Uudelleenvalmistus osana kiertotaloutta ja vähähiilisyyteen pyrkimistä

Jonne Näkki

Kiertotalous pyrkii maksimoimaan tuotteiden, komponenttien ja materiaalien sekä niihin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä. Kiertotalouden ja uudelleenvalmistuksen periaatteita sovelletaan Centrialla EU-alueohjelma Interreg Pohjoinen rahoittamassa projektissa: ”CINEMA – Towards circular economy via eco-design and sustainable remanufacturing”.  Jatka lukemista ”Uudelleenvalmistus osana kiertotaloutta ja vähähiilisyyteen pyrkimistä”

”…ei mennyt niin kuin Strömsössä..”

Riina Varila

Kehittämishanke on kokonaisuus useista tehtävistä, joiden tavoitteet ovat asetettu hyvin määrätietoisesti. Hankkeelle on usein etukäteen tehty kunnianhimoiset suunnitelmat ja se on aikataulutettu. Hankkeen toteutumisesta vastaa sitä varten perustettu organisaatio, hanketiimi. Hankeorganisaatiolle on etukäteen annettu ja määritelty resurssit, joita se käyttää hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen. Kehittämishankkeilla voi ketterästi toteuttaa monenlaisia ideoita. Sillä voidaan parantaa palveluja, tuotteita, toimintamalleja tai vaikkapa tietyn alueen viihtyisyyttä. Hankkeiden tuloksista pyritään saamaan hyötyä yrityksille, asukkaille tai muille määritellyille asiakas- tai kohderyhmille.  

Jatka lukemista ””…ei mennyt niin kuin Strömsössä..””

Storytelling tar fram det unika med ditt mikroföretag

Pernilla Howard
Daniela Ilk

Som mikroföretagare kan det vara svårt att hävda sig bland online-företag och stora kedjor, eftersom man inte kan konkurrera med samma förutsättningar. Storytelling erbjuder ett kostnadseffektivt sätt att få synlighet för företaget. Dessutom är det ett kreativt sätt att särskilja sig i sin marknadsföring, eftersom ingen har precis samma historier att berätta som du.

Jatka lukemista ”Storytelling tar fram det unika med ditt mikroföretag”

Valkoisen paperin kammosta vaikeuksien kautta voittajaksi

Heidi Kaartinen

Ammattikorkeakoulun opinnäyte on opiskelijan osaamisen näyteikkuna. Siihen kilpistyy kaikki neljän vuoden opintosuorituksista saatu tieto ja taito ja näin ollen se saattaa muodostua opiskelijalle lähes ylitsepääsemättömäksi kynnyskysymykseksi. Kun opintojen tavoiteaika täyttyy, työelämä kutsuu ja perhettäkin perustetaan, saattaa keskeneräinen opinnäyte painua taka-alalle ja muuttua jopa hieman häpeälliseksi. Ohjaajaan ei ehkä enää uskalla ottaa yhteyttä, kun edellisestä tapaamisesta on kulunut vuosi ja sivumäärä ei ole lisääntynyt riittävästi. Tyhjä paperi pelottaa. Opiskelija voi kuitenkin saada tukea opintojensa loppuun saattamiseen, vaikka tavoiteaika olisikin täyttynyt.

Jatka lukemista ”Valkoisen paperin kammosta vaikeuksien kautta voittajaksi”

TalenttiTehdas valmentaa työelämään

Laura Rahikka
Kalle Myllykangas
Niina Grönqvist

Kuva: Hannu Torvikoski.

Osaaminen ja työelämä ovat voimakkaassa muutoksessa. Teknologiateollisuus ry ja Kemianteollisuus ry ovat kartoittaneet jäsenyritystensä osaamis ja osaajatarvetta eli sitä, mitkä työelämätaidot ovat tärkeitä vastavalmistuneella insinöörillä. Vahva viesti yrityksiltä oli, että substanssiosaamisen lisäksi yhtä merkittäviä työelämätaitoja ovat nk. metataidot.  Metataitoja on vaikea tehdä näkyviksi tai harjoitella perinteisillä opetusmenetelmillä, siksi loimme Centrian kemiantekniikan 1-vuosikurssin opiskelijoille TalenttiTehtaan. TalenttiTehtaan luomisprosessissa oli vahvasti mukana TAMK, jossa vastaavanlaista opetusmoduulia on harjoitettu jo vuosia Kykylaakso –nimellä.     Jatka lukemista ”TalenttiTehdas valmentaa työelämään”

Highway 2 Code ohjaa koodauksen valtatielle – Kuuden ammattikorkeakoulun yhteishanke tarjoaa tehostettua koodauskoulutusta

Heidi Kaartinen

Opetus- ja kulttuuriministeriö on herännyt viime aikoina koulutustarjonnan vakavaan puutteeseen: digitaalisia ratkaisuja kaipaava elinkeinoelämä ei löydä riittävästi työvoimaa sovelluskehittäjiksi. Ohjelmoijien, tai tuttavallisemmin koodareiden, koulutusta on syytä kasvattaa ja tehostaa, jotta kasvavaan työvoimatarpeeseen voidaan vastata. Ministeriö on suunnannut alan koulutukseen vuoden 2018 joulukuussa yhteensä 19 miljoonaa euroa. 1,6 miljoonaa euroa tästä summasta sai käyttöönsä kuuden ammattikorkeakoulun konsortio, joka aloittaa syksyllä 2019 Highway 2 Code (H2C) -koulutuksen. H2C pyrkii kouluttamaan hankkeen aikana yhteensä 250 koodaria työelämän tarpeisiin.

Jatka lukemista ”Highway 2 Code ohjaa koodauksen valtatielle – Kuuden ammattikorkeakoulun yhteishanke tarjoaa tehostettua koodauskoulutusta”

Taskuhirviöteknologia apuna aluekehityksessä – Lisätyn todellisuuden kokeiluja Kokkolassa

Johanna Jansson
Sami Salo 

Tarinataulu toimii ärsykkeenä AR-teknologialle (Creamedia 2018)

Centria toteutti tutkimus- ja kehitystoiminnassaan KokkolaAR-innovaatiokokeilun, jonka tavoitteena oli esitellä ja ottaa käyttöön lisättyä todellisuutta hyödyntävää tekniikkaa. Kokeilun tuloksena alueen elinkeinoelämä sai tietoa uusista teknologioista ja sen tuomista mahdollisuuksista neljällä eri toimialalla: matkailussa, teollisuudessa, kaupassa ja kaupunkisuunnittelussa. Alueellista innovaatiokokeilua, AIKO-hanketta, rahoittivat Keski-Pohjanmaan liitto ja Kokkolan kaupunki.   Jatka lukemista ”Taskuhirviöteknologia apuna aluekehityksessä – Lisätyn todellisuuden kokeiluja Kokkolassa”

Päätoimittajalta

Centria Bulletin kertoo tällä kertaa monessa artikkelissaan siitä miten tärkeätä oman työn ja osaamisen kehittämiselle on oman osaamisen tunnistaminen. Hanna Lahnalampi antaa käytännön vinkkejä siihen, miten tehdään hyvä työhakemus. Oman osaamisen tunnistaminen ja siitä kertominen on oleellinen asia hyvässä hakemuksessa. Sanna Karvosen artikkeli kertoo LUmOaVA-hankkeesta, jossa omaa osaamista tunnistetaan luovien menetelmien avulla. Monen ihmisen kohdalla oman osaamisen tunnistaminen voi olla vaikeata, samoin kuin sen osoittaminen. Hankkeessa kehitettiin ns. kykykortit, jotka helpottavat tätä. Kortteja pilotoidaan hankkeessa. Samassa teemassa, oman osaamisensa tunnistaminen ja sen kehittäminen, nousee myös esiin Marjo Pekolan sosiaali- ja terveysalan ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta kertovassa jutussa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon hyöty näkyy työyhteisössä välittömästi ja auttaa kehittämään opiskelijan omaa työyhteisöä.  

Hanna-Mari Pesonen ja Anne Prest kertovat palliativiisen hoidon kehittämishankkeesta, jossa Centria on osatoteuttajana. Palliatiivisen hoidon kehittäminen ja moniammatillinen yhteistyö ovat tärkeitä, jotta voidaan taata elämän loppuvaiheessa potilaan paras mahdollinen hoito. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä.  Leena Simosen ja Kristiina Tyynelän jutussa kerrotaan Työvaatteiden kehittämisestä. Usein pieniltä tuntuvia juttuja, jotka vaikuttavat vaatteiden käytettävyyteen ja mukavuuteen.  Kirsi Vuotilan ja Jari Isohannin rekrykoulutuksesta kertovassa jutussa todetaan, kuinka yrityksen tarpeisiin voidaan räätälöidä koulutusta, jossa työntekijän osaaminen saadaan näppärästi päivitettyä nopeallakin aikataululla.  

Aurinkoista lukuiloa Centria Bulletinin parissa! 

Hanna-Riina Aho
päätoimittaja
p. 044 725 0061 

Uudistunut Talonpojankadun kampus – majakasta muutokseen

Anne Kuusela

Talonpojankadun kampuksen aulakahvila ja Amfi-opetustila. Kuva: Markus Kunelius

Merenkävijät seurasivat reiteillään tähtiä ja arvioivat sijaintiaan niiden avulla. Merimerkkeinä kulkua ohjasivat myös saaristojen ja rannikoiden majakat loistavine valoineen.  Majakan valo oli ensimmäinen merkki lähestyvästä maasta, matkan päämäärästä ja onnistuneesta suunnistuksesta. Jatka lukemista ”Uudistunut Talonpojankadun kampus – majakasta muutokseen”

Itsensä kehittäminen kuuluu kaikille – ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat kannustavat opiskelemaan

Marjo Pekola

Kuvassa vas. Pirjo Alanko-Takala, Piia Palola, Anita Pöyhönen, Merja Koskela, Jani Hiltunen. Kuva: Markus Kunelius.

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat Piia Palola, Anita Pöyhönen, Merja Koskela, Pirjo Alanko-Takala ja Jani Hiltunen istuvat helmikuisena perjantai-iltapäivänä Centrian Talonpojankadun kampuksen aulakahvilassa, eivätkä näytä väsyneiltä, vaikka takana on normaalin työviikon päätteeksi jo toinen tiivis opiskelupäivä. Jatka lukemista ”Itsensä kehittäminen kuuluu kaikille – ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat kannustavat opiskelemaan”

OSAVA – Osallisuuden vahvistaminen nuorten kasvuympäristöissä ja –yhteisöissä

Sari Virkkala
Marika Hautala

OSAVA-hanke nosti keskiöön alueen nuoret sekä nuorten parissa työskentelevät. Hankkeen tarkoituksena oli edistää nuorten osallisuutta, nostaa hyvinvointia ja näin ollen ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä. Hankkeen aikana tehtävä työ oli toimintaa nuorten hyvinvoinnin kasvattamiseksi nuorisotyön näkökulmasta. Jatka lukemista ”OSAVA – Osallisuuden vahvistaminen nuorten kasvuympäristöissä ja –yhteisöissä”

Yrityksen osaamistason turvaaja – ketterä RekryKoulutus

Kirsi Vuotila
Jari Isohanni

Centriassa kehitetty akatemiamallinen koulutus on tehokas sekä ketterä rekrykoulutus. Malli sopii yritykselle, jolla on vaikeuksia löytää osaavaa korkeakoulutettua työvoimaa avoimilta työmarkkinoilta. Samalla se on hyvä mahdollisuus reagoida nopealla aikataululla toimialan muutoksiin ja varmistaa yrityksen toimintaedellytykset kehittämällä osaamistasoa  Jatka lukemista ”Yrityksen osaamistason turvaaja – ketterä RekryKoulutus”

Palliatiivisen hoitotyön osaamisen vahvistaminen koulutusta kehittämällä

Hanna-Mari Pesonen
Anne Prest

Elämän loppuvaiheen hoito koskettaa meitä jokaista. Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumattomasti sairaiden ja kuolevien potilaiden sekä heidän läheistensä oireita lievittävää ja kokonaisvaltaista hoitoa, jossa tavoitteena on kuolevan ihmisen ja hänen lähipiirinsä hyvinvointi. Elämän loppuvaiheen hoito ei maassamme nykyisin kuitenkaan toteudu alueellisesti yhdenvertaisesti, eikä kuolevan potilaan hoitotyötä toteuttavilla ammattihenkilöillä aina ole palliatiiviseen hoitoon riittävää osaamista. Palliatiivisen hoidon opetuksen määrä vaihtelee sekä sairaanhoitajien että lääkäreiden koulutuksessa korkeakouluittain. Palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen opetusta onkin kehitettävä, jotta potilaille ja heidän läheisilleen voidaan turvata heidän tarpeidensa mukaista laadukasta elämän loppuvaiheen hoitoa ja tukea. Jatka lukemista ”Palliatiivisen hoitotyön osaamisen vahvistaminen koulutusta kehittämällä”