Paula Oja
Maija-Riitta Vuoti
Työelämä on harvoin yhtä samaa putkea ja perinteiset urapolut ovat vähenemässä. Erilaisissa elämäntilanteissa työn tekemisen mahdollisuus vaihtelee ja työuraan tulee muutoksia joko ulkoisten tai sisäisten voimien sanelemana. Työelämän nivelvaiheessa ollaan työtä koskevassa muutostilanteessa. Muutos voi olla helppo siirtyminen työstä toiseen tai se voi olla pidempi työnhakuprosessi, vaatia urasuunnittelua, osaamisen lisäämistä, päivittämistä tai alan vaihtoa.
Muutos on prosessina henkilökohtainen ja siksi ajallisesti vaikeasti ennustettavissa. Muutosprosessia voidaan kuitenkin helpottaa ammatinvalinta- ja uraohjauksella, henkilökohtaisella valmennuksella, ohjauskeskusteluilla tai yleensäkin keskustelemalla asiantuntijoiden kanssa mahdollisista vaihtoehdoista.
Tässä artikkelissa pohditaan työuran nivelvaiheiden tuen tarvetta sekä ohjauksen mahdollisuuksia ja merkitystä työnhaussa. Centria-ammattikorkeakoulu hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa toteutettavaa MyWay 2 -hanketta, jossa kehitetään työuran tukimalleja työelämän nivelvaiheisiin valmennusten, henkilökohtaisen ohjauksen, monialaisen verkoston sekä kohtaamisten avulla. Kohderyhmänä ovat työuran muutosvaiheessa olevat ja uusia työmahdollisuuksia etsivät korkea- ja keskiasteen koulutetut, vastavalmistuvat, alanvaihtajat ja perhevapaalta työelämään palaavat sekä uutta uraa etsivät. ESR-hanke toteutetaan ajalla 1.4.2019-31.3.2022.
Työelämän nivelvaihe
Työelämän nivelvaihe on työhön liittyvä muutosvaihe, jossa henkilö on siirtymässä tilanteesta toiseen, esimerkiksi oppilaitoksesta työelämään, työpaikasta toiseen, alalta toiselle, perhevapaalta työelämään tai vaikkapa työelämästä opiskeluun ja uuden ammatin hankkimiseen. Työelämän pirstaloituminen ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen vaatii työnhakijalta monenlaista osaamista. Omaa työmarkkinakelpoisuuttaan on pystyttävä parantamaan jatkuvasti, jotta työn saaminen onnistuisi. Lisäksi on oltava valmis myös kouluttautumaan uusille aloille tai vähintään päivitettävä oma osaaminen ajan tasalle.
Terveys, motivaatio, työllisyystilanne tai elämäntilanteen muutokset voivat osaltaan johtaa alan tai työpaikan vaihtamisen tarpeeseen (Toni & Savolainen 2018, 47). Ohjauksen tarve voi ilmetä esimerkiksi siirtymävaiheessa, erilaisissa valintatilanteissa tai eri elämäntilanteiden ongelmanratkaisuissa. Tällaista ohjausta on esimerkiksi uraohjaus tai opintopolkuun liittyvä ohjaus sekä ammatinvalinnan ohjaus. Tällöin ohjaus toimii tukena koulutuksen ja työn nivelvaiheissa, siirtymissä, isoissa valinnoissa sekä kehitys- ja kasvuprosesseissa. (Vehviläinen 2014, 12.) Uraohjausta tekevät perinteisesti TE-palvelut, oppilaitokset ja opinto-ohjaajat, mutta se on laajentunut myös muille alueille ja uraohjausta tekevät nykyään myös esimerkiksi kuntoutuslaitokset, liitot, vakuutusyhtiöt, yksityiset yritykset ja työnantajat sekä ohjaamot (Toni & Savolainen, 2018, 46-47). My Way 2 -hankkeessa uraohjaus on keskeistä. Henkilökohtaisella valmennuksella ja ohjauksella pyritään tukemaan työelämän nivelvaiheessa, työnhaun eri vaiheissa ja tilanteissa olevia henkilöitä.
Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma
Yritysten näkökulmasta puhutaan tällä hetkellä työvoimapulasta, koska ne eivät saa riittävästi osaavaa työvoimaa. Toisaalta on myös työnhakijoita ja työttömyysprosentti vaihtelee alueittain Ahvenanmaan 3,5 %:sta ja Pohjanmaan 5,8 %:sta Pohjois-Karjalan kahteentoista prosenttiin (Työ- ja elinkeinoministeriö 2019). On siis avoimia työpaikkoja, mutta myös paljon työnhakijoita, jotka etsivät työtä ja olisivat motivoituneita työllistymään. Miksi nämä eivät kohtaa? Kyseessä on työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma, johon eri puolilla etsitään ratkaisuja. Suomessa työmarkkinoita säännellään muun muassa lainsäädännöllä, kollektiivisilla työsopimuksilla ja koulutuspoliittisilla päätöksillä. Työmarkkinoilla toimijoiden, sekä työnhakijoiden että yritysten, voi olla työlästä selvittää niitä keinoja, joilla kohtaantoa työmarkkinoilla voidaan parantaa. My Way 2 -hankkeessa asiantuntijoiden ja laajan yhteistyön avulla luodaan kohtaamisia työnantajien ja työnhakijoiden välille sekä kehitetään monialaista verkostoa.
Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien taustalla on monia tekijöitä. Nopeasti muuttuvassa tilanteessa alueella ei välttämättä ole sopivia työnhakijoita eli tarvittavista osaajista on puutetta. Tällöin tarvitaan koulutusta tai rekrytointeja muualta Suomesta tai maailmalta. Koulutuksilla ja tutkinnoilla pyritään vastaamaan alueen osaajatarpeeseen. Toisaalta alueella voi olla alan osaajia, mutta jokin tietty yrityksessä tarvittava erityisosaaminen puuttuu, eli osaaminen ei kohtaa. Tällöin ratkaisuna voi olla lisä- tai täydennyskoulutus, jolla saadaan puuttuva osaaminen hankittua tai koulutetaan osaajia yrityksiin työvoimakoulutusten tai yritysten tarpeisiin räätälöitävän RekryKoulutuksen avulla. Alueella voi myös olla potentiaalisia työntekijöitä, mutta työnantajien ja työnhakijoiden tarpeet eivät kohtaa, eli esimerkiksi palkkaus, työajat tai tehtävät eivät houkuttele hakemaan töihin. Työnhakijan näkökulmasta sopivia työpaikkoja ei välttämättä ole lähellä eikä olla valmiita muuttamaan. Myös työnhakijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet ja persoonallisuus vaikuttavat työllistymiseen, kun työnantaja etsii sopivaa työntekijää.
Osana muuttuvaa työelämää
Tuen ja ohjauksen tarve työelämän nivelvaiheissa on henkilökohtaista ja jokainen työnhakija on omassa tilanteessaan. Työnhakijoita ohjatessa olemme havainneet työhaun taustalla hyvin moninaisia tilanteita ja tekijöitä. Uraohjaus sisältyy keskeisesti ammattikorkeakoulun ohjaukseen. Nuorilla se liittyy enemmän työelämään siirtymiseen ja aikuisilla uusien mahdollisuuksien etsimiseen. Centrialla on myös pitkä kokemus työnhakijoiden ohjauksesta työvoimakoulutuksissa, ja olemme huomanneet, kuinka tärkeä merkitys ohjauksella voi olla työelämän nivelkohdissa. MyWay 2 -hankkeessa annetaan ohjausta juuri näissä työuran muutosvaiheessa oleville ja uusia työmahdollisuuksia etsiville. Ohjaus voi olla yksilö- tai ryhmämuotoista.
Joku voi tarvita vain vinkkejä tai kontakteja sopiviin yrityksiin, toinen tarvitsee pitempikestoista ohjausta ja tukea työnhakuun tai valmennusta työelämässä tarvittavaan osaamiseen. Osa työnhakijoista on hyvin itseohjautuvia, mutta osa voi olla työnhaun prosessissaan tienhaarassa, jossa miettii, mihin suuntaan lähtisi tai polku voi olla joskus kokonaan hukassa. Tällöin tuen tarve korostuu ja monialainen yhteistyö ja verkostot ovat keskeisessä roolissa.
Tuen tarve työllistymisen haasteissa
Työnhakijoiden ohjauksessa olemme huomanneet, että ikä on yksi keskeinen työllistymisen haaste. Jopa hieman yli 40-vuotiaat saattavat kokea iän olevan suurin työllistymisen este. Toisaalta myös nuorilla ja vastavalmistuneella voi olla haasteita löytää työtä ja se ensimmäinen oman alan työpaikka. Jos oman alan töitä ei ole tehnyt, voidaan tarvita osaamisen päivittämistä. Harjoittelut on koettu hyväksi, matalan kynnyksen tilaisuudeksi eri ikäisille päästä näyttämään omaa osaamistaan työnantajille. Myös palkkatuki tuo mahdollisuuksia työllistymiseen. Tukea saatetaan tarvita sopivan paikan ja mahdollisuuksien löytymiseen.
Tiedon puute sopivista työpaikoista on myös melko yleinen työnhaun haaste. Ohjausta saatetaan tarvita sopivien yritysten löytämiseen. Kaikki eivät myöskään osaa hyödyntää monipuolisesti työnhakukanavia tai etsiä piilotyöpaikkoja, jolloin tukea tarvitaan työnhakutaitojen kehittämiseen. Osalla tueksi voi riittää, että saa tietoa sopivista työnantajista ja kontakteja sopiviin paikkoihin. My Way 2 -hankkeessa luodaan kohtaamisia työnantajien ja työnhakijoiden kesken.
Urasuunnitteluun tai ammatinvalintaan voidaan tarvita ohjausta. Työnhakijalla voi olla takana pitkä työura, joka yhtäkkiä päättyy esimerkiksi työantajan YT-neuvottelujen takia ja pitäisi miettiä, mihin suuntaan lähteä. Kotiäiti taas on voinut olla vuosia kotona ja lasten kasvaessa pyrkii takaisin työelämään. Uranvaihtaja pohtii uuden uran suuntaa ja voi tarvita ammatinvalinnan ohjausta. Myös työnhakutaidot ja -asiakirjat voivat olla puutteellisia. Eri tilanteissa saatetaan tarvita osaamisen kartoittamista ja tukea omien tavoitteiden selkiyttämiseen. Mitkä ovat vahvuuteni ja millaista työtä haluan tehdä? Mihin kykenen, mihin pääsen? Riittääkö osaamiseni vai tarvitsenko osaamisen lisäämistä tai päivittämistä?
Maahanmuuttajia tarvitaan työvoimapulan avuksi, mutta heilläkin on usein haasteita työllistyä ja kielitaito voi olla työllistymisen esteenä. Myös nykyajan pätkä- ja osa-aikatyöt vaativat jatkuvaa hereillä oloa työnhaussa ja toisaalta tuovat myös mahdollisuuksia. Maaseudulla taas välimatkat voivat olla pitkiä, eikä sopivaa työpaikkaa välttämättä löydy helposti lähialueelta tai kulkeminen tai työajat voivat olla hankalia. Ohjausta saatetaan tällöin tarvita mahdollisuuksien kartoittamiseen ja urasuunnitteluun.
Osaamisen kehittäminen tai päivittäminen voi olla työnhakijalle tarpeen nopeasti muuttuvassa maailmassa. Oppilaitokset tarjoavat osaamisen kehittämiseen lukuisia vaihtoehtoja. Tutkinnot, tutkinnon osat, muuntokoulutukset, erikoistumiskoulutukset, täydennyskoulutukset, kurssit, oppisopimus, valmennukset, työvoimakoulutukset ja muut koulutukset, kuten korttikoulutukset, lisäävät osallistujan osaamista niin, että osaaminen ja työhakijan tarpeet kohtaavat paremmin. Ohjausta saatetaan kuitenkin tarvita osaamistarpeen määrittelyyn ja sopivan koulutuksen löytymiseen sekä opintojen ohjaukseen.
Myös taloudelliset seikat mietityttävät työnhakijaa ja vaikuttavat ratkaisuihin, onko mahdollista hakeutua opiskelemaan tai työhön tai esimerkiksi matkustaa töihin toiselle paikkakunnalle. Joskus taas motivaatio työn tekemiseen voi olla hukassa. Ihmisen hyvinvointi on kokonaisvaltaista ja moni asia vaikuttaa työkykyyn ja jaksamiseen. Sairaudet, mielenterveysongelmat, läheisten ongelmat, avioero, alkoholismi tai monet muut asiat vaikuttavat omiin voimavaroihin ja työhön. Aina pelkkä ohjauskeskustelu ei riitä, vaan tarvitaan moniammatillista verkostoa ja ohjaamista eteenpäin oikeaan paikkaan, jossa saa riittävää tukea omaan tilanteeseensa.
Henkilökohtainen ohjaus prosessina
Työhön ja sen tekemisen mahdollisuuksiin vaikuttavat ne elämäntilanteet, joissa työntekijä tai -hakija kulloinkin on. Henkilökohtaisen ohjauksen tavoitteena on se, että asiakas sitoutuu prosessiin ja että hänen toiminnallaan on jokin tavoite ja päämäärä. Dialogin ja itsearvioinnin avulla asiakas oppii arvioimaan omaa toimintaansa ja osallistumalla prosessiin asiakas ilmaisee myös tahtonsa eli rakentaa prosessin omien tavoitteidensa ja päämääriensä mukaan. (Turku 2007, 21.)
Yhtenä työvälineenä valmennuksessa käytetään valmentavaa ohjaustyyliä, joka pohjautuu voimaantumiseen ja dialogiseen työotteeseen. Valmentavan ohjaustyylin alkuvaiheen ohjaustavoitteena on luottamuksellisen ohjaussuhteen sekä työskentelyrauhan saavuttaminen. Ohjattava kokee silloin, että hän voi rauhassa harkita omaa tilannettaan eri puolilta ilman muutosvaatimuksia tai hoputusta. Tilan antaminen ja kuuntelu korostuvat ohjaajan toiminnassa. Ohjaaja välttää myös valmiiden arvioiden ja ratkaisuehdotusten tekemistä, ja vasta kokonaistilanteen ollessa selvillä ohjattava ja ohjaaja tekevät yhdessä jatkosuunnitelman. Suunnitelmasta tehdään mahdollisimman konkreettinen ja toteutusta seurataan sekä ohjaajan toimesta että ohjattavan itsearvioinnilla. Toimintavaiheessa ohjattavaa ei jätetä yksin, vaan häntä tuetaan muutostekijöiden hiomisessa ja tavoitteen mukaisen toiminnan saavuttamisessa. Myös elämäntilanteet muuttuvat ja toimintasuunnitelmaa on muokattava tilannetta vastaavaksi. (Turku 2007, 21.)
Yhteisesti kehittäen
My Way 2 -hankkeessa huomiota on kiinnitetty työllistyvyyden osatekijöihin eli on pyritty vaikuttamaan niihin asioihin, jotka vaikuttavat henkilön työllistymiseen. Yksilöllisenä tekijänä ovat työllistyvyystaidot ja ominaisuudet kuten ammattitaito, ammatillinen valmius, henkilökohtainen valmius, itsenäisyys tai motivoituneisuus sekä työkokemus. Myös terveys, hyvinvointi, sopeutuminen ja liikkuvuus ovat näitä yksilöllisiä tekijöitä. Lisäksi työllistyvyyteen vaikuttavat henkilökohtaiset olosuhteet kuten kotitalouteen ja perheeseen liittyvät asiat. (Järvikoski, Vaara, Härkäpää, Juopperi & Matinmikko 2011.)
Työllistyvyyteen vaikuttavat myös ulkoiset tekijät kuten työvoiman kysyntä niin alueellisesti kuin paikallisestinkin ja kysynnän luonne. Työnantajien rekrytointikäytännöt, valintapreferenssit, työvoiman hankintakanavat ja työnantajien asenteet vaikuttavat myös työllistyvyyteen. (McQuaid & Lindsay, 2005.) Palkkatuen avulla projektissa on pyritty ratkaisemaan nimenomaan yksilölliseen ja ulkoisiin työllistyvyystekijöihin liittyviä ongelmia.
My Way 2 -hankkeen tavoitteena on edistää ja parantaa työnhakijoiden, -tekijöiden ja työnantajien vuoropuhelua kaikissa työuraa koskevissa nivelvaiheissa. Valmentautujan oman työllistymispolun rakentamista tuetaan mm. ohjauksella ja valmennuksilla. Hankkeessa edistetään valmentautujan kykyä verkostoitua ja rakentaa sosiaalisia suhteita. Alueellisten tarpeiden pohjalta rakennetuissa teematilaisuuksissa kehitetään yhteisöllisyyttä ja yhdessä toimimista sekä etsitään työpaikkoja ja verkostoja.
Lisätietoa My Way 2 -hankkeesta.
Lähteet:
Järvikoski, A. & Vaara, M.-L. & Härkäpää, K. & Juopperi T. & Matinmikko P. 2011. Työ kuntoutuksen tavoitteena, Kompassi-projekti Lapin palveluverkossa, Kuntoutus muutoksessa. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
McQuaid, R.W. & Lindsay, C. 2005: The concept of employability. Urban Studies 42:2,
197-219.
Toni, A. & Savolainen, J. 2018. Ohjaus työelämän ja ammatillisen kehittymisen tukena. Teoksessa Pirttiniemi, J., Kasurinen, H., Kettunen, J., Merimaa E., & Vuorinen R. (Toim.). Opo 2. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Turku, R. 2007. Muutosta tukemassa, valmentava elämäntapaohjaus. Helsinki: Edita Publishing Oy.
Työ- ja elinkeinoministeriö. Työllisyyskatsaus. Syyskuu 2019. Kuusela, K.M.
Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901242845 Viitattu 15.11.2019.
Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus Oy.
Paula Oja
Koulutuspäällikkö
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 449 2721
Maija-Riitta Vuoti
Projektipäällikkö
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 357 9598
