Simulaatio varhaiskasvatuksen oppimisympäristön suunnittelun tukena ja osallisuuden edistäjänä – Case Ulkometsän päiväkoti

Tarja Mäkitalo

Aikuisilla on valta siihen, miten lasten osallisuus ja toimijuus toteutuvat yhteisöissä. Lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvän kiinnostuksen rinnalle on vahvasti tullut myös kiinnostus lapsen toiminnan vaikutuksista heidän arkeensa ja yhteisöön, jossa heillä on oikeus ilmaista itseään ja tulla ymmärretyksi omista lähtökohdistaan. (Turja & Vuorisalo 2017, 42.) Tämä edellyttää lasten ideoiden kuulemista ja totuttujen toimintatapojen kyseenalaistamista. Yhteisten merkitysten löytyminen mahdollistaa uuden ja ainutlaatuisen syntymisen (Roos, Nurhonen & Viitanen 2018, 82).

Jatka lukemista ”Simulaatio varhaiskasvatuksen oppimisympäristön suunnittelun tukena ja osallisuuden edistäjänä – Case Ulkometsän päiväkoti”

Koulutusaloja ylittävä projektimalli – esimerkkinä Centria-ammattikorkeakoulun satunäytelmäprojektit

Lena Segler-Heikkilä

Kuva: Otto Lindqvist.

Tässä artikkelissa käsitellään koulutusalarajoja ylittävää ja opiskelijan osaamista korostavaa mallia. Kyseessä on opintojakso, jolle on ominaista sekä opiskelijan vahvuuksien ja oman alan osaamisen hyödyntäminen osana isoa projektia että myös monen eri koulutusalan yhdessä toimiminen suurehkon projektin hyväksi. Esimerkkinä tälle mallille esitellään näytelmäkurssia, joka tarjottiin Centria-ammattikorkeakoulun Ylivieskan toimipisteessä kuutena vuotena (2008–2014). Tässä ajassa toteutui viisi satunäytelmää: Prinsessa ja herne, Keisarin uudet vaatteet, Robin Hood, Aladdin sekä Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Lisäksi teatteriryhmä toteutti muutaman piennäytelmän Centrian eri tilaisuuksiin.

Jatka lukemista ”Koulutusaloja ylittävä projektimalli – esimerkkinä Centria-ammattikorkeakoulun satunäytelmäprojektit”

Pilvipalvelut yritysten arjen tukena

Ilpo Hautala
Paula Oja

Työelämässä pyritään tehostamaan ajankäyttöä ja hyödynnetään yhä enemmän eri palveluntarjoajien pilvipalveluita, jotka mahdollistavat työskentelyn ajasta ja paikasta riippumattomasti. Pilvipalvelut tuovat työkaluja sekä henkilökohtaiseen että yhteisölliseen työskentelyyn. Niiden avulla voidaan muun muassa hoitaa viestintää, jakaa, tallentaa ja muokata tiedostoja, hallita projekteja sekä työskennellä tiimityökalujen kautta yhdessä.

Jatka lukemista ”Pilvipalvelut yritysten arjen tukena”

Centrialla on paikkansa toimialueen yritysten yhteisössä

Heidi Kaartinen
Marika Hautala

Kuva: Janne Heikkilä.

Koulutusorganisaatioiden ja yritysten välisellä yhteistyöllä on korvaamaton merkitys yhteiskunnalle, innovaatiotoiminnalle, alueellisen elinkeinoelämän rakentumiselle sekä tutkintoa suorittavien nuorten ja aikuisten ammatilliselle kehittymiselle. On tutkittu, että yritykset ja organisaatioiden asiantuntijat ovat olleet yhteistyöhön sitä tyytyväisempiä, mitä pitkäjänteisempää yhteinen tutkimus-  ja kehitystyö on ollut.  Erilaisten verkostojen olemassaolo on liiketoiminnalle elintärkeää.

Jatka lukemista ”Centrialla on paikkansa toimialueen yritysten yhteisössä”

Digitaalisuus varhaiskasvatuksessa

Hanna Lahnalampi

Elmo kuvaa askartelemaansa muumitaloa. Kuva: Hanna Lahnalampi.

Tulen vierailulle Halkokarin päiväkodin Pursimiesten ryhmään, jossa Elmo on iPadilla kuvaamassa askartelemaansa muumitaloa. – Maalasin, rakensin ja liimasin ensin tämän muumitalon ja sitten askartelin nämä hahmot tänne. Nyt mää otan tästä kuvia tabletilla ja sitten mää voin kattoa niitä myöhemmin tästä laitteesta, toteaa Elmo. Totta, varhaiskasvatuksessa on koettukin varsinainen digiloikka viime vuosina. Siinä missä aiemmin käytettiin kynää, paperia ja liimaa, on mukaan otettu yhä enemmän erilaisia digitaalisia työkaluja.

Jatka lukemista ”Digitaalisuus varhaiskasvatuksessa”

Päätoimittajalta

Lukuiloa on tarjolla jälleen Centria Bulletinin ilmestyessä. Ammattikorkeakoulun todellinen laaja-alaisuus näkyy tässä numerossa. Jälleen on kokeiltu uutta ja lykätty eri alojen opiskelijoita samalle kurssille ja etsitty samankaltaisuutta ja erilaisuutta. Insinöörit ja sosionomit ovat löytäneet toisensa. Samalla on luotu jotain uutta, josta Kaija Arhio ja Helinä Nurmenniemi kertovat artikkelissaan. Yrittäjyyttä määrittelevät Kari Ristimäki ja Kaija Arhio.

Hannele Myntti kertoo kirjastossa tehtävästä työstä ja siitä, mitä kaikkea siihen kuuluu ja mihin kaikkeen se korkeakoulussa osallistuu ja vaikuttaa. Marjo Pekola kertoo, miten kirjaston muuttoa suunnitellaan ja mitä kaikkea se sisältääkään. Luvassa on jatkokertomus aiheesta. Ville Autio ja Juhana Jauhiainen kertovat pelipajasta. Digijoujou-uutisia on koonnut Lena Segler-Heikkilä tiimeineen. Jutussa on runsaasti linkkejä, joita kannattaa tarkasti selata. Timo Kinnunen ja Maria Björkmark kertovat sairaanhoitajien koulutuksesta ja koulutusviennistä.

Seuraava numeron teema on yhteisöllisyys. Sitä saa ja toivotaankin käsiteltävän juuri niin laajasti kuin se on mahdollista.

Toivotan lukijoille kevätpäiväntasauspäivänä miellyttävää kevättä ja antoisia hetkia Centria Bulletinin parissa.

Hanna-Riina Aho

Olet kirjastossa, saatat kuulla ääniä – Talonpojankadun kampuksen kirjaston suunnittelua

Marjo Pekola

Ammattikorkeakoulukirjastoilla on keskeinen rooli ammattikorkeakoulujen 25-vuotisessa historiassa. Kun väliaikaiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa 1990-luvun alkuvuosina, Opetusministeriön kehotuksesta myös kirjastopalveluita alettiin kehittää ammattikorkeakouluopetukselle asetettujen laatuvaatimusten saavuttamiseksi.  Kirjaston kehittämisellä pyrittiin siihen, että opiskelijat saisivat itsenäisen ja omaehtoisen tiedonhankinnan edellyttämiä taitoja, joita he voisivat käyttää myös valmistumisen jälkeen työelämässä. (Blinnikka & Kuusinen 2017, 13).

Jatka lukemista ”Olet kirjastossa, saatat kuulla ääniä – Talonpojankadun kampuksen kirjaston suunnittelua”

Jos tiedän, että debet on vasemmalla ja kredit oikealla – syntyykö siitä yrittäjyyttä?

Kari Ristimäki
Kaija Arhio

Pohdittaessa, miksi yrittäjyyden huomioiminen kaikessa opetuksessa on tärkeää, voidaan nostaa esiin kaksi pääkohtaa. Nykypäivän ja tulevaisuuden työ edellyttää tekijältään yrittäjämäistä käyttäytymistä. Tämä toteutuu työntekijän roolista riippumatta. Toinen syy on, että nuoret kohtaavat uravalintatilanteessa mitä suuremmalla todennäköisyydellä tilanteen, jossa yrittäjyys on mahdollinen vaihtoehto. Näistä syistä jokaisen centrialaisen tulee omalla kohdallaan pohtia kysymyksiä:

Miten Centriassa edistetään yrittäjämäistä toimintaa?

Miten autamme opiskelijaa tulevaisuuden uravalintatilanteessa?

Jatka lukemista ”Jos tiedän, että debet on vasemmalla ja kredit oikealla – syntyykö siitä yrittäjyyttä?”

Mielenterveyden ensiapu kansalaistaidoksi

Kirsi Vuotila

 

Mielenterveyden edistäminen lisää työhyvinvointia. Se on keskeinen voimavara arjen kiireessä ja muutostilanteissa. Mielenterveys on elämän mielekkääksi kokemista, kykyä luovuuteen ja ihmissuhteisiin. Mielenterveystaidot auttavat ihmistä toimimaan elinympäristössään sekä kohtaamaan erilaisia elämäntilanteita ja niiden asettamia vaatimuksia. Mielenterveys-osaamisella tarkoitetaan arkisia ja yksinkertaisia keinoja, joiden avulla jokainen voi edistää omaa ja läheistensä mielenterveyttä. Mielenterveyden ensiapu on ennaltaehkäisevää toimintaa ja se sopii erityisesti henkilöille, jotka kohtaavat arjen erilaisissa tilanteissa olevia ihmisiä. Kohderyhmää ovat esimerkiksi esimiesasemassa työskentelevät, opettajat, kuraattorit ja sosiaali- ja terveysalan toimijat.

Jatka lukemista ”Mielenterveyden ensiapu kansalaistaidoksi”

Kokemuksia koulutusviennistä : Nursing Programme Shanghai-Kokkola

Timo Kinnunen
Maria Björkmark

Kuva: Maria Björkmark.

Centria-ammattikorkeakoulun nursing–koulutusohjelma toteutti Shanghai-Kokkola -akselilla kiinalaisten sairaanhoitajien tilauskoulutuksen. Opetussuunnitelma räätälöitiin nursing–koulutuksesta (Bachelor of Health Care) ja se sisälsi perus- ja ammattiopintoja, ohjattua harjoittelua sekä opinnäytetyön. Koulutuksen laajuus oli 90 opintopistettä. Koulutus toteutettiin Shanghaissa (syksy 2016) ja Kokkolassa (kevät 2017 – syksy 2017). Koulutukseen osallistui 11 opiskelijaa, jotka kaikki saivat todistuksen päivämäärällä 18.12.2017.
Jatka lukemista ”Kokemuksia koulutusviennistä : Nursing Programme Shanghai-Kokkola”

Vastuullista ja tuloksellista liiketoimintaa johtamisjärjestelmän avulla

Heli Lauronen

Liiketoiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen. Suunnilleen näinhän se on kirjoitettu Suomessa osakeyhtiölakiin, ja sama pätee periaatteessa myös muihin yrityksiin. Vuonna 1970 amerikkalainen Milton Friedmanin ilmaisi saman ajatuksen kuuluisassa sanonnassaan ”The business of business is business”, jolla hän käytännössä tarkoitti sitä, että yrityksellä ei ole muita sosiaalisia vastuita kuin tuloksen tekeminen. Kestävän kehityksen ja eettisen liiketoiminnan ammattilaiset eivät tätä kuitenkaan sellaisenaan nielleet.

Jatka lukemista ”Vastuullista ja tuloksellista liiketoimintaa johtamisjärjestelmän avulla”

Centria Gamelab Pelipaja – pelialalla jo kymmenen vuotta

Ville Autio
Juhana Jauhiainen

Suomen peliala on jo vuosia kestäneessä nosteessa. Joka vuosi Suomesta tulee uusia ja entistä paremmin menestyviä mobiili-, konsoli- ja tietokonepelejä, perinteisistä peleistä puhumattakaan. Centriassa pelialaa on seurattu vuodesta 2007 saakka ja opiskelijoille on luotu mahdollisuuksia päästä alalle. Suomessa pelialalla yhden menestyminen auttaa muidenkin menestymisen mahdollisuuksia: jotain mistä muut alat voisivat ottaa mallia. Jatka lukemista ”Centria Gamelab Pelipaja – pelialalla jo kymmenen vuotta”

DigiJouJou-hankkeessa tuotetaan innovatiivisia sisältöjä kielten oppimiseen

Lena Segler-Heikkilä
Hertta Erkkilä
Mia Holmbäck
Tuija Tolonen-Kytölä
Maria Åhman-Nylund

Aalto-yliopiston koordinoimaan kolmivuotiseen (2017–2019) DigiJouJou-kärkihankkeeseen osallistuu kahdeksan ammattikorkeakoulun ja neljän yliopiston kielten opettajia. Hankkeessa työskentelee yhteensä 52 suomen (26) ja ruotsin (26) opettajaa sekä myös ohjausryhmä, jossa on yksi jäsen jokaisesta hankkeeseen osallistuvasta yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta. Mukana ovat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Vaasan yliopisto sekä HAMK, Centria, Haaga-Helia, JAMK, Laurea, TAMK ja Turku amk. Hankkeen pääkoordinaattori on Heidi Rontu (Aalto-yliopisto). AMK-koordinaattorina toimii Taina Juurakko-Paavola (HAMK).

Jatka lukemista ”DigiJouJou-hankkeessa tuotetaan innovatiivisia sisältöjä kielten oppimiseen”