Leena Favén
Voitaisiinko entisillä turvesoilla tuottaa raaka-aineita korkean lisäarvon tuotteille, kuten kosmetiikkaan, ravintolisiin ja lääkkeisiin? Voisivatko alueemme viljelijät ja yritykset olla raaka-aineen tuottajia sekä välituotteen tai lopputuotteen valmistajia?
Jatka lukemista ”Korkean lisäarvon tuotteita turvesoilta”
Mari Mehtälä
Projects start and projects end, but what happens to carefully built living lab collaboration when the funding comes to an end? Without a continuation plan, there is a real risk that years of trust-building and cooperation gradually fade away as people move on to new projects and priorities.
Jatka lukemista ”Long Live Living Labs Collaboration!”
Laura Palovuori
Johan Lugnet
Åsa Ericson
The Cybersecurity First Aid Clinic “CyberAkuten” was established as part of the Interreg Aurora project ISSUES to connect experts and non-experts in an informal, hybrid setting across the Swedish-Finnish border. Cybersecurity is essential, but effective communication can be difficult. This article offers reasoning and advice for improving project communication, making it more inclusive, and increasing its appeal. It also encourages everyone to rethink how they communicate and, in doing so, take small but meaningful steps toward greater inclusion and security.
Jatka lukemista ”Cybersecurity First Aid Clinic: Bridging the Gap Between Experts and Everyday Users”
Timo Kinnunen
Hanna-Mari Pesonen
Hertta Erkkilä
Hanna Peltoniemi
Centria-ammattikorkeakoulussa aloitti elokuussa 2024 neljä EU/ETA-alueen ulkopuolella sairaanhoitajatutkinnon suorittanutta opiskelijaa SAILA-laillistamisväylällä. Koulutuksen järjestäminen perustui Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen myöntämään hankerahoitukseen. Artikkelissa kuvataan koulutuksen kansallisia lähtökohtia, koulutuksen toteuttamista Centriassa sekä SAILA-hankkeiden tuloksena uudistuvaa sairaanhoitajien laillistamisprosessia.
Jatka lukemista ”Sairaanhoitajien laillistamisen toimintamalli SAILA”
Divya Shrestha
Laura Palovuori
Tom Tuunainen
Over the past few years, the educational sector has been one of the most vulnerable sectors to cybercrime. Although universities have always defended their servers and research databases, a new trend has developed. The attackers are increasingly turning their attention to students. They have realized that students often represent the easiest path into those systems.
Jatka lukemista ”Students as the new cyber targets”
Marja-Liisa Kaakko
Tämän artikkelin tarkoitus on kuvata Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatusstrategian kehittämistyötä sekä siihen liittyen erityisesti Centria-ammattikorkeakoulun Vierimaantien kampuksen kehittämistoimenpiteitä ja niiden jatkuvuutta yhteisen osallistavan hanketyön jälkeen.
Jatka lukemista ”Maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet ja toteutus yhteisesti”
Anna Pulkkinen
Noora Rintaniemi
Pertti Verronen
Meillä kaikilla on monenlaista osaamista, jota voidaan todentaa eri tavoin, kuten tutkintotodistuksella, opintosuoritusotteella tai työtodistuksella. Kaikki osaaminen ei kerry kuitenkaan koulutuksessa tai työssä, vaan opimme myös arjessa: kotona, perhe-elämässä, harrastuksissa tai vaikka vapaaehtoistyössä usein huomaamattakin.
Jatka lukemista ”Osaaminen näkyväksi osaamismerkillä”
Hanna Peltoniemi
Elina Liedes
Hanna-Mari Pesonen
Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä kielitietoisuus ja kulttuurisensitiivisyys tarkoittavat sosiaali- ja terveysalalla vieraskielisten opiskelijoiden ohjauksessa ja opetuksessa. Kuvaamme kielitietoisen harjoittelun ohjauksen käytäntöjä sekä keinoja, joilla muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan opiskelijan ammatillisen suomen kielen kehittymistä voidaan tukea hoitotyön harjoitteluympäristöissä.
Jatka lukemista ”Kulttuurisensitiivisyys ja kielitietoisuus hoitotyön harjoittelujen ohjauksessa”
Pernilla Howard
Mona Groop-Sjöholm
Enligt EU:s regelverk för hållbarhetsrapportering (CSRD) är stora företag skyldiga att redovisa hur de arbetar med hållbarhetsfrågor. Därför prioriterar allt fler utarbetandet av strategier och mätbara mål för sitt sociala ansvar. I praktiken kan detta innebära att främja välmående på arbetsplatsen och i det omgivande samhället. I projektet CARE uppmuntras företag att ta ett aktivt samhällsansvar genom att låta sina anställda utföra volontäruppdrag för lokala föreningar. Responsen från företag har varit varierande. Medan en del ser volontäruppdrag som en möjlighet, är andra mer tveksamma till nyttan. Att på ett eller annat sätt sträva mot en mer hållbar verksamhet är trots allt något företag i längden inte kan bortse från.
Jatka lukemista ”Lokalt volontärarbete – ett sätt för företag att ta socialt ansvar”
Marjo Pekola
Korkeakoulujen henkilöstöllä on paljon substanssitietoa pitkältäkin ajalta, mutta oman asiantuntijuuden paketoiminen kirjalliseksi tuotokseksi voi olla vaikeaa. Jos kirjoittaminen ei kuulu jokapäiväiseen toimenkuvaan, sitä pidetään helposti ylimääräisenä ja jopa hankalana työtehtävänä. Miksi kirjoittaminen on niin tärkeää asiantuntijatyössä – ja miten siitä voisi tehdä helpompaa, sujuvampaa ja saada se osaksi työarkea?
Jatka lukemista ”Olen asiantuntija, minulla on sanottavaa”
