Pohjois-Suomen yritysten teollisen rakentamisen lähtötasokuvaus

Kuvituskuva/artikkelikuva.

Tero Tuohimetsä
Hanna Mäkitalo
Markus Kiviniemi

Kuvituskuva/artikkelikuva.

Teollisen rakentamisen osaamisen kehittäminen (TROK) -hankkeen keskiössä on löytää käytännön keinoja teollisessa rakentamisessa käytetyistä toimintatavoista, joita voidaan hyödyntää talonrakentamisen alalla toimivissa yrityksissä lisäten niiden tehokkuutta ja tuloksentekokykyä.

Jatka lukemista ”Pohjois-Suomen yritysten teollisen rakentamisen lähtötasokuvaus”

Datan arvo näkyväksi datataloustyökalun avulla

Kansikuvana artikkelille on kuva hankkeessa tuotetusta Datataloustyökaluportaalista.

Satu Kauppinen
Leena Toivanen
Leni Forsberg
Antti Vainionpää

Kansikuvana artikkelille on kuva hankkeessa tuotetusta Datataloustyökaluportaalista.

Data on yrityksille ja organisaatioille tärkeää aineetonta pääomaa. Datalähteitä tunnistetaan ja dataa kerätään suuria määriä, mutta ilman selkeää arvonmääritystä, tuotteistamista tai datastrategiaa sen liiketoimintapotentiaali jää hyödyntämättä. Tätä haastetta helpottamaan on Datapääoma-hankkeessa kehitetty Datataloustyökalu tueksi dataosaamisen, kumppanuuksien ja datan liiketoimintapotentiaalin arviointiin. Tässä artikkelissa avaamme työkalun kehitysprosessia ja esittelemme esimerkkitapausten kautta sen toimintaa.

Jatka lukemista ”Datan arvo näkyväksi datataloustyökalun avulla”

Kielten ja viestinnän opetus korkeakouluissa: näkökulmia yhteistyöhön, osaamiseen ja tulevaisuuteen

Kuvassa on Padiglione Buccola, Unimore-yliopiston rakennus

Virve Antinoja
Katriina Veikkolainen

Kuvassa on Padiglione Buccola, Unimore-yliopiston rakennus

Centria-ammattikorkeakoulun italialainen UNIgreen-allianssikumppani Università degli studi di Modena e Reggio Emilia järjesti huhtikuussa 2026 kansainvälisen tapaamisen, jonka innoittamina pohdimme tässä artikkelissa kielten ja viestinnän opetusta akateemisesta ja ammatillisesta näkökulmasta.

Jatka lukemista ”Kielten ja viestinnän opetus korkeakouluissa: näkökulmia yhteistyöhön, osaamiseen ja tulevaisuuteen”

Navigointijärjestelmien kyberturvallisuus

Tom Tuunainen

Autonomisista ajoneuvoista löytyvät navigointijärjestelmät ovat keskeisiä osia itseohjautuvaa liikennettä. Ne mahdollistavat ajoneuvojen toiminnan ilman ihmisen läsnäoloa, samalla kun ne parantavat tehokkuutta ja turvallisuutta. Autonomisten navigointijärjestelmien sidokset muun muassa ajoneuvojen sensoreihin, tietoverkkoihin ja algoritmeihin tekevät näistä työkaluista kuitenkin haavoittuvia kyberhyökkäyksille. Nämä saattavat onnistuessaan aiheuttaa vakavia seurauksia itse ajoneuvolle, mutta myös ympäröivälle liikenteelle. Tähänkin tilanteeseen löytyy kuitenkin onneksi ratkaisuja.

Jatka lukemista ”Navigointijärjestelmien kyberturvallisuus”

Opintojakson kehittäminen vertaispalautteen avulla

Karin Kallis
Eija Kärkinen
Lasse Penttinen
Anne Prest
Aki Suokko

Centriassa käynnistettiin opintojaksojen laatusparrausmalli, johon kuului vertaispalautteen antaminen pedakehittäjiltä. Opettajat kehittivät yhden vapaasti valitsemansa opintojakson. Pedakehittäjät tarjosivat mentorointia ja rakentavaa palautetta opintojakson toimivuudesta, rakenteesta ja sisällöstä. Prosessi koettiin positiiviseksi oppimiskokemukseksi.

Jatka lukemista ”Opintojakson kehittäminen vertaispalautteen avulla”

Simulaatiosta todelliseen maailmaan hybridijärjestelmän avulla

renewable energy background with green energy as wind turbines and solar panels

Antti Pilvilampi
Ville Peltola
Hanna Kenakkala

renewable energy background with green energy as wind turbines and solar panels

Nykyään energiaomavaraisuus talouksissa ja organisaatioissa on tärkeää. Hybridijärjestelmillä voi omavaraisuutta parantaa käyttämällä useampaa, toisiaan täydentävää energiamuotoa. Eri energianlähteitä yhdistämällä vahvistetaan koko järjestelmän tehokkuutta ja pienennetään energianlähteiden heikkouksia sekä simulaation avulla voidaan arvioida kokonaisuutta ennen toteutuksen aloitusta.

Jatka lukemista ”Simulaatiosta todelliseen maailmaan hybridijärjestelmän avulla”

ProHarkka Pohjois-Suomi -hankkeesta osaamista kieli- ja kulttuuritietoiseen harjoittelunohjaukseen

Artikkelin kansikuva, jossa on rahoittajan ja hankkeen logot.

Hanna-Mari Pesonen
Katja Heikkiniemi

Artikkelin kansikuva, jossa on rahoittajan ja hankkeen logot.

Riittävä ammatillinen suomen kielen taito edistää kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden työelämävalmiuksia ja sopeutumista työyhteisöihin. Se on myös merkityksellinen ammatti-identiteetin kehittymisen kannalta. Kieli- ja kulttuuritietoisen harjoittelunohjauksen kehittäminen on keskeistä opiskelijoiden oppimisen ja työllistymisen kannalta, mihin ProHarkka Pohjois-Suomi -hankkeessa vastataan vahvistamalla harjoittelunohjaajien osaamista ja yhtenäisiä toimintamalleja.

Jatka lukemista ”ProHarkka Pohjois-Suomi -hankkeesta osaamista kieli- ja kulttuuritietoiseen harjoittelunohjaukseen”

Sparking changes through environmental initiatives

Mira Valkjärvi

2.700 liters of water.

One person drinks that amount in 2.5 years (European Parliament 2024) if they have appropriate access to water.

The average American uses about 300 liters of water a day (EPA 2025) and a Finn around 140 liter a day (Motiva 2025).

That is how much water it takes to make one cotton T-shirt. Yes, that shirt you are wearing!

Jatka lukemista ”Sparking changes through environmental initiatives”

From laboratory environment to an advanced makerspace – is there even a difference?

Heidi Kaartinen-Liuska

Have you ever walked into a room with a bunch of devices – computers, sewing machines, laser cutters, and 3D printers – located maybe in a library, or some other public space? If you have, then you probably were in a makerspace, a communal creative place for (typically young) technology enthusiasts. What if this was taken a bit further, and it was possible to create functional prototypes with these makerspace devices? This article digs into the idea of transforming a university laboratory into an advanced makerspace.

Jatka lukemista ”From laboratory environment to an advanced makerspace – is there even a difference?”

Foundation Models: The New Engines of Artificial Intelligence

Ahmed Nouman
Saurav Khadka

What if a single AI system could draft a legal memo, interpret a medical scan, and guide a robot arm — all before lunch? Foundation models are making this a reality, marking a fundamental shift from narrow, task-specific AI to large, broadly capable systems that adapt to almost any challenge with just a few written instructions. Once confined to research labs, these models now power the AI tools millions of people use every day and understanding how they work is becoming as essential as digital literacy itself.

Jatka lukemista ”Foundation Models: The New Engines of Artificial Intelligence”