Osaaminen näkyväksi: tunnistamisen ja sanoittamisen merkitys muuttuvassa työelämässä

Jenni Kåla
Kati Hyvönen

https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260925128941

Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja sen myötä myös osaamisvaatimukset muuttuvat. On yhä harvinaisempaa, että kokonainen työura rakentuisi yhden ja saman ammatin tai osaamisalueen varaan. Sen sijaan työelämässä korostuvat jatkuva oppiminen, kyky soveltaa aiemmin hankittua osaamista sekä valmius oman osaamisen aktiiviseen jatkuvaan kehittämiseen. Tämä artikkeli on osa kolmen ammattikorkeakoulun (OAMK, Centria ja Lapin AMK) yhteistyönä toteuttamaa Highway to ICT-hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (JTF-rahoitus ELY-keskuksen kautta). Hankkeessa toteutettiin koulutuskokonaisuus, jonka tarkoitus oli madaltaa uusien osaajien kynnystä siirtyä ICT-alalle. Osaamisen sanoittamisen teemat olivat vahvasti läsnä hankkeessa toteutetuilla opintojaksoilla, ja tässä artikkelissa keskitymmekin siihen, mitä osaaminen oikeastaan tarkoittaa, miksi sen tunnistaminen on tärkeää ja miten oman osaamisen voi tehdä näkyväksi konkreettisesti ja uskottavasti.

Jatka lukemista ”Osaaminen näkyväksi: tunnistamisen ja sanoittamisen merkitys muuttuvassa työelämässä”

Generatiivinen tekoäly ja ammattikorkeakoulujen työelämävastaavuus ohjelmistokehityksen opetuksessa

Jari Isohanni
Henry Paananen

https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260925128811

Generatiivinen tekoäly siirtää ohjelmistokehittäjän työn painopistettä koodin tuottamisesta asiakasrajapinnassa työskentelyyn, määrittelyyn ja lopullisen tuotteen toimivuuden varmentamiseen. Ammattikorkeakouluille tämä on erityinen haaste, koska työelämävastaavuus on niiden lakisääteinen tehtävä ja työelämä muuttuu nyt nopeammin kuin opetussuunnitelmasykli tai opettajien substanssiosaaminen. Artikkeli erottaa kolme tulkintaa työelämävastaavuudesta — väline-, tehtävä- ja kykyvastaavuus — ja väittää, että houkuttelevin tulkinta on lyhytnäköisin. Lopuksi käsitellään aloittelijaparadoksia: arviointikyky näyttää edellyttävän tuottamisen kokemusta, jota tekoäly juuri vähentää. Tästä näyttö on toistaiseksi ohutta ja ristiriitaista, mikä on hyvä huomioida tietotekniikan opetusta kehitettäessä.

Jatka lukemista ”Generatiivinen tekoäly ja ammattikorkeakoulujen työelämävastaavuus ohjelmistokehityksen opetuksessa”

Perheyritykset Pohjois-Pohjanmaan selkärankana – Alueellinen katsaus perheyritysten merkitykseen ja kehittämisen tarpeisiin

Jenni Helander
Hanna Piilola
Marjo Känsäkangas

https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260915125892

Perheyritykset ovat Pohjois-Pohjanmaan elinvoiman keskeinen perusta. Ne muodostavat valtaosan alueen yrityksistä, työllistävät lähes puolet yrityssektorin henkilöstöstä ja tuottavat merkittävän osan maakunnan liikevaihdosta. Samalla perheyritykset kohtaavat johtamiseen, sukupolvenvaihdoksiin ja uudistumiskykyyn liittyviä haasteita, joiden ratkaiseminen on tärkeää sekä yritysten että koko alueen tulevaisuuden kannalta. Tässä artikkelissa tarkastellaan perheyritysten alueellista merkitystä Pohjois-Pohjanmaalla sekä kehittämistarpeita, joihin FAMLEAD-hanke pyrkii vastaamaan.

Jatka lukemista ”Perheyritykset Pohjois-Pohjanmaan selkärankana – Alueellinen katsaus perheyritysten merkitykseen ja kehittämisen tarpeisiin”

XR-pohjainen robottiohjelmointi Unity-ympäristössä

Juho Kuorikoski

https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260915125858

Voisiko teollisuusrobotin ohjelmointi tapahtua tulevaisuudessa virtuaalitodellisuudessa? TeräsPuu-hankkeessa toteutetussa prototyypissä tutkittiin, miten Unity-pelimoottoria ja XR-teknologioita voidaan hyödyntää teollisuusrobotin liikeratojen visualisoinnissa, simuloinnissa ja ohjelmoinnissa.

Jatka lukemista ”XR-pohjainen robottiohjelmointi Unity-ympäristössä”

Chemical Recycling of Thermoset Composites: Why Solvolysis Chemistry Must Match the Material

Rubina Yasmine
Noora Korhonen
Rathish Rajan

https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260910124500

Similar looking composite materials can have radically different recycling chemistries. The secret is in the thermoset matrix, where various chemical bonds have to be addressed in a different way. This chemistry is crucial to selecting a solvolysis pathway that will be able to regenerate useful fibres and resin derived products for reuse.

Jatka lukemista ”Chemical Recycling of Thermoset Composites: Why Solvolysis Chemistry Must Match the Material”

Kiertotalous on ennen kaikkea liiketoimintaa, ei pelkkä ympäristöteko tai strateginen linjaus

Artikkelikuva: Vanhoja puutaloja kaupungissa. Rahoittajan ja hankkeiden logot

Hanna Tölli
Jenni Silvola

https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260910124395

Artikkelikuva: Vanhoja puutaloja kaupungissa. Rahoittajan ja hankkeiden logot

Kiertotalouden green deal -sitoumuksella organisaatio sitoutuu vähentämään luonnonvarojen käyttöä ja asettaa konkreettisia, mitattavia tavoitteita edistääkseen vähähiilisen kiertotalouden toteutumista toiminnassaan. Sitoumuksen voi tehdä kunta, maakunta, toimialajärjestö tai yksittäinen yritys. Keski-Pohjanmaan vastuullisuuskumppanit -hanke ja Pohjois-Pohjanmaalla menossa oleva Kiertokumppanit-hanke ovat asettaneet tavoitteeksi levittää tietoa ja edistää sitoumuksia maakuntiensa alueella. Kokkolan kaupunki valmistelee sitoumustaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Utajärvellä puolestaan sitoumuksessa luvattuja toimenpiteitä viedään käytäntöön.

Jatka lukemista ”Kiertotalous on ennen kaikkea liiketoimintaa, ei pelkkä ympäristöteko tai strateginen linjaus”

A workweek dedicated to ecosystem services – good for the planet and great for your health

Maria Hofman-Bergholm

https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260907123595

At Centria University of Applied Sciences, employees are encouraged to participate in a short professional development period at another organization. The idea is that during the period, the employee will enhance his or her own skills and gain new insights that can be applied to improve both his or her work and the organization’s operations.

Jatka lukemista ”A workweek dedicated to ecosystem services – good for the planet and great for your health”

Autonomisten kuljetusratkaisujen mahdollisuudet tulevaisuuden liikenteessä

Tom Tuunainen

https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260907123362

Kaupungistuminen, digitalisaatio ja kestävän kehityksen tavoitteet muuttavat liikennöintiratkaisuja ympäri maailman. On kyettävä tarjoamaan tehokkaita, turvallisia ja ympäristöystävällisiä liikkumisen tapoja sekä ihmisille että tavaroille. Samalla on vastattava kasvaviin vaatimuksiin saavutettavuuden, joustavuuden ja kustannustehokkuuden suhteen. Haasteita ratkaistaan nyttemmin yhä useammin autonomisilla kuljetusratkaisuilla, jotka voivat tehostaa tavara- ja henkilöliikennettä, luoda uusia mahdollisuuksia kaupunkikehitykselle sekä vähentää ympäristökuormitusta.

Jatka lukemista ”Autonomisten kuljetusratkaisujen mahdollisuudet tulevaisuuden liikenteessä”