Päätoimittajalta

Centria Bulletin kertoo tällä kertaa monessa artikkelissaan siitä miten tärkeätä oman työn ja osaamisen kehittämiselle on oman osaamisen tunnistaminen. Hanna Lahnalampi antaa käytännön vinkkejä siihen, miten tehdään hyvä työhakemus. Oman osaamisen tunnistaminen ja siitä kertominen on oleellinen asia hyvässä hakemuksessa. Sanna Karvosen artikkeli kertoo LUmOaVA-hankkeesta, jossa omaa osaamista tunnistetaan luovien menetelmien avulla. Monen ihmisen kohdalla oman osaamisen tunnistaminen voi olla vaikeata, samoin kuin sen osoittaminen. Hankkeessa kehitettiin ns. kykykortit, jotka helpottavat tätä. Kortteja pilotoidaan hankkeessa. Samassa teemassa, oman osaamisensa tunnistaminen ja sen kehittäminen, nousee myös esiin Marjo Pekolan sosiaali- ja terveysalan ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta kertovassa jutussa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon hyöty näkyy työyhteisössä välittömästi ja auttaa kehittämään opiskelijan omaa työyhteisöä.  

Hanna-Mari Pesonen ja Anne Prest kertovat palliativiisen hoidon kehittämishankkeesta, jossa Centria on osatoteuttajana. Palliatiivisen hoidon kehittäminen ja moniammatillinen yhteistyö ovat tärkeitä, jotta voidaan taata elämän loppuvaiheessa potilaan paras mahdollinen hoito. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä.  Leena Simosen ja Kristiina Tyynelän jutussa kerrotaan Työvaatteiden kehittämisestä. Usein pieniltä tuntuvia juttuja, jotka vaikuttavat vaatteiden käytettävyyteen ja mukavuuteen.  Kirsi Vuotilan ja Jari Isohannin rekrykoulutuksesta kertovassa jutussa todetaan, kuinka yrityksen tarpeisiin voidaan räätälöidä koulutusta, jossa työntekijän osaaminen saadaan näppärästi päivitettyä nopeallakin aikataululla.  

Aurinkoista lukuiloa Centria Bulletinin parissa! 

Hanna-Riina Aho
päätoimittaja
p. 044 725 0061 

Uudistunut Talonpojankadun kampus – majakasta muutokseen

Anne Kuusela

Talonpojankadun kampuksen aulakahvila ja Amfi-opetustila. Kuva: Markus Kunelius

Merenkävijät seurasivat reiteillään tähtiä ja arvioivat sijaintiaan niiden avulla. Merimerkkeinä kulkua ohjasivat myös saaristojen ja rannikoiden majakat loistavine valoineen.  Majakan valo oli ensimmäinen merkki lähestyvästä maasta, matkan päämäärästä ja onnistuneesta suunnistuksesta. Jatka lukemista ”Uudistunut Talonpojankadun kampus – majakasta muutokseen”

Itsensä kehittäminen kuuluu kaikille – ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat kannustavat opiskelemaan

Marjo Pekola

Kuvassa vas. Pirjo Alanko-Takala, Piia Palola, Anita Pöyhönen, Merja Koskela, Jani Hiltunen. Kuva: Markus Kunelius.

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat Piia Palola, Anita Pöyhönen, Merja Koskela, Pirjo Alanko-Takala ja Jani Hiltunen istuvat helmikuisena perjantai-iltapäivänä Centrian Talonpojankadun kampuksen aulakahvilassa, eivätkä näytä väsyneiltä, vaikka takana on normaalin työviikon päätteeksi jo toinen tiivis opiskelupäivä. Jatka lukemista ”Itsensä kehittäminen kuuluu kaikille – ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat kannustavat opiskelemaan”

OSAVA – Osallisuuden vahvistaminen nuorten kasvuympäristöissä ja –yhteisöissä

Sari Virkkala
Marika Hautala

OSAVA-hanke nosti keskiöön alueen nuoret sekä nuorten parissa työskentelevät. Hankkeen tarkoituksena oli edistää nuorten osallisuutta, nostaa hyvinvointia ja näin ollen ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä. Hankkeen aikana tehtävä työ oli toimintaa nuorten hyvinvoinnin kasvattamiseksi nuorisotyön näkökulmasta. Jatka lukemista ”OSAVA – Osallisuuden vahvistaminen nuorten kasvuympäristöissä ja –yhteisöissä”

Yrityksen osaamistason turvaaja – ketterä RekryKoulutus

Kirsi Vuotila
Jari Isohanni

Centriassa kehitetty akatemiamallinen koulutus on tehokas sekä ketterä rekrykoulutus. Malli sopii yritykselle, jolla on vaikeuksia löytää osaavaa korkeakoulutettua työvoimaa avoimilta työmarkkinoilta. Samalla se on hyvä mahdollisuus reagoida nopealla aikataululla toimialan muutoksiin ja varmistaa yrityksen toimintaedellytykset kehittämällä osaamistasoa  Jatka lukemista ”Yrityksen osaamistason turvaaja – ketterä RekryKoulutus”

Palliatiivisen hoitotyön osaamisen vahvistaminen koulutusta kehittämällä

Hanna-Mari Pesonen
Anne Prest

Elämän loppuvaiheen hoito koskettaa meitä jokaista. Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumattomasti sairaiden ja kuolevien potilaiden sekä heidän läheistensä oireita lievittävää ja kokonaisvaltaista hoitoa, jossa tavoitteena on kuolevan ihmisen ja hänen lähipiirinsä hyvinvointi. Elämän loppuvaiheen hoito ei maassamme nykyisin kuitenkaan toteudu alueellisesti yhdenvertaisesti, eikä kuolevan potilaan hoitotyötä toteuttavilla ammattihenkilöillä aina ole palliatiiviseen hoitoon riittävää osaamista. Palliatiivisen hoidon opetuksen määrä vaihtelee sekä sairaanhoitajien että lääkäreiden koulutuksessa korkeakouluittain. Palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen opetusta onkin kehitettävä, jotta potilaille ja heidän läheisilleen voidaan turvata heidän tarpeidensa mukaista laadukasta elämän loppuvaiheen hoitoa ja tukea. Jatka lukemista ”Palliatiivisen hoitotyön osaamisen vahvistaminen koulutusta kehittämällä”

Kykyviisarista LUmOaVAksi kykykortiksi

Sanna-Kaisa Karvonen

LUmOaVA-hankkeen Sanna-Kaisa Karvonen ja Minna Koivula. Kuva: Markus Kunelius.

Hankkeemme keskiössä ovat heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat. Pyrimme tukemaan heidän osallisuutta ja osaamisen tunnistamista luovien menetelmien avulla. Oman osaamisen oivaltamisen, sanoittamisen ja kuvaamisen tukena meidän hankkeessamme on käytetty Työterveyslaitoksen kehittämää Kykyviisaria. Jatka lukemista ”Kykyviisarista LUmOaVAksi kykykortiksi”

Kukaan ei tiedä mitä osaamista sinulla on, ellet kerro!

Hanna Lahnalampi

Edessäsi on tyhjä Word-dokumentti ja olet kirjoittamassa työhakemusta unelmiesi työhön. Tiedät, että työhakemuksessa tulisi kuvata esimerkkien kautta ominaisuuksiasi ja vahvuuksiasi. Olet kuullut, että esimerkkien tarkoitus on avata osaamistasi, siten että työnantaja saa käsityksen, millainen työntekijä olet. Mutta miten tällainen hakemus kirjoitetaan, ja mistä tietää mitkä ominaisuudet ovat työnantajalle tärkeitä? Jatka lukemista ”Kukaan ei tiedä mitä osaamista sinulla on, ellet kerro!”

Työvaatteille uutta mukavuutta, toimivuutta ja turvallisuutta

Leena Simonen
Kristina Tyynelä

Teollisuusalueella on oltava turvallinen olo ja työvaatteissa on viihdyttävä – sijainnista, olosuhteista ja vuodenajoista riippumatta. Kolmen vuoden ajan Centria on osallistunut Baltic Sea Regionin rahoittamaan Smart and Safe Workwear -hankkeeseen, jossa on kehitetty työvaatteiden mitoitusta ja uusia, teknisiä ratkaisuja yhdessä virolaisten, latvialaisten, liettualaisten ja puolalaisten korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Laajan testauksen ja huippuluokan suunnittelutyön ansiosta työvaatteisiin on tehty useita parannettuja ominaisuuksia, jotka lisäävät mukavuutta, toimivuutta ja turvallisuutta. Tämä tarjoaa uusia tilaisuuksia työvaatteita valmistaville yrityksille, lisää mahdollisuuksia tarjota parempaa palvelua nykyisille asiakkaille ja helpottaa pääsyä uusille markkinoille. Jatka lukemista ”Työvaatteille uutta mukavuutta, toimivuutta ja turvallisuutta”

Mentorina oppii kollegalta ja opiskelijoilta eri aloilta

Leena Toivanen

Mentorointi digitaalisten työkalujen kautta tai perinteiseen tapaan on löytänyt tiensä myös opintokokonaisuuksiin Centriassa. Irja Leppisaari kertoi aiemmassa Centria Bulletin –numerossa ansiokkaasti mentoroinnin ja digitaalisuuden yhdistämisestä yritysmaailmassa. Tässä artikkelissa kerron omista kokemuksistani opiskelijana ja mentorina eMentorointi-kurssilla. Jatka lukemista ”Mentorina oppii kollegalta ja opiskelijoilta eri aloilta”

Päätoimittajalta

Centria-Bulletin tarjoaa monipuolista luettavaa, joka näin joulun alla onkin hyvästä. Samalla kun hiljakseen laskeudumme joulutunnelmaan, niin voimme ravita mieltämme uusilla asioilla, joita tässä lehdessä kerrotaan. Tuija Tolonen –Kytölän artikkeli KIVAKO-hankkeesta, jossa korkeakoulut yhdessä luovat uusia oppimistapoja ja verkkokursseja harvinaisemmille kielille, on mielenkiintoista luettavaa. Hankkeen tarkoitus on edistää mahdollisuuksia opiskella kieliä monipuolisesti oman korkeakoulun tarjonnasta riippumatta. Samalla hanke edistää opettajien yhteistyötä ja kollegiaalista tuke yli korkeakoulurajojen.  

 Irja Leppisaaren artikkeli Digistä ja mentoroinnista valottaa sitä, mitä hyötyä on mentoroinnissa digitaalisista työkaluista. Digitaidotkin karttuvat mutta suurin hyöty näyttää olevankin vuorovaikutustaidoille. Lena Segler-Heikkilän artikkeli NOPSA-hankkeesta kertoo konkreettisesti väyläopinnoista. Niissä toisen asteen opiskelija voi jo tehdä korkeakouluopintoja ja käyttää niitä hyväkseen joko toisen asteen opinnoissaan tai säästää ne myöhemmin hyväksiluettavaksi. Tällaisia vaihtoehtoja kaivataan varmasti lisää.  

 Joulukuusen valot heijastuvat ikkunassa
monistuvat miljooniksi tähdiksi.
Ulkona lumi laskeutuu kevyesti maahan.
Tontun jäljet peittyvät.
Hiljainen ilta,
täydellinen hetki
huomata kuinka pienessä onni asuu.   

Hyvää joulua! 

Hanna-Riina Aho 
päätoimittaja 
 
p. 044 725 0061

Ruotsin kertauskurssi tekniikan aloille – Centria-ammattikorkeakoulun ja KPEDU:n yhteistyö NOPSA-hankkeen mahdollistamana

Lena Segler-Heikkilä

Ovi on auki. Kuva: Lena Segler-Heikkilä.

 

Artikkelissa kerrotaan Centria-ammattikorkeakoulun ja KPEDU:n NOPSA-hankkeen myötä syntyneestä yhteistyöstä sen aikana suunnitellusta ja testatusta ruotsin kertauskurssista tekniikan aloille. Kyseinen kurssi tarjottiin toisen ammatillisen asteen oppilaille JEDU:n ja KPEDU:n oppilaille lukuvuoden 17/18 aikana. Kurssi toimi valmentavana ja rohkaisevana ”siltana” toisen ammatillisen asteen oppilaille ja oli hyödyksi varsinkin sellaisille eri tekniikan alojen oppilaille, joilla on aikomus jatkaa opintojaan korkeakoulussa. Kurssipisteet oppilas voi hyödyntää omassa ammattioppilaitoksessaan, ja hän voi käyttää kurssipisteitä myös vapaasti valittavina opintoina Centria-ammattikorkeakoulussa.

Jatka lukemista ”Ruotsin kertauskurssi tekniikan aloille – Centria-ammattikorkeakoulun ja KPEDU:n yhteistyö NOPSA-hankkeen mahdollistamana”

Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia mentoroinnin toimintatapojen kehittämiseen

Irja Leppisaari

Digi haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevia toimintatapoja ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. Myös mentorointi hakee uusia muotoja työelämän ja työn tekemisen tapojen muuttuessa. eAMK-hankkeessa digimentorointi määritellään kahden tai useamman henkilön väliseksi yhteistyöksi, jossa osapuolet haluavat kehittyä yhteisellä kiinnostuksen alueella (esim. työelämävalmiudet) ja jakaa osaamistaan hyödyntäen keskinäisessä vuorovaikutuksessaan digimenetelmiä ja -työkaluja.

Jatka lukemista ”Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia mentoroinnin toimintatapojen kehittämiseen”

Tunteiden kulttuuripolitiikka, kirja-arvostelu

Marko Forsell

 Ahmed, Sara. 2018. Tunteiden kulttuuripolitiikka. Tallinna: niin & näin.

Sara Ahmed kirjoitti kirjan ”The Cultural Politics of Emotion” jo vuonna 2004 ja se suomennettiin vasta tänä vuonna (2018). Aihetta suomennokselle olikin, sillä Ahmedin teoria tunteiden, kielen ja ruumiiden suhteista on osoittautunut hedelmälliseksi. Kirjassa osoitetaan, kuinka tunteita voidaan siirtää koskemaan tiettyjä ruumiita ja kuinka näin rakennetaan yhteisöjä ja suhteita. Tunteita hyödynnetään voimakkaasti myös 2000-luvun retoriikassa.

Jatka lukemista ”Tunteiden kulttuuripolitiikka, kirja-arvostelu”