Kansainvälistä yritystoimintaa Kokkolassa – Kieltenopettaja työelämäjaksolla Vitec Raisoftilla

Centria-ammattikorkeakoulu työnantajana tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden tehdä oman työajan puitteissa työelämäjakson, jolloin pystyy vierailemaan valitsemassaan yrityksessä tai organisaatiossa ja näin päivittämään omaa osaamistaan ja saamaan uusia näkökulmia omaan työhön. Osallistuin tänä vuonna ensimmäisen kerran tällaiselle työelämäjaksolle ja heti mietin, miksi en ole aikaisemmin hyödyntänyt tätä mahdollisuutta. Itse jaoin tämän vuoden työelämäjakson kahden eri yrityksen välille: Vitec Raisoft 2.-5.9.2026 ja Ahola Group 4.-5.10.2026. Tässä artikkelissa kerron ensimmäisestä osasta työelämäjaksoa Vitec Raisoftilla.  Kansainväliseen Vitec-konserniin kuuluva yritys myy ohjelmistoa, joka tuottaa reaaliaikaista tietoa päätöksenteon pohjaksi hoitotyön kaikille tasoille (Vitec Raisoft 2026).

Centrian työelämäjakson ohjeissa kerrotaan, että työelämän kehittymisjaksojen tavoite on osaamisen kehittäminen ja ajankohtaisen tiedon saaminen oman työn ja organisaation kehittämiseksi (Jäppinen 2021). Opettaja tässä ajassa on yhä enemmän oman työnsä tutkija ja kehittäjä (Neuvonen-Rauhala & Vilén 2015). Englannin ja ranskan kielten opettajana tavoitteenani työelämäjaksolle oli vierailla monikielisessä toimintaympäristössä ja oppia lisää, miten tämän päivän yrityksessä hyödynnetään tekoälyä tukena kieliin liittyvissä tehtävissä.

Ammattikorkeakouluasetuksessa yksi esitetystä neljästä tavoitteesta tutkinnoissa on, että opiskelijat saavat riittävän viestintä- ja kielitaidon oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014). Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on tärkeää, että myös kielten ja viestinnän opettajat pääsevät päivittämään ja ylläpitämään osaamistaan yrityksiin tai työelämään.

Vitec Raisoftilla Kokkolassa pääsin oppimaan uutta liittyen kansainvälisen yrityksen arkeen, kulttuurienvälisiin kohtaamisiin, kielentarpeisiin työelämässä sekä tekoälyn arkikäyttöön yritysmaailmassa. Pääsin myös seuraamaan eri kielten käyttöä yrityksessä. Kansainvälisiä työnhakijoita ajatellen oli hienoa huomata, että Kokkolassa on yrityksiä, joissa kansainväliset työntekijät voivat työskennellä onnistuneesti myös vähemmällä suomen kielen taidolla, koska suurin osa yrityksen viestinnästä on englanniksi tai kaksikielistä (suomi ja englanti). Vitec Raisoftilla myös käytetään muun muassa ruotsia työntekijöiden kesken ja ranskaa tarvittaessa asiakkaiden kanssa.

Työelämäjakson yhteydessä, ja sen jälkeen 10.-25.9.2026, tein Vitec Raisoftin henkilökunnalle pienimuotoisen kyselytutkimuksen kielen käytöstä työpaikalla ja tekoälyn hyödyntämisestä. Kyselylinkki Microsoft Formsissa keräsi 27 vastausta. Vastaajista 42 prosentilla oli suomi äidinkielenä, ja muiden äidinkieli oli joko ruotsi, englanti, ranska, eesti, italia tai espanja. Kaikki vastaajista, paitsi yksi vain englantia käyttävä, käyttävät useampaa kieltä viikoittain. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista (69 %) käyttää viikoittain jopa kolmea eri kieltä.

Viestintä yrityksessä tapahtuu kokouksien, sähköpostiviestien, raporttien, puhelinkeskustelujen, eri viestien ja vierailujen kautta. Kysyin työntekijöiden kansainvälisistä yhteyksistä, ja 44 % vastaajista on yhteydessä kansainvälisiin asiakkaisiin tai partnereihin ja lisäksi 37 % vastaajista on ainakin jossain määrin yhteydessä näihin. Yhteenvetona voidaan todeta, että Vitec Raisoft on monikielinen ja kansainvälinen työpaikka.

Vastaajilta kysyttiin tekoälyn hyödyntämisestä eri työtehtäviin, ja kaikki ehdotetut käyttötavat, eli käännökset, kirjoitusassistentti, kielitarkistus, yhteenveto ja tiedon haku, saivat melko tasaisesti kannatusta (Kuvio 1). Kaikki ehdotetut tehtävät saivat kannatusta 18–24 %, eli tekoälyä hyödynnetään moneen eri tarkoitukseen. Näiden lisäksi avoimissa vastauksissa nousi myös muita käyttötapoja, esimerkiksi tärkeimpien sähköpostiviestien tai yksityiskohtien löytäminen, keskustelukumppanina toimiminen uuden opettelussa tai ideoiden pallottelussa, strategisten kuvien luominen, tekstin muokkaaminen tietylle kohderyhmälle sopivaksi, ohjelmointi, sopimusten analysointi sekä mallipohjien luominen.

Kysymys siitä, tuleeko tekoäly muuttamaan kielitaidon merkitystä yrityksessä tulevaisuudessa, hieman jakoi henkilökuntaa. 40 % vastaajista oli sitä mieltä, että ei muuta, esimerkiksi koska tekoäly ei ymmärrä viestin kontekstia ja ihmisellä tulee olla taito tarkistaa sen tuotosta, toiset taas näkivät mahdollisen muutoksen erityisesti kirjallisessa viestinnässä.  Erityisesti suullisessa vuorovaikutuksessa, asiakaskohtaamisissa, neuvotteluissa sekä kulttuuristen vivahteiden ja luottamuksen rakentamisessa oma kielitaito nähdään edelleen olennaisena. Vastauksissa korostuu näkemys, että tekoäly muuttaa kielitaidon käyttötapoja mutta ei poista kielitaidon merkitystä yrityksessä. Tekoäly helpottaa erityisesti tekstien tuottamista, kääntämistä ja viestintää kielillä, joita työntekijä ei itse hallitse hyvin. Samalla vahva englannin ja äidinkielen taito sekä kyky arvioida tekoälyn tuottaman sisällön oikeellisuutta korostuvat, sillä vastuu viestistä säilyy ihmisellä.

Kyselyssä pyydettiin myös vastaajilta mahdollisia neuvoja korkeakouluopiskelijoille koskien kielitaitoa, viestintää ja tekoälyä. Näissä avoimissa vastauksissa nousi ajatus siitä, että vahva kielitaito on edelleen tärkeä työelämätaito, jota kannattaa harjoitella, vaikka tekoäly helpottaa erityisesti kirjallista viestintää ja kääntämistä. Varsinkin vahvaa äidinkielen ja englannin kielen taitoa tarvitaan tämänpäiväisessä työelämässä, mutta kaikki muut kielet ovat hyvä lisä osaamiseen. Tekoälyn tuottamaan sisältöön tulee suhtautua kriittisesti ja säilyttää vastuu sen oikeellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja kulttuurisen sopivuuden arvioinnista. Kannattaa varoa, että ei hyödynnä tekoälyä sellaiseen, minkä laatua ei itse osaa arvioida. Korkeakouluopiskelijoita kannustetaan käyttämään kieliä rohkeasti ja monipuolisesti, sillä kielitaito, kulttuurinen ymmärrys ja vuorovaikutustaidot kehittyvät ennen kaikkea harjoittelemalla ja kommunikoimalla.

Opin työelämäjaksolla paljon uutta tämänkaltaisen ohjelmiston tuotekehitysprosessista, asiakaskohtaamisesta eri kanavia hyödyntäen, yrityksen organisaatiosta, sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä ja tiimien välisistä prosesseista. Oli erittäin kiinnostavaa seurata eri ihmisiä eri työtehtävissä ja kuulla käytännön esimerkkejä esimerkiksi kulttuurien välisestä yhteistyöstä, kohtaamisista ja toiminnasta. Oma ymmärrys vastaavasta toiminnasta kasvoi ja vierailu toi paljon kunnioitusta yritystä kohtaan. Monipuolisesti pääsin seuraamaan eri tiimien toimintaa ja yrityksen vieraanvaraisuus ja avoimuus yllättivät positiivisesti.

Työelämäjakso toi myös virkistävää vaihtelua omaan arjen opetustyöhön. Sain olla vieraana, tutustua moneen mielenkiintoiseen työtehtävään, verkostoitua yrityksen työntekijöiden kanssa sekä saada uusia ideoita ja käytännön esimerkkejä omaan opetukseen. Oli opettavaista päästä työelämäjaksolla yritykseen sisään, ja tällainen jakso on hieno mahdollisuus, jota kaikkien Centria-ammattikorkeakoulun opettajien kannattaisi hyödyntää.

Artikkelin kansikuva: Centrian kuvapankki.