Työelämän kehittämisjaksolla Keski-Pohjanmaan ammattiopistolla

Keski-Pohjanmaan ammattiopiston organisaatio valikoitui kohteeksi, koska tiesin ennalta, että siellä on tehty hyvää ja pitkäjänteistä työtä ohjauksen kehittämiseksi. Myös heidän hanketoimintansa liittyen opiskelijoiden ohjaukseen ja tukeen on vilkasta. Asiaa edesauttoi myös aiemmin tehty yhteistyö ja sitä kautta syntyneet kontaktit. Kohdeorganisaatiossa vierailuuni suhtauduttiin ystävällisesti ja avoimesti.

Työelämäjaksolle tulee asettaa tavoitteet. On tärkeää, että osallistuja pohtii etukäteen tavoitteita, valitsee myös kohdeorganisaation siten, että tavoitteet on mahdollista saavuttaa, sekä tuo reilusti tavoitteet ja odotuksensa esille, kun suunnittelee työelämäjaksoa kohdeorganisaation edustajan kanssa. Näin tavoitteille luodaan yhteisesti paremmat mahdollisuudet toteutua.

Uudessa ja mielenkiintoisessa ympäristössä oppimista saattaa tapahtua myös spontaanisti ohi asetettujen tavoitteiden. Tämä kuuluu asiaan. Suunnitelmallisuuden ohella työelämäjaksolle on hyvä varustautua avoimen uteliaasti ja ottaa vastaan mitä tuleman pitää. Itse hahmottelin, että haluan tutustua organisaation ohjaustoimintaan yleisesti ja erityisesti opinto-ohjauksen kehittämis- ja verkostoyhteistyöhön. Tutustumalla näihin halusin oppia lisää verkostomaisen ohjaustyön organisoinnista ja johtamisesta.

Pääsin mukaan arkeen, kahvipöytärupatteluihin, kehittämistoiminnan suunnittelun kulisseihin ja kehittämispajoihin. Pääsin myös verkostotapaamisten ja palaverien kautta tutustumaan erilaisiin oppimis- ja ohjausympäristöihin, kuten Keski-Pohjanmaan ammattiopiston Kokkolan ja Kaustisen toimipisteisiin, sekä Karleby Svenska Gymnasiumin uusittuihin tiloihin. Sain havainnoida viestintää, yhteistyötä, oppimisaktiviteetteja, verkostojen toimintaa ja palaverikäytänteitä.

Kehittämisjakso antoi uutta pontta jatkuvalle kehittämiselle ja oppimiselle omassa organisaatiossa. Kehittämisjaksolla esimerkiksi vahvistui näkemys siitä, että ohjauksen pyrkimykset tulee nähdä yhteisinä pyrkimyksinä, jotka ovat yhtäläiset organisaation ja oppimisen tavoitteiden kanssa: Tavoitteena on, että opiskelija voi oppia laajoja omaa alaa koskevia kompetensseja ja työelämätaitoja, kuten jatkuvan oppimisen taitoja ja muita geneerisiä taitoja. Lisäksi ohjaustoiminnalla pyritään saamaan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen oppimiseen, hyvinvointiin ja elämänkulkuun. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta Suomella ei ole vaihtoehtoja muuhunkaan, sillä edellä mainitut tavoitteet ovat keskeisiä kilpailukyvyn kulmakiviä osana toimivaa koulutusjärjestelmää, koulutuksen laatua ja tehokkuutta. Tämä taas suuntaa katseet ohjausjärjestelmän toimivuuteen koulutusorganisaation sisällä ja alueellisessa yhteistyössä ulkopuolisten palvelunjärjestäjien kesken.  

Kehittämisjakson aikana ja pitkin syksyä olen pohtinut myös sitä, kuinka tärkeää on sanoittaa ja varmistaa, että ohjaustoimijoilla on yhteinen käsitys ohjauksen päämääristä. Myös ohjausosaamisen kehittäminen on tärkeää, minkä eteen työskenneltiin myös ammattiopistolla. Yksi perinteinen ja edelleen toimiva tapa on luoda tilaisuuksia, joissa henkilöstö voi eri kokoonpanoilla pohtia, kuinka he voivat yhdessä onnistua työssään ja millaisia ohjauksen ja oppimisen hyviä käytänteitä kukin jo hyödyntää. Ohjauksen ja oppimisen hyvien käytänteiden jakamisen lisäksi osaamista voidaan ja tulee ammentaa organisaation sisäisiltä ja ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Kehittämisjakson perusteella selkeytyi, että ohjauksen kehittäminen menee käsi kädessä työssä ja yhdessä oppimisen sekä yhteiskehittämisen kanssa, kun yhteiskehittämisellä tarkoitetaan ihmisten välistä tavoitteellista yhteistyötä. Kehittämisjakso antoi esimerkkejä, kuinka tätä yhteistyötä voidaan fasilitoida.