Jenni Kåla
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260901121861
Digitaalisten taitojen merkitys työelämässä jatkaa kasvuaan, saaden ympärilleen myös uusia vielä hiomattomia kulmia, eikä vähiten tekoälyn myötä. Digiosaaminen onkin vuodesta toiseen äärimmäisen tärkeää sekä työelämässä että arjessa, mutta kaikilla ei välttämättä ole mahdollisuutta hankkia tai päivittää työelämässä tarvittavia digitaitoja.
Digitaidot ovat keskeinen osa paitsi työelämää itsessään myös itsensä ja oman osaamisen kehittämistä. Digiosaamisen merkityksen kasvu näkyykin sekä työelämässä että arjessa, ja osaamista tulee päivittää jatkuvasti teknologisen kehityksen mukana, iästä riippumatta (Valtiovarainministeriö 2021). Arjen (asiantuntija)työ tapahtuu yhä useammin digitaalisilla alustoilla, ja päivittäin läsnä ovat esimerkiksi etäkokoukset, pilvipalvelut ja tekoäly. Suorittavaa työtä tekevät eivät hekään selviä nykyaikana ilman päivitettyjä digitaitoja, puhumattakaan työtehtävistä, joissa tulee hallita esimerkiksi taulukkolaskenta- tai tekstinkäsittelytyökaluja. Osalle näiden työkalujen käyttö on osa jokapäiväistä arkea, ja uusia työkaluja otetaan käyttöön sujuvasti työn ohessa sitä mukaa kuin niitä tarvitaan – toisille ne kuitenkin voivat muodostua kynnyskysymykseksi, joka pahimmillaan voi hankaloittaa työssä suoriutumista.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamassa Digiä kaikille! -hankkeessa tähän haasteeseen haluttiin vastata kehittämällä koulutuskokonaisuus, joka vahvistaisi digitaalisia perustaitoja. Sen yhtenä tavoitteena oli madaltaa kynnystä osallistua jatkuvaan oppimiseen ja tavoittaa myös sellaisia oppijoita, jotka eivät välttämättä hakeudu jatkuvan oppimisen pariin.
Kehitetty koulutuskokonaisuus tukee työelämän digiosaamista
Hankkeessa kehitettiin koulutuskokonaisuus, jonka keskiössä oli digitaalisten perustaitojen vahvistaminen käytännönläheisellä tavalla. Halusimme tarjota koulutuskokonaisuuden, joka vastaisi arjen ja työelämän tarpeisiin. Koulutuksessa korostettiin helppoa lähestyttävyyttä, konkreettisia käytännön taitoja sekä oppijalähtöisiä sisältöjä. Hankkeen tavoitteena oli kaikessa yksinkertaisuudessaan tarjota helposti lähestyttävä matalan kynnyksen koulutuskokonaisuus, joka nostaisi työelämässä olevien digiosaamista sekä tukisi tarvittavien digitaitojen kehittymistä. Koulutusta markkinoitiin monipuolisesti eri kohderyhmille esimerkiksi erilaisissa verkostoissa ja tapahtumissa, uutiskirjeissä sekä sosiaalisessa mediassa hyödyntäen kohdennettua mainontaa, jolloin kohderyhmä pystyttiin määrittelemään tarkemmin. Lisäksi markkinointia ja opiskelijahankintaa toteutettiin perinteisen median kautta ajatuksena tavoittaa myös iäkkäämpiä osallistujia. Lopputulemana osallistujia oli ilahduttavasti hyvin laajasta ikähaarukasta: noin 20–79-vuotiaita, joista suurin osa asettui iältään 30 ja 60 vuoden välille.
Hankkeessa toteutettiin kolme opintojaksoa sisältänyt seitsemän opintopisteen koulutuskokonaisuus, jonka tarjonnasta oppija pystyi valitsemaan joko kaikki opintojaksot tai vain ne, jotka koki itselleen tarpeellisiksi. Koulutuskokonaisuuden opintojaksoja olivat
– Johdatus tietotekniikkaan
– Digitaaliset työkalut
– Ohjelmistokehittämisen työkalut.
Kokonaisuus rakennettiin sellaiseksi, että sen avulla oppijat pystyivät kehittämään osaamistaan omaan tahtiin, omiin aikatauluihinsa ja tarpeisiinsa sopivasti. Hankkeessa tarjottiin myös mahdollisuus suorittaa Digitaitojen osaamismerkistön osaamismerkkejä (TIEKE 2020). Osaamismerkkejä suorittaneet voivat hyödyntää niitä esimerkiksi oman osaamisen osoittamisessa työpaikalla tai vaikka Linkedinissä.
Koulutuksen toteutus ja toteutuminen
Hankkeen aikana koulutuksesta järjestettiin kaksi erillistä toteutusta, ensimmäinen 5–7/2025 ja toinen non-stop-toteutuksena 9/2025–5/2026. Koulutus herätti kiinnostusta, ja ilmoittautuneita opintojaksoille olikin kaksinkertaisesti: yhteensä 83, kun tavoite oli 40 oppijaa.Haasteena oli kuitenkin suuri pudokasprosentti. Yhteensä 29 oppijaa eli noin 35 prosenttia ilmoittautuneista sai opinnoista suorituksen. Tavoitteelliseen opiskelijamäärään verrattuna 73 prosenttia sai opinnot suoritettua.
Syitä koulutukseen hakeutumiseen vaikutti olevan monia. Suurin osa oli hakeutunut opintojen pariin puhtaasti oman kiinnostuksen vuoksi tai kehittääkseen omia digitaitojaan. Osa oli tullut työnantajan kannustamana ja osa siksi, että yksinkertaisesti tarvitsi nimenomaan työssään lisää digiosaamista. Jotkut osallistujista olivat koulutuksessa mukana puolestaan siksi, että pohtivat alan korkeakouluopintojen aloittamista.
Ilmoittautuneista seitsemän suoritti useamman kuin yhden opintojakson ja vain neljä suoritti koko kokonaisuuden eli kaikki kolme opintojaksoa. Suosituin opintojaksoista oli Digitaaliset työkalut, jossa keskityttiin erilaisiin digitaalisiin työkaluihin ja niiden käyttöön arjen työssä.
Hankkeen loputtua osallistujille toteutettiin palautekysely. Vastaajia kyselyyn oli lopulta yhdeksän, joten suurta yleistystä kyselyn pohjalta ei voi tehdä. Palautekyselyyn vastanneiden antama kokonaisarvosana opinnoille (asteikolla 1–10) oli 8,6. Palautteen perusteella koulutuksilla on ollut vaikutusta erityisesti digiosaamisen vahvistumiseen, ja osallistujien ymmärrys koulutuksen aiheista on kasvanut. Koulutuksessa on opittu tekoälyn järkevää käyttöä, perustietoja tietotekniikasta ja ohjelmoinnista sekä saatu uutta käytännön hyötyä uusista työkaluista ja niiden käytöstä esimerkiksi tekstinkäsittely- tai taulukkolaskentatyökaluissa. Osalle osallistujista koulutus on toiminut ponnahduslautana jatkaa uuden oppimista uusien koulutusten tai mahdollisesti jopa tutkinnon parissa.
Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta meitä kiinnosti myös, miten tarjottu ohjaus oli tavoittanut oppijoita. Ohjaus on yksi teemoista, joita Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus peräänkuuluttaa, ja ohjaustoimet voivat osaltaan olla vaikuttamassa opintojen suorituksiin. Ohjaustoimilla tarkoitetaan esimerkiksi hakevaa toimintaa; ohjausta, joka tapahtuu oppijoiden työpaikoilla; oppimisvalmiuksien ja motivaation tukemista; ja haasteiden huomioimista sekä uraohjausta ja urasuunnittelutaitojen tukemista (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus 2024). Hakevan toiminnan lisäksi oppijoille olikin tarjolla koulutuksen aikana erilaisia yhteisiä ohjaustilaisuuksia ja mahdollisuuksia henkilökohtaisiin ohjausaikoihin, jotka liittyivät sekä opintojen etenemiseen että urasuunnitteluun. Lisäksi oppijoita kontaktoitiin erikseen näitä palveluita tarjoten, opinnoista muistutellen ja esimerkiksi tarjoamalla lisämotivaationa mahdollisuutta suorittaa digitaitojen osaamismerkkejä osana opintoja. Ohjaustilaisuuksista lähetettiin useita muistutuksia, mutta silti näitä mahdollisuuksia hyödynnettiin vain marginaalisesti.
Tässä (kuvio 2) jo pienessä otannassa (n = 9), huomataan ihmisten erilaisuus ja tapa suhtautua opintoihin. Toiset haluavat suorittaa ne itsenäisesti ilman kontaktia opettajiin tai ohjaajiin, ja toiset kaipaavat enemmän ohjausta, jotta pystyvät etenemään opinnoissaan. Osa ilmoittautuneista kävi opintojaksoja itsenäisesti läpi, mutta ei tehnyt niihin liittyviä tehtäviä eikä siis saanut suoritusta. Palautekyselyssä yksi oppija vastasi, että riitti, että ”jaksot johdattivat eteenpäin, ei tarve suorituksiin”. Erilaisten oppijoiden tarpeissa ja tilanteissa navigoiminen onkin koulutuksen toteuttajalle taitolaji, jotta jokaiselle oppijalle pystyttäisiin mahdollistamaan sellaiset ohjaus- ja tukitoimet, joita hän kaipaa ja tarvitsee.
Kokeilulla löydettiin erilaisia ratkaisuja
Hankkeen loppupuolella testattiin kahdella opintojaksolla, Digitaaliset työkalut sekä Johdatus tietotekniikkaan, Centriassa kehitettyä chatbottia. Chatbotti oli toteutettu hyödyntäen Microsoft Azure OpenAI -palvelua, ja se pohjautui ajatukseen siitä, että opettajien saamat kysymykset ovat usein toistuvia ja hyvin käytännönläheisiä, ja niihin vastaaminen opiskelijakohtaisesti on aikaa vievää, mutta ne ovat tärkeitä oppimisen kannalta (Paananen, Rahman & Khavasi 2026). Ajatuksena chatbotin käytölle hankkeessa oli, että se voisi tukea opettajan ja oppijan vuorovaikutusta ja toimia ikään kuin aina läsnä olevana ohjaajana, jotta oppija voisi saada mieltä askarruttaviin kysymyksiin vastauksia opiskelun yhteydessä silloin kun oppija niitä tarvitsee. Chatbotti integroitiin oppimisympäristöön, ja sitä pystyi hyödyntämään esimerkiksi spesifeissä opiskeluun liittyvissä kysymyksissä, käsitteiden ymmärtämisessä tai vaikka käytännön asioissa, kuten tehtävien lähetykseen liittyvissä ongelmissa tai opintojaksolla navigoinnissa (Paananen, Rahman & Khavasi 2026). Chatbotti mahdollisti sen, että oppija pystyi kysymään asioita matalalla kynnyksellä ja saamaan vastauksen häntä askarruttaviin kysymyksiin saman tien sen sijaan, että jäisi odottamaan opettajan tai ohjaajan vastausta.
Viestejä chatbottiin tuli kaikkinensa kokeilun aikana 78 kappaletta. Suurin osa viesteistä (40) liittyi opintojaksojen aiheisiin, kuten Microsoftin työkaluihin, block-chainiin tai tekoälyyn. Viesteistä toiseksi suurin osa (31) oli tervehdyksiä tai muuta vastaavaa ”ei suoraan opintoihin liittyvää”, ja seitsemän viestiä liittyi käytännön asioihin, kuten tehtäväkohtaisiin ohjeisiin tai opintoihin yleisesti. (Paananen, Rahman & Khavasi 2026.) Chatbotti mahdollisti oppijoiden oppimista ja opinnoissa etenemistä tukevan, helposti saavutettavan ja nopean tavan saada vastauksia erityisesti opintosisältöihin liittyviin kysymyksiin. Samaan aikaan chatbotti täydensi opettajan/ohjaajan antamaa ohjausta ja mahdollisti siten oppimisen sujuvuutta.
Tuloksena vahvempaa osaamista
Ehkä koulutushankkeelle ominaisesti hankkeen vaikutukset näkyvät ensisijaisesti osallistujien osaamisen kehittymisenä. Toisena vaikutuksena on vahvistus sille, että vastaavanlaiselle sisällölle ja digitaitojen päivittämiselle vaikuttaisi olevan kysyntää jatkossakin osana jatkuvan oppimisen palveluita. Digiä kaikille! -hankkeen tulokset tarjoavat hyvän pohjan hankkeessa toteutettujen koulutusten jatkokehittämiselle. Toisaalta myös osana hanketta testattu chatbotti voisi jatkossa olla osa yhä joustavampaa ja monipuolisempaa opiskelua.
Seuraavia kehittämisen suuntia voisivat olla esimerkiksi koulutuskokonaisuuden jatkon suunnittelu ja sisältöjen integroiminen osaksi tutkintokulutusta, koulutuksen kohderyhmän laajentaminen (kieli, taitotaso) sekä koulutusmateriaalin jatkohyödyntäminen, eli yksinkertaisesti tarjotaan vieläkin laajemmalle joukolle mahdollisuus päivittää digitaitojaan vastaamaan työelämän tarpeita.
Oppina tästä hankkeesta voidaan ottaa se, että tämänkaltaisissa toteutuksissa ohjauksen rooli on äärimmäisen tärkeä ja siihen tulee panostaa. Toisaalta huolimatta ohjauksen toimista pudokkaita voi olla tämän kaltaisissa opinnoissa paljon, sillä elämäntilanteet muuttuvat, työpaikat vaihtuvat tai kiinnostus lopahtaa: syitä on monia. Digiä kaikille! -hanke kuitenkin osoitti, että oikein kohdennetuilla, saavutettavilla ja käytännönläheisillä koulutuksilla voidaan vahvistaa osallistujien digiosaamista ja kannustaa osallistumista jatkuvaan oppimiseen, oli aiemmista opinnoista aikaa sitten kuukausia tai vuosikymmeniä.
Koulutus on rahoitettu Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF), joka on EU:n elpymisvälineen (Next Generation EU) suurin ohjelma. Rahoituksen on myöntänyt Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
Lähteet
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. 2024. Toiminnan kehittämissuunnitelma 2022–2026. Saatavissa: https://backend.jotpa.fi/sites/default/files/documents/Jotpa_Toiminnan_kehittamissuunnitelma_2022%E2%80%932026_p%C3%A4ivitetty_5.2.2024.pdf. Viitattu 28.5.2026.
Paananen, H., Rahman, S. & Khavasi, A. 2026.Towards Artificial intelligence powered chatbots with pedagogically robust approach. Saatavissa: https://itk-konferenssi.fi/event/itk2026-konferenssi-277/track/towards-artificial-intelligence-powered-chatbots-with-pedagogically-robust-approach-143913. Viitattu 29.5.2026.
TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus. 2020. Digitaitomerkistö. Saatavissa: https://tieke.fi/palvelut/digitaaliset-osaamismerkistot/digitaitomerkisto/. Viitattu 29.5.2026.
Valtiovarainministeriö. 2021. Digitaitojen oppiminen on jatkuva prosessi, jota yhteiskunnan eri toimijoiden tulee tukea. 13.4.2021. Saatavissa: https://vm.fi/-/digitaitojen-oppiminen-on-jatkuva-prosessi-jota-yhteiskunnan-eri-toimijoiden-tulee-tukea. Viitattu 28.5.2026.
Jenni Kåla
Asiantuntija (jatkuva oppiminen)
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 808 5118
