Hanna-Riina Aho
Proflangin kevätpäivät järjestettiin tänä vuonna Kokkolassa Centria-ammattikorkeakoulussa. Proflang on ammattikielten ja viestinnän yhdistys, jossa on jäseniä korkeakouluista ja yrityksistä. Yhteinen nimittäjä jäsenille on ammatillinen viestintä ja kielet. Mukana päivillä oli kolmisenkymmentä jäsentä. Varsinaisen seminaaripäivän puhujakattaus oli laadukas ja monipuolinen.
Jatka lukemista ”Kieltenopettajat koulutuksessa ja inspiraatiota etsimässä”
Janne Pelo
Antti Vainionpää
Ahmed Boulakhras
Pauliina Mattila
Marjut Koskela
Käytöstä poistuvat maa-alueet ovat tyypillisesti laajoja, aukeita ja mahdollisesti myös hankintahinnaltaan edullisia. Niiden infrastruktuuri tiestöineen voi mahdollistaa alueella toimimisen ilman suuria kustannuksia. Erityyppisten alueiden soveltuvuuden ja vaatimuksien arviointi uusiutuvan energian tuotantoon vaatii maaston huolellista tarkastelua. Tässä artikkelissa käsitellään avointen paikkatietoaineistojen, maatutkauksen ja autonomisten järjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia maa-alueiden kartoituksen ja analysoinnin sujuvoittamiseksi.
Jatka lukemista ”Älykäs kartoitus tukee käytöstä poistuvien maa-alueiden uusiokäyttöä”
Niko Töyräskoski
Maatalouden digitalisaatio perustuu yhä enemmän datan keruuseen, hallintaan ja jakamiseen, mikä mahdollistaa paremman päätöksenteon sekä tehokkaamman tuotannon. Vaikka datan hyödyntämisen mahdollisuudet on laajasti tunnistettu, sen käytännön toteutus ja erityisesti datan jakaminen eri toimijoiden välillä on edelleen vaihtelevaa. Keskeisiä haasteita ovat datan hallintaan liittyvät epävarmuudet, luottamuksen puute sekä epäselvät sopimukset ja toimintamallit. (European Commission 2025.)
Jatka lukemista ”Data maatalousyrittäjien apuna – tuottajaorganisaatiojäsenille suunnatun kyselyn tuloksia”
Janne Hanhiniemi
Artikkeli käsittelee keskeisiä eroja kuluttajille suunnattujen ja räätälöityjen suuren mittakaavan 3D-tulostimien välillä sekä korostaa suuren mittakaavan tuomia haasteita suunnittelun ja prosessin hallinnan kannalta.
Jatka lukemista ”3D-tulostusta pienessä ja suuressa mittakaavassa”
Marjo Pekola
Julkaisimme alkuvuodesta artikkelin Centria Bulletinin vuoden 2025 kiinnostavimmista artikkeleista. Katsaus päättyi kesäkauteen mennessä julkaistuihin artikkeleihin. Tämä kirjoitus käsittelee elokuun 2025 jälkeen julkaistujen artikkeleiden tilannetta.
Jatka lukemista ”Hanketoiminnan tulokset kiinnostavat lukijoita: Centria Bulletinin luetuimmat artikkelit loppuvuonna 2025”
Sami Sarlin
Simo Hakala
Marika Hautala
Miten robottien ohjelmoinnista tehdään helpompaa, ja miksi sillä on väliä? Uudet virtuaaliteknologiat ja digitaaliset kaksoset avaavat mahdollisuuksia intuitiiviseen ohjelmointiin, simulointiin ja keskeytyksettömän tuotannon kehittämiseen.
Jatka lukemista ”Intuitiivista robottiohjelmointia virtuaaliteknologioilla ja digitaalisilla kaksosilla”
Janne Pelo
Simo Hakala
Pekka Haapala
Sami Sarlin
Harri Liias
Yhteistyörobotiikalla voidaan nopeuttaa ja helpottaa hitsaajan työtä. Hitsaus on yhteistyörobotiikan täyden hyödyn saannin kannalta usein haasteellinen prosessi, mutta käyttömahdollisuuksia kuitenkin riittää.
Jatka lukemista ”HEMIC-hankkeessa älykkäät teknologiat ja metallialan yritykset kohtasivat toisensa ”
Teija Honkonen
Hanna-Mari Pesonen
Piia Hyvämäki
Hanna Lähde
Mira Oinas-Mäenalanen
Reetta Saarnio
Anniina Tohmola
Tässä artikkelissa kuvaamme TKI-hankkeessa tuotetun verkko-oppimateriaalin ja digitaalisten osaamismerkkien kehittämisprosessia. Artikkeli on kirjoitettu osana Euroopan unionin osarahoittamaa GeroDigi-hanketta, jossa on tuotettu avointa gerontologisen hoitotyön oppimateriaalia sekä osaamista osoittavia osaamismerkkejä. Tavoitteena on ollut vahvistaa hoitotyöntekijöiden osaamista joustavin oppimisratkaisuin.
Jatka lukemista ”Kokemuksia verkko-oppimateriaalin tuottamisesta ja osaamismerkkien kehittämisestä TKI-hankkeessa”
Anni-Maija Viitasaari
Työelämässä menestyminen rakentuu ennen kaikkea asenteesta, motivaatiosta ja halusta oppia uutta. Yhteistyötaidot, vuorovaikutus ja verkostot muodostavat perustan, jonka varaan onnistuminen käytännössä rakentuu. Jatkuva oppiminen, kehittämiseen sitoutuminen ja tiivis yhteys koulutuksen ja työelämän välillä varmistavat osaamisen ajantasaisuuden ja sujuvat urapolut.
Jatka lukemista ”Yhdessä tehden – työn tuottavuus syntyy ihmisistä”
Kati Hyvönen
Miikka Silén
Tekoäly näkyy koko ajan opiskelussa ja työelämässä. Organisaatioissa ja yrityksissä laaditaan ohjeistuksia ja tekoälystrategioita. Tekoäly on nopeasti tunkeutunut arkeen ja työkaluksi myös työnhakuun. Se voi auttaa työnhakijaa jäsentämään hakemustaan, sanoittamaan osaamistaan, tulkitsemaan työpaikkailmoituksia ja valmistautumaan haastatteluihin. Mutta millaista on tekoälyosaaminen niillä, jotka ovat työelämän ulkopuolella juuri nyt? Entä jos opiskeluaikana ei vielä puhuttu tekoälystä?
Jatka lukemista ”Tekoälyn imuun”
