Divya Shrestha
Laura Palovuori
Tom Tuunainen
Over the past few years, the educational sector has been one of the most vulnerable sectors to cybercrime. Although universities have always defended their servers and research databases, a new trend has developed. The attackers are increasingly turning their attention to students. They have realized that students often represent the easiest path into those systems.
Jatka lukemista ”Students as the new cyber targets”
Marja-Liisa Kaakko
Tämän artikkelin tarkoitus on kuvata Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatusstrategian kehittämistyötä sekä siihen liittyen erityisesti Centria-ammattikorkeakoulun Vierimaantien kampuksen kehittämistoimenpiteitä ja niiden jatkuvuutta yhteisen osallistavan hanketyön jälkeen.
Jatka lukemista ”Maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet ja toteutus yhteisesti”
Anna Pulkkinen
Noora Rintaniemi
Pertti Verronen
Meillä kaikilla on monenlaista osaamista, jota voidaan todentaa eri tavoin, kuten tutkintotodistuksella, opintosuoritusotteella tai työtodistuksella. Kaikki osaaminen ei kerry kuitenkaan koulutuksessa tai työssä, vaan opimme myös arjessa: kotona, perhe-elämässä, harrastuksissa tai vaikka vapaaehtoistyössä usein huomaamattakin.
Jatka lukemista ”Osaaminen näkyväksi osaamismerkillä”
Hanna Peltoniemi
Elina Liedes
Hanna-Mari Pesonen
Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä kielitietoisuus ja kulttuurisensitiivisyys tarkoittavat sosiaali- ja terveysalalla vieraskielisten opiskelijoiden ohjauksessa ja opetuksessa. Kuvaamme kielitietoisen harjoittelun ohjauksen käytäntöjä sekä keinoja, joilla muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan opiskelijan ammatillisen suomen kielen kehittymistä voidaan tukea hoitotyön harjoitteluympäristöissä.
Jatka lukemista ”Kulttuurisensitiivisyys ja kielitietoisuus hoitotyön harjoittelujen ohjauksessa”
Pernilla Howard
Mona Groop-Sjöholm
Enligt EU:s regelverk för hållbarhetsrapportering (CSRD) är stora företag skyldiga att redovisa hur de arbetar med hållbarhetsfrågor. Därför prioriterar allt fler utarbetandet av strategier och mätbara mål för sitt sociala ansvar. I praktiken kan detta innebära att främja välmående på arbetsplatsen och i det omgivande samhället. I projektet CARE uppmuntras företag att ta ett aktivt samhällsansvar genom att låta sina anställda utföra volontäruppdrag för lokala föreningar. Responsen från företag har varit varierande. Medan en del ser volontäruppdrag som en möjlighet, är andra mer tveksamma till nyttan. Att på ett eller annat sätt sträva mot en mer hållbar verksamhet är trots allt något företag i längden inte kan bortse från.
Jatka lukemista ”Lokalt volontärarbete – ett sätt för företag att ta socialt ansvar”
Marjo Pekola
Korkeakoulujen henkilöstöllä on paljon substanssitietoa pitkältäkin ajalta, mutta oman asiantuntijuuden paketoiminen kirjalliseksi tuotokseksi voi olla vaikeaa. Jos kirjoittaminen ei kuulu jokapäiväiseen toimenkuvaan, sitä pidetään helposti ylimääräisenä ja jopa hankalana työtehtävänä. Miksi kirjoittaminen on niin tärkeää asiantuntijatyössä – ja miten siitä voisi tehdä helpompaa, sujuvampaa ja saada se osaksi työarkea?
Jatka lukemista ”Olen asiantuntija, minulla on sanottavaa”
Katja Heikkiniemi
Ammattikorkeakoulun opettajan työssä on tärkeää osata sekä teoreettiset että käytännön tiedot ja taidot. Centriassa on hieno mahdollisuus lähteä työelämän kehittämisjaksolle, joka mahdollistaa paremman työelämäyhteistyön ja ymmärryksen siitä, mitä osaamista meidän yhteistyökumppanimme työelämässä tulevilta työntekijöiltään vaativat.
Jatka lukemista ”Työelämän kehittämisjakso opettajan osaamisen tukena”
Hannu Kari
Centrian opiskelijajoukkue menestyi taas kansainvälisellä areenalla osallistumalla ERPsim Logistics Sustainability Challenge -kilpailuun. Joukkue saavutti toisen sijan globaalissa kilpailussa, jossa mitattiin opiskelijoiden kykyä tehdä kestäviä ja taloudellisesti hyviä päätöksiä aidon toiminnanohjausjärjestelmän avulla luodussa simuloidussa liiketoimintaympäristössä.
Jatka lukemista ”Osallistuminen kansainvälisiin kisoihin ja tapahtumiin pitää Centrian verkoston ajan tasalla”
Maria Hofman-Bergholm
Sara Kåll-Fröjdö
Att implementera utekontorsrutiner och göra det socialt accepterat i en organisation kan ge stora fördelar. Att vistas utomhus, gärna i en så kallad grön omgivning, ger positiva effekter på fysiologiska, psykiska och sociala processer. I en naturnära omgivning sjunker blodtrycket och halten stresshormoner, man upplever att man kan koncentrera sig bättre, är på bättre humör och är mer klartänkt. Ur arbetsplatsens synvinkel kan utekontorsrutiner boosta kreativitet, innovationsverksamhet, arbetsmotivation och arbetsglädje. Dessutom ger utekontorsrutiner återhämtning under arbetsdagen, motverkar negativ stress och hjälper oss att bygga upp hjärnhälsan.
Jatka lukemista ”Hur kan företag och organisationer dra nytta av utekontorsaktiviteter?”
Mari Murto
Ammatti-identiteetti syntyy hitaasti ja pikkuhiljaa sekä opintojen että työkokemuksen myötä. Yhteisöpedagogiopintojen aikana ollaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa sekä oman ryhmän että työelämän kanssa, ja näin opiskelija saa kokemuksia itsestään ryhmänohjaajana ja kohtaajana.
Jatka lukemista ”Vuorovaikutusta ja työelämäyhteyksiä”
