Yhteinen kaupunki ja jaettu marjapaikka – joukkoistaminen tuotekehityksessä

Leena Toivanen

Kun metsästäjä lähtee metsäreissulle, hän voi vilkaista älypuhelimeltaan missä päin aluetta liikkuu muita metsästäjiä ja koiria. Jos vastaan tulee suurpetoja tai hirvi, niidenkin kannat löytyvät digitaalisessa muodossa verkosta. Marjastaja taas paljastaa salaisen lakkapaikkansa, ja saa takaisin kymmenen muuta hyvää paikkaa. Miten? Joukkoistaminen, eli tiedon kerääminen yhteisöltä yleensä digitaalisessa muodossa, antaa uudenlaisia mahdollisuuksia ideointiin ja sitä kautta tuotekehitykseen, tai jopa marjastamiseen, perinteisestä poiketen.  Jatka lukemista ”Yhteinen kaupunki ja jaettu marjapaikka – joukkoistaminen tuotekehityksessä”

DUDE – Show Your Digi

Leena Toivanen
Marika Hautala

IT-alan työntekijäpula on vakioaihe nykyaikojen lehtien palstalla, sillä digitalisaation asema vakiintuu yhä useammalla toimialalla Suomessa ja ulkomailla. IT-alalle kaivataan nyt tuhansia koulutettuja ammattilaisia lisää, ja ajankohtainen ja jopa tulevaisuuden osaaminen on arvossaan. Viimeisin tieto esimerkiksi esineiden internetistä, automaatiosta ja datan analysoinnista on lähes välttämätöntä.

Jatka lukemista ”DUDE – Show Your Digi”

Talonpojankadun kampuksen kirjaston suunnittelua – Osa 2

Päivi Toikkanen

Varmasti aika monelle tulee kirjastosta ensimmäisenä mieleen hymyilevä kirjastovirkailija lainaustiskin takana. Harva kuitenkaan oikeasti tietää, kuinka paljon erilaisia töitä kirjastossa tehdään. Havahduin itsekin tähän vasta, kun siirryin hallinnollisesti tietohallinnon alaisuudesta kirjastotiimiin ja fyysisesti silloisesta olinpaikastani Innogatesta kirjastotaloon Isokadulle lähes viisi vuotta sitten. Tosin olin tätä ennenkin tehnyt tiivistä yhteistyötä kirjaston väen kanssa, mutta silmäni oikeasti avautuivat vasta mainitsemieni muutosten myötä. Se, mitä kaikkea kirjastossa tehdään, on ollut lähtökohta tulevan kirjaston suunnittelussa uudella kampuksella.

Jatka lukemista ”Talonpojankadun kampuksen kirjaston suunnittelua – Osa 2”

Kiitokset Raudaskylälle, suuntana Kokkola

Vesa Nuorva

Raudaskylän kristillisen opiston päärakennus. Kuva: Sari Virkkala.

Tässä kirjoituksessa käydään läpi Centrian yhteisöpedagogikoulutusta edeltävä Raudaskylän kristillisen opiston toteuttama kirkon nuorisotyönohjaajakoulutus. Seuraavaksi tarkastellaan koulutuksen kehitystä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja Centria-ammattikorkeakoulun humanistis-kasvatuksellisena ja samalla kirkollisena yhteisöpedagogikoulutuksena. Lopuksi luodaan tulevaisuuden kuvaa yhteisöpedagogikoulutuksesta osana Kokkolan Centria-kampusta.

Jatka lukemista ”Kiitokset Raudaskylälle, suuntana Kokkola”

Kysely YAMK-opiskelijoille ja -alumneille verkko-opinnoista

Thomas Böckelman
Marko Forsell
Katja Komonen
Leena Paaso
Sirpa Tuomi
Mirva Pilli-Sihvola

 

Kysely tehtiin osana valtakunnallista eAMK-hanketta, johon osallistuu 23 ammattikorkeakoulua, Arene sekä yksi yliopisto. Tavoitteena on yhteistyön kautta avata kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen opintotarjonta asteittain vuoteen 2020 mennessä. YAMK-opiskelijoille ja
-alumneille suunnatun kyselyn tavoitteena oli saada tietoa siitä kuinka paljon ja millaisia verkko-opintoja YAMK-opiskelijat ovat suorittaneet tai olisivat halunneet suorittaa osana tutkintoaan.

Jatka lukemista ”Kysely YAMK-opiskelijoille ja -alumneille verkko-opinnoista”

Simulaatio varhaiskasvatuksen oppimisympäristön suunnittelun tukena ja osallisuuden edistäjänä – Case Ulkometsän päiväkoti

Tarja Mäkitalo

Aikuisilla on valta siihen, miten lasten osallisuus ja toimijuus toteutuvat yhteisöissä. Lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvän kiinnostuksen rinnalle on vahvasti tullut myös kiinnostus lapsen toiminnan vaikutuksista heidän arkeensa ja yhteisöön, jossa heillä on oikeus ilmaista itseään ja tulla ymmärretyksi omista lähtökohdistaan. (Turja & Vuorisalo 2017, 42.) Tämä edellyttää lasten ideoiden kuulemista ja totuttujen toimintatapojen kyseenalaistamista. Yhteisten merkitysten löytyminen mahdollistaa uuden ja ainutlaatuisen syntymisen (Roos, Nurhonen & Viitanen 2018, 82).

Jatka lukemista ”Simulaatio varhaiskasvatuksen oppimisympäristön suunnittelun tukena ja osallisuuden edistäjänä – Case Ulkometsän päiväkoti”

Koulutusaloja ylittävä projektimalli – esimerkkinä Centria-ammattikorkeakoulun satunäytelmäprojektit

Lena Segler-Heikkilä

Kuva: Otto Lindqvist.

Tässä artikkelissa käsitellään koulutusalarajoja ylittävää ja opiskelijan osaamista korostavaa mallia. Kyseessä on opintojakso, jolle on ominaista sekä opiskelijan vahvuuksien ja oman alan osaamisen hyödyntäminen osana isoa projektia että myös monen eri koulutusalan yhdessä toimiminen suurehkon projektin hyväksi. Esimerkkinä tälle mallille esitellään näytelmäkurssia, joka tarjottiin Centria-ammattikorkeakoulun Ylivieskan toimipisteessä kuutena vuotena (2008–2014). Tässä ajassa toteutui viisi satunäytelmää: Prinsessa ja herne, Keisarin uudet vaatteet, Robin Hood, Aladdin sekä Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Lisäksi teatteriryhmä toteutti muutaman piennäytelmän Centrian eri tilaisuuksiin.

Jatka lukemista ”Koulutusaloja ylittävä projektimalli – esimerkkinä Centria-ammattikorkeakoulun satunäytelmäprojektit”

Pilvipalvelut yritysten arjen tukena

Ilpo Hautala
Paula Oja

Työelämässä pyritään tehostamaan ajankäyttöä ja hyödynnetään yhä enemmän eri palveluntarjoajien pilvipalveluita, jotka mahdollistavat työskentelyn ajasta ja paikasta riippumattomasti. Pilvipalvelut tuovat työkaluja sekä henkilökohtaiseen että yhteisölliseen työskentelyyn. Niiden avulla voidaan muun muassa hoitaa viestintää, jakaa, tallentaa ja muokata tiedostoja, hallita projekteja sekä työskennellä tiimityökalujen kautta yhdessä.

Jatka lukemista ”Pilvipalvelut yritysten arjen tukena”

Centrialla on paikkansa toimialueen yritysten yhteisössä

Heidi Kaartinen
Marika Hautala

Kuva: Janne Heikkilä.

Koulutusorganisaatioiden ja yritysten välisellä yhteistyöllä on korvaamaton merkitys yhteiskunnalle, innovaatiotoiminnalle, alueellisen elinkeinoelämän rakentumiselle sekä tutkintoa suorittavien nuorten ja aikuisten ammatilliselle kehittymiselle. On tutkittu, että yritykset ja organisaatioiden asiantuntijat ovat olleet yhteistyöhön sitä tyytyväisempiä, mitä pitkäjänteisempää yhteinen tutkimus-  ja kehitystyö on ollut.  Erilaisten verkostojen olemassaolo on liiketoiminnalle elintärkeää.

Jatka lukemista ”Centrialla on paikkansa toimialueen yritysten yhteisössä”

Digitaalisuus varhaiskasvatuksessa

Hanna Lahnalampi

Elmo kuvaa askartelemaansa muumitaloa. Kuva: Hanna Lahnalampi.

Tulen vierailulle Halkokarin päiväkodin Pursimiesten ryhmään, jossa Elmo on iPadilla kuvaamassa askartelemaansa muumitaloa. – Maalasin, rakensin ja liimasin ensin tämän muumitalon ja sitten askartelin nämä hahmot tänne. Nyt mää otan tästä kuvia tabletilla ja sitten mää voin kattoa niitä myöhemmin tästä laitteesta, toteaa Elmo. Totta, varhaiskasvatuksessa on koettukin varsinainen digiloikka viime vuosina. Siinä missä aiemmin käytettiin kynää, paperia ja liimaa, on mukaan otettu yhä enemmän erilaisia digitaalisia työkaluja.

Jatka lukemista ”Digitaalisuus varhaiskasvatuksessa”

Päätoimittajalta

Lukuiloa on tarjolla jälleen Centria Bulletinin ilmestyessä. Ammattikorkeakoulun todellinen laaja-alaisuus näkyy tässä numerossa. Jälleen on kokeiltu uutta ja lykätty eri alojen opiskelijoita samalle kurssille ja etsitty samankaltaisuutta ja erilaisuutta. Insinöörit ja sosionomit ovat löytäneet toisensa. Samalla on luotu jotain uutta, josta Kaija Arhio ja Helinä Nurmenniemi kertovat artikkelissaan. Yrittäjyyttä määrittelevät Kari Ristimäki ja Kaija Arhio.

Hannele Myntti kertoo kirjastossa tehtävästä työstä ja siitä, mitä kaikkea siihen kuuluu ja mihin kaikkeen se korkeakoulussa osallistuu ja vaikuttaa. Marjo Pekola kertoo, miten kirjaston muuttoa suunnitellaan ja mitä kaikkea se sisältääkään. Luvassa on jatkokertomus aiheesta. Ville Autio ja Juhana Jauhiainen kertovat pelipajasta. Digijoujou-uutisia on koonnut Lena Segler-Heikkilä tiimeineen. Jutussa on runsaasti linkkejä, joita kannattaa tarkasti selata. Timo Kinnunen ja Maria Björkmark kertovat sairaanhoitajien koulutuksesta ja koulutusviennistä.

Seuraava numeron teema on yhteisöllisyys. Sitä saa ja toivotaankin käsiteltävän juuri niin laajasti kuin se on mahdollista.

Toivotan lukijoille kevätpäiväntasauspäivänä miellyttävää kevättä ja antoisia hetkia Centria Bulletinin parissa.

Hanna-Riina Aho

Olet kirjastossa, saatat kuulla ääniä – Talonpojankadun kampuksen kirjaston suunnittelua

Marjo Pekola

Ammattikorkeakoulukirjastoilla on keskeinen rooli ammattikorkeakoulujen 25-vuotisessa historiassa. Kun väliaikaiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa 1990-luvun alkuvuosina, Opetusministeriön kehotuksesta myös kirjastopalveluita alettiin kehittää ammattikorkeakouluopetukselle asetettujen laatuvaatimusten saavuttamiseksi.  Kirjaston kehittämisellä pyrittiin siihen, että opiskelijat saisivat itsenäisen ja omaehtoisen tiedonhankinnan edellyttämiä taitoja, joita he voisivat käyttää myös valmistumisen jälkeen työelämässä. (Blinnikka & Kuusinen 2017, 13).

Jatka lukemista ”Olet kirjastossa, saatat kuulla ääniä – Talonpojankadun kampuksen kirjaston suunnittelua”

Jos tiedän, että debet on vasemmalla ja kredit oikealla – syntyykö siitä yrittäjyyttä?

Kari Ristimäki
Kaija Arhio

Pohdittaessa, miksi yrittäjyyden huomioiminen kaikessa opetuksessa on tärkeää, voidaan nostaa esiin kaksi pääkohtaa. Nykypäivän ja tulevaisuuden työ edellyttää tekijältään yrittäjämäistä käyttäytymistä. Tämä toteutuu työntekijän roolista riippumatta. Toinen syy on, että nuoret kohtaavat uravalintatilanteessa mitä suuremmalla todennäköisyydellä tilanteen, jossa yrittäjyys on mahdollinen vaihtoehto. Näistä syistä jokaisen centrialaisen tulee omalla kohdallaan pohtia kysymyksiä:

Miten Centriassa edistetään yrittäjämäistä toimintaa?

Miten autamme opiskelijaa tulevaisuuden uravalintatilanteessa?

Jatka lukemista ”Jos tiedän, että debet on vasemmalla ja kredit oikealla – syntyykö siitä yrittäjyyttä?”

Mielenterveyden ensiapu kansalaistaidoksi

Kirsi Vuotila

 

Mielenterveyden edistäminen lisää työhyvinvointia. Se on keskeinen voimavara arjen kiireessä ja muutostilanteissa. Mielenterveys on elämän mielekkääksi kokemista, kykyä luovuuteen ja ihmissuhteisiin. Mielenterveystaidot auttavat ihmistä toimimaan elinympäristössään sekä kohtaamaan erilaisia elämäntilanteita ja niiden asettamia vaatimuksia. Mielenterveys-osaamisella tarkoitetaan arkisia ja yksinkertaisia keinoja, joiden avulla jokainen voi edistää omaa ja läheistensä mielenterveyttä. Mielenterveyden ensiapu on ennaltaehkäisevää toimintaa ja se sopii erityisesti henkilöille, jotka kohtaavat arjen erilaisissa tilanteissa olevia ihmisiä. Kohderyhmää ovat esimerkiksi esimiesasemassa työskentelevät, opettajat, kuraattorit ja sosiaali- ja terveysalan toimijat.

Jatka lukemista ”Mielenterveyden ensiapu kansalaistaidoksi”