Heidi Kaartinen
Taas on syksy kääntynyt jo pimeämmälle puolelle, mutta elämä palailee pikkuhiljaa kahden pandemiavuoden jäljiltä uomiinsa ja alkaa näyttää jo vähän valoisammalta. Pitkälle edennyt rokotuskampanja on saanut aikaan sen, että ihmiset ovat voineet palailla työpaikoilleen ja opettelevat uudelleen toimimaan hieman lähempänä toisiaan. Myös etätoimistot muuttuvat taas kodeiksi.
Jatka lukemista ”Päätoimittajalta: Kohti vanhaa normaalia”
Laura Palovuori
Mona Groop-Sjöholm
Yhdistyselämää kaikille – Föreningsliv för alla -hanke lähtee siitä, että osallistuminen lisää maahanmuuttajien hyvinvointia. Yhdistyksiä on laidasta laitaan ja niissä voi harrastaa melkein mitä vain. Samanhenkiset ihmiset kokoontuvat ja viihtyvät yhdessä. Yhdistyksille tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että yhdistykset suhtautuvat myönteisesti maahanmuuttajiin potentiaalisina uusina jäseninä.
Jatka lukemista ”Tule mukaan vain! Kom med bara!”
Paula Oja
Anne Prepula
Jatkuvan oppimisen uudistuksella vastataan työelämän muuttuviin osaamisiin työuran eri vaiheissa. Myös työllisyyden hoito on suuressa muutoksessa, ja työvoima- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) ovat siirtymässä kunnille vuoden 2024 aikana. Menossa on työllisyyden kuntakokeiluja, joissa kokeilukunnat vastaavat työvoima- ja yrityspalveluiden (TE-palveluiden) tarjoamisesta tietyille kohderyhmille. Kymmenen ammattikorkeakoulun yhteinen JATKUMO-hanke järjesti Ammattikorkeakoulut työllisyyden kuntakokeilujen vauhdittajina -verkkotapahtuman, jossa tarkasteltiin, mitä mahdollisuuksia ammattikorkeakoulut voivat tarjota työllisyyden kuntakokeilujen tueksi ja yhteistyön kehittämiseen työllisyystoimijoille. Tässä artikkelissa on nostettu esiin verkkotapahtuman teemoja ja tuodaan esiin verkkotapahtumassa esiteltyjä käytännön esimerkkejä yhteistyömahdollisuuksista ja jatkuvasta oppimisesta.
Jatka lukemista ”Ammattikorkeakoulut työllisyyden kuntakokeilujen vauhdittajina”
Kastell-Klapuri Jonna
Kiuru Helmi
Virkkala Sari
Kansainvälistyvä Suomi houkuttelee yhä enenevässä määrin laadukkaan koulutustarjontansa vuoksi ulkomaalaisia korkeakouluopiskelijoita Suomeen opiskelemaan. Moni saapuu myös tarkoituksenaan löytää Suomesta töitä. (Pietilä 2010, 8, 136; Korhonen & Puukari 2017, 46–47.) Ilmiön myötä myös kirkolla on erinomainen mahdollisuus ja uusi kanava osallistua yhteiskunnalliseen kehitykseen ja vaikuttaa siihen. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa oppilaitosyhteistyön kautta kansainvälisille opiskelijoille suunnatun yleissivistävän tiedon tarjoamista sekä yhteisöllistä ja integroitumista edistävää toimintaa.
Jatka lukemista ”Seurakunnan oppilaitosyhteistyö murtaa raja-aitoja –merkittävä työmuoto kansainvälisten opiskelijoiden sopeutumisessa Suomeen”
Timo Kinnunen
Euroopan Unionin asettama ammattipätevyysdirektiivi (2005/36/EY), muutos (2013/55/EU), säätelee seitsemän eri ammatin osalta, millaisia minimivaatimuksia koulutukseen tulee sisältyä ja millaista osaamista (tiedot, taidot ja pätevyys) vastavalmistuneen ammattilaisen tulee pystyä osoittamaan. Yksi seitsemästä ammatista on sairaanhoitaja.
Jatka lukemista ”Sairaanhoitajakoulutus – ammattipätevyysdirektiivin säätelemä koulutus”
Jonne Näkki
Pyyhkäisyelektronimikroskooppi SEM (Scanning Electron Microscope) on erittäin laajasti käytetty menetelmä monissa tieteen ja tekniikan sovelluksissa, koska sillä saadaan selkeä ja havainnollinen kuvia suurilla suurennoksilla pienistäkin kohteista, ja lisäksi samalla saadaan analysoitua näytepinnan alkuainekoostumus.
Jatka lukemista ”Pyyhkäisyelektronimikroskooppi eli SEM”
Maria Hofman-Bergholm
Sara Kåll-Fröjdö
”Naturföretagarens guide till naturens hälsoeffekter och ett hållbart företagande” är en handbok för var och en som vill lära sig lite om naturens hälsoeffekter och förnaturföretagare som vill göra sin verksamhet hållbar såväl ekologiskt som ekonomiskt, socialt och kulturellt.
Jatka lukemista ”Projektet Nordic Nature Health Hub presenterar ”Naturföretagarens guide till naturens hälsoeffekter och ett hållbart företagande” – en handbok för naturföretagare”
Teija Honkonen
Hanna Peltoniemi
Anna Ollikainen
Tämä artikkeli käsittelee moniammatillisen koulutusalojen välisen simulaation sekä moniammatillisen suuronnettomuusharjoituksen merkitystä opiskelijoiden oppimiseen. Artikkelissa tuodaan esille näkökulmaa ja Centria-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kokemusta moniammatillisesta suuronnettomuusharjoituksesta opetusmenetelmänä ja siitä, miten simulaatioharjoituksilla päästään kohti syvällisempää oppimista ennen työelämään siirtymistä.
Jatka lukemista ”Moniammatillisten suursimulaatioharjoituksien avulla kohti syvällisempää oppimista”
Marika Hautala
Marjo Heikkilä
Tero Kippola
Marjut Koskela
Ossi Saukko
Tulevaisuuden maatalous tarvitsee luotettavaa ja matalaviiveistä tietoliikennepalvelua älykkäiden ratkaisujen rakentamiseen. Erityisesti älymaataloudessa on paljon tietoliikennettä, jonka toiminnan varmistaminen on haasteellista. Maa- ja metsätaloustoiminnassa esimerkiksi käsiteltävän tiedon suuri määrä, integroidut tietojärjestelmät ja reaaliaikavideon siirto tarvitsevat kunnolliset tietoliikenneyhteydet viiveettömään tiedonsiirtoon. Maaseudulla voi olla tarvetta myös täydentäville tietoliikenneverkkoratkaisuille, jotka takaavat älymaatalouden tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisen. Erilaisilla älymaatalouden teknologioilla voidaan parantaa harvaan asutun maaseudun elinvoimaa ja vetovoimaisuutta.
Jatka lukemista ”Uudet älymaatalouden teknologiat testikentällä”
Juuso Jussila
Perfektionismi on yksi urheilupsykologian tutkituimmista persoonallisuuden piirteistä. Tässä artikkelissa tarkastellaan perfektionismin useita ulottuvuuksia ja niiden merkitystä niin arjessa kuin huippu-urheilussa.
Jatka lukemista ”Perfektionismi – mestaruuksia vai loppuunpalamisia?”
