Karin Kallis
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20261023136709
Englannin ja ranskan kielten lehtori Karin Kallis teki syyskuussa 2026 osan työelämäjaksostaan kansainvälisessä yrityksessä Vitec Raisoftilla sekä keräsi kyselyllä tietoa yrityksen henkilöstön kielenkäytöstä sekä tekoälyn hyödyntämisestä.
Jatka lukemista ”Kansainvälistä yritystoimintaa Kokkolassa – Kieltenopettaja työelämäjaksolla Vitec Raisoftilla”
Raffay Sultan
Mubashir Rafique
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20261012133636
What if underutilized natural fibres could become useful raw materials for the next generation of 3D-printed products? In the BIO-2-PRINT project, materials such as inner bark and boat-industry wood waste are being transformed into fibre-reinforced polymer composites and processed into printable feedstock. The work shows how overlooked fibre resources can gain new value while supporting more circular and resource-efficient manufacturing.
Jatka lukemista ”From Waste to Worth: Turning Underutilized Natural Fibres into 3D Printing Materials”
Harri Hyry
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20261008132744
Rakennusala muuttuu digitalisaation, teollistumisen ja tekoälyn seurauksena. Samalla alan liiketoimintamallit siirtyvät projektikeskeisestä ajattelusta kohti tuotteisiin, dataan ja toistettaviin prosesseihin perustuvaa toimintaa, jossa kilpailuetu syntyy yhä enemmän suunnittelusta, tiedonhallinnasta ja tuotantojärjestelmien kehittämisestä.
Jatka lukemista ”Rakennusalan liiketoimintamallien murros kohti teollista ja tuotepohjaista rakentamista”
Tomi Tuomaala
Gurpreet Kalsi
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20261008132725
Energiaomavarainen IoT ja tekoäly avaavat tien älykkäämpiin, pitkäikäisempiin ja energiatehokkaampiin ratkaisuihin. Kun laitteet pystyvät hyödyntämään ympäristöstään saatavaa energiaa ja tekoäly optimoi niiden toimintaa, voidaan vähentää huollon tarvetta, säästää resursseja ja hyödyntää kerättyä dataa entistä tehokkaammin. Yhdessä nämä teknologiat rakentavat kestävää ja vihreämpää tulevaisuutta. Kolmivuotisen LoLiPoP-IoT (Long Life Power Platforms for Internet of Things) -hankkeen tavoitteena oli kehittää langattomien IoT-reunalaitteiden energiankeräys- ja mikrotehonhallintaratkaisuja hyödynnettäviksi älykkäissä järjestelmäkokonaisuuksissa.
Jatka lukemista ”LoLiPoP-IoT – Perusta tulevaisuuden kestävälle IoT-innovoinnille”
Jenni Kåla
Kati Hyvönen
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260925128941
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja sen myötä myös osaamisvaatimukset muuttuvat. On yhä harvinaisempaa, että kokonainen työura rakentuisi yhden ja saman ammatin tai osaamisalueen varaan. Sen sijaan työelämässä korostuvat jatkuva oppiminen, kyky soveltaa aiemmin hankittua osaamista sekä valmius oman osaamisen aktiiviseen jatkuvaan kehittämiseen. Tämä artikkeli on osa kolmen ammattikorkeakoulun (OAMK, Centria ja Lapin AMK) yhteistyönä toteuttamaa Highway to ICT-hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (JTF-rahoitus ELY-keskuksen kautta). Hankkeessa toteutettiin koulutuskokonaisuus, jonka tarkoitus oli madaltaa uusien osaajien kynnystä siirtyä ICT-alalle. Osaamisen sanoittamisen teemat olivat vahvasti läsnä hankkeessa toteutetuilla opintojaksoilla, ja tässä artikkelissa keskitymmekin siihen, mitä osaaminen oikeastaan tarkoittaa, miksi sen tunnistaminen on tärkeää ja miten oman osaamisen voi tehdä näkyväksi konkreettisesti ja uskottavasti.
Jatka lukemista ”Osaaminen näkyväksi: tunnistamisen ja sanoittamisen merkitys muuttuvassa työelämässä”
Jari Isohanni
Henry Paananen
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260925128811
Generatiivinen tekoäly siirtää ohjelmistokehittäjän työn painopistettä koodin tuottamisesta asiakasrajapinnassa työskentelyyn, määrittelyyn ja lopullisen tuotteen toimivuuden varmentamiseen. Ammattikorkeakouluille tämä on erityinen haaste, koska työelämävastaavuus on niiden lakisääteinen tehtävä ja työelämä muuttuu nyt nopeammin kuin opetussuunnitelmasykli tai opettajien substanssiosaaminen. Artikkeli erottaa kolme tulkintaa työelämävastaavuudesta — väline-, tehtävä- ja kykyvastaavuus — ja väittää, että houkuttelevin tulkinta on lyhytnäköisin. Lopuksi käsitellään aloittelijaparadoksia: arviointikyky näyttää edellyttävän tuottamisen kokemusta, jota tekoäly juuri vähentää. Tästä näyttö on toistaiseksi ohutta ja ristiriitaista, mikä on hyvä huomioida tietotekniikan opetusta kehitettäessä.
Jatka lukemista ”Generatiivinen tekoäly ja ammattikorkeakoulujen työelämävastaavuus ohjelmistokehityksen opetuksessa”
Jenni Helander
Hanna Piilola
Marjo Känsäkangas
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260915125892
Perheyritykset ovat Pohjois-Pohjanmaan elinvoiman keskeinen perusta. Ne muodostavat valtaosan alueen yrityksistä, työllistävät lähes puolet yrityssektorin henkilöstöstä ja tuottavat merkittävän osan maakunnan liikevaihdosta. Samalla perheyritykset kohtaavat johtamiseen, sukupolvenvaihdoksiin ja uudistumiskykyyn liittyviä haasteita, joiden ratkaiseminen on tärkeää sekä yritysten että koko alueen tulevaisuuden kannalta. Tässä artikkelissa tarkastellaan perheyritysten alueellista merkitystä Pohjois-Pohjanmaalla sekä kehittämistarpeita, joihin FAMLEAD-hanke pyrkii vastaamaan.
Jatka lukemista ”Perheyritykset Pohjois-Pohjanmaan selkärankana – Alueellinen katsaus perheyritysten merkitykseen ja kehittämisen tarpeisiin”
Juho Kuorikoski
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260915125858
Voisiko teollisuusrobotin ohjelmointi tapahtua tulevaisuudessa virtuaalitodellisuudessa? TeräsPuu-hankkeessa toteutetussa prototyypissä tutkittiin, miten Unity-pelimoottoria ja XR-teknologioita voidaan hyödyntää teollisuusrobotin liikeratojen visualisoinnissa, simuloinnissa ja ohjelmoinnissa.
Jatka lukemista ”XR-pohjainen robottiohjelmointi Unity-ympäristössä”
Rubina Yasmine
Noora Korhonen
Rathish Rajan
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260910124500
Similar looking composite materials can have radically different recycling chemistries. The secret is in the thermoset matrix, where various chemical bonds have to be addressed in a different way. This chemistry is crucial to selecting a solvolysis pathway that will be able to regenerate useful fibres and resin derived products for reuse.
Jatka lukemista ”Chemical Recycling of Thermoset Composites: Why Solvolysis Chemistry Must Match the Material”
Hanna Tölli
Jenni Silvola
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260910124395
Kiertotalouden green deal -sitoumuksella organisaatio sitoutuu vähentämään luonnonvarojen käyttöä ja asettaa konkreettisia, mitattavia tavoitteita edistääkseen vähähiilisen kiertotalouden toteutumista toiminnassaan. Sitoumuksen voi tehdä kunta, maakunta, toimialajärjestö tai yksittäinen yritys. Keski-Pohjanmaan vastuullisuuskumppanit -hanke ja Pohjois-Pohjanmaalla menossa oleva Kiertokumppanit-hanke ovat asettaneet tavoitteeksi levittää tietoa ja edistää sitoumuksia maakuntiensa alueella. Kokkolan kaupunki valmistelee sitoumustaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Utajärvellä puolestaan sitoumuksessa luvattuja toimenpiteitä viedään käytäntöön.
Jatka lukemista ”Kiertotalous on ennen kaikkea liiketoimintaa, ei pelkkä ympäristöteko tai strateginen linjaus”
