Johanna Jansson
Kati Bång
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260903122605
Suomi tarvitsee entistä enemmän korkeakoulutettuja osaajia. Siksi korkeakoulutuksen on tärkeää tulla nuorille tutuksi jo varhain ja näyttäytyä mahdollisena tulevaisuuden vaihtoehtona.
Työelämään tutustuminen (TET) on osa perusopetuksen opetussuunnitelmaa (Opetushallitus 2014). Sen tavoitteena on lisätä nuorten työelämätietoutta, tutustuttaa eri ammatteihin ja tukea uravalintoja. Parhaimmillaan TET-jaksot voivat laajentaa yläkouluikäisten käsitystä omista tulevaisuuden mahdollisuuksistaan ja rohkaista pohtimaan myös sellaisia koulutus- ja urapolkuja, joita nuori ei välttämättä muuten tulisi pohtineeksi. (Mayer, Lahtinen, Aapola-Kari, Pietarinen, Kallio, Jänkälä & Hakanen 2022.)
Tutkimukset osoittavat, että nuorten käsitys työelämästä rakentuu vahvasti oman lähipiirin kokemusten varaan (Mayer ym. 2022; Mäntyniemi, Joro & Armila 2019; Nuorten yrittäjyys ja talous NYT 2026). Perhetaustalla on merkittävä vaikutus myös nuorten koulutusvalintoihin (Keski-Petäjä & Witting 2016; Pulkkinen & Sirén 2021). Jos nuoren lähipiirissä ei ole korkeakoulutettuja tai asiantuntijatehtävissä työskenteleviä, korkeakoulutus voi näyttäytyä etäisempänä vaihtoehtona.
Samalla kun nuorten ura- ja koulutusvalinnat ovat sidoksissa perhetaustaan, Suomi tarvitsee yhä enemmän korkeakoulutettuja osaajia. Vielä 1990-luvulla Suomi kuului OECD-maiden kärkeen korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuudessa, mutta sittemmin kehitys on pysähtynyt ja useat verrokkimaat ovat kirineet ohitsemme koulutustasossa (Lehikoinen, Nokso-Koivisto & Vihriälä 2026). Suomen korkeakoulutettujen osuus on jäänyt noin 40 prosenttiin ja pudonnut OECD-maiden keskiarvon alapuolelle (OECD 2025). Kehityssuunta on huolestuttava, sillä korkea koulutustaso on yhteiskunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edellytys (Lehikoinen ym. 2026). Opetus- ja kulttuuriministeriö (2026) onkin nostanut korkeakoulutuksen vetovoiman vahvistamisen kansalliseksi tavoitteeksi. Tavoitteena on, että vuoteen 2040 mennessä 60 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon.
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa siirtymä toiselta asteelta korkeakoulutukseen tunnistetaan suomalaisen korkeakoulujärjestelmän keskeiseksi kehittämiskohteeksi (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2026). Jos nuorten kiinnostusta korkeakouluopintoihin halutaan vahvistaa, korkeakouluun olisi perusteltua päästä tutustumaan mahdollisimman varhain. Ammattikorkeakoulussa suoritettava TET-jakso voisi tarjota yläkouluikäiselle kosketuksen korkeakouluarkeen ja herättää kiinnostusta myöhempiä korkeakouluopintoja kohtaan.
Nuoret suorittavat TET-jaksojaan yleisimmin vähittäiskaupassa, päiväkodeissa, alakouluissa sekä matkailu- ja ravintola-alalla, mutta samalla he toivovat nykyistä monipuolisempia mahdollisuuksia tutustua erilaisiin työympäristöihin (Mayer ym. 2022). TET-paikan löytäminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, sillä nykyisessä heikossa työmarkkinatilanteessa ja tietotyön lisääntyessä nuorille sopivat harjoittelupaikat ovat vähentyneet (Korpela 2025).
Suomalaisista yliopistoista löytyy esimerkkejä TET-toiminnasta (esim. Aalto-yliopisto 2026; Satokangas & Onodera 2022; Turun yliopisto 2026). Ammattikorkeakoulujen TET-toiminta on sen sijaan toistaiseksi vähemmän näkyvää, vaikka juuri ne voisivat tarjota nuorille oivan mahdollisuuden tutustua työelämälähtöiseen korkeakoulutukseen, alueelliseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI) sekä asiantuntijatyöhön.
Centria-ammattikorkeakoulussa suorittaa TET-jaksonsa vuosittain keskimäärin neljä nuorta. Monella on ennestään yhteys Centriaan esimerkiksi vanhemman tai muun läheisen kautta, mutta TET-paikka löytyy myös opinto-ohjaajan suosituksesta. Jokaiselle nuorelle suunnitellaan yksilöllinen ohjelma, jonka kautta hän pääsee tutustumaan mahdollisimman monipuolisesti ammattikorkeakoulun toimintaan. Nuoren tukena on nimetty vastuuhenkilö, mikä osaltaan varmistaa TET-jakson sujuvuuden ja turvallisuuden.
Yhdeksäsluokkalainen Emelie suoritti TET-jakson Centriassa helmikuussa 2026. Viikon aikana hän pääsi näkemään ammattikorkeakoulun arkea eri näkökulmista ja kirjasi havaintojaan muistiin. Muistiinpanojen julkaisemiseen osana tätä artikkelia on saatu lupa. TET-harjoittelijat osallistuvat opetukseen usein kuunteluoppilaina, mutta voivat päästä mukaan myös aktiivisempaan rooliin. Esimerkiksi suomen kielen opetuksessa nuoret voivat toimia kansainvälisten opiskelijoiden keskustelukumppaneina ja osallistua pienryhmätyöskentelyyn. Opiskelijoilta saatu palaute tällaisesta yhteistyöstä on ollut myönteistä. Emelie seurasi eri koulutusalojen opetusta yhdessä kotimaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Kokemuksiaan eri koulutusalojen opetuksesta hän kuvaa seuraavasti:
Hoitotyö
Sain paljon tietoa elvyttämisestä ja sain itsekin kokeilla sitä nukella. Oppilaat suorittivat lopuksi simulaation elvytystilanteesta, joka näytti haastavalta, mutta he suorittivat sen hyvin.
Liiketalous
Business law -tunnilla opiskelijat käsittelivät fiktiivistä tapausta kahden firman välillä. Vaikka tunti oli englanniksi ja vaikeita sanoja sekä käsitteitä oli paljon, opin aika paljon uutta ja sain nähdä, millainen oppitunti voi olla ammattikorkeakoulussa.
Kielten opetus
Olin apuna suomen kielen alkeistunnilla, [—] kun luin luokalle ääneen suomeksi. Koko ryhmä oli erittäin mukava ja halusi oppia uutta kieltä, vaikka olihan se heille vaikeaa.
Business English -tunnilla opin paljon uusia liiketoimintaan liittyviä sanoja. Oppitunnin tehtävät eivät eronneet paljoa yläkoulun englannin tunneista, mutta tietokonetta käytettiin paljon.
Opetuksen lisäksi Emelie oli apuna Centrian International Week -tapahtuman ja TKI-toiminnan sidosryhmätapahtuman järjestelyissä. Jotta kuva ammattikorkeakoulun arjesta olisi mahdollisimman aito, TET-viikkoon sisältyi myös useita kokouksia. Emelien havainto niistä saa todennäköisesti monet asiantuntijatyötä tekevät nyökkäilemään:
Osallistuin henkilöstöinfoon, etäkahveille, [opiskelijakunta] Copsan aamukahveille sekä hankevalmistelijatapaamiseen, jossa sain kuunnella ja nähdä, miten kokoukset sujuvat Centrialla. Ne olivat osittain pitkästyttäviä, mutta niistäkin oppi uutta ja sai nähdä Centria henkilöstön työskentelyä.
Monipuolisten tehtävien lisäksi TET-viikosta jäivät mieleen Centrian avoin ilmapiiri ja yhteisöllisyys. Emelie tiivistää kokemuksensa näin:
On ollut hauskaa seurata opetusta ja olla avuksi. Myös uusien mukavien ihmisten tapaaminen on ollut kivaa. Opiskelu täällä vaikuttaa mukavalta, sillä kaikki, jotka olen tavannut, ovat olleet mukavia ja avoimia. Opettajat ovat olleet hyviä ja ottaneet minut hyvin vastaan tunneilleen. Suosittelisin tulemaan Centriaan TET-jaksolle, jos kiinnostaa tutustua korkeakouluopintoihin ja nähdä, millaista toimisto- ja asiantuntijatyötä siellä tehdään.
Ammattikorkeakoulun TET-jakso tarjoaa nuorelle mahdollisuuden tutustua samalla kertaa sekä työelämään että korkeakouluopiskeluun. Hyöty on molemminpuolista: Centria saa nuorilta arvokasta palautetta esimerkiksi oppimisympäristöistään ja toimintatavoistaan sekä mahdollisuuden kuulla tulevaisuuden opiskelijoiden odotuksia. Myönteiset kokemukset välittyvät nuoren lähipiiriin ja voivat osaltaan vahvistaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja vetovoimaa.
Jatkossa Centria aikoo kehittää TET-toimintaansa suunnitelmallisemmaksi ja vahvistaa yhteistyötä alueen peruskoulujen ja opinto-ohjaajien kanssa, jotta tieto ammattikorkeakoulun tarjoamista TET-mahdollisuuksista tavoittaisi nuoret entistä paremmin. Näin yhä useampi nuori voisi löytää ammattikorkeakoulun TET-paikakseen – myös silloin, kun omaa yhteyttä korkeakoulumaailmaan ei ennestään ole. TET-jaksoa voikin pitää merkityksellisenä investointina niin nuoren kuin korkeakoulunkin tulevaisuuteen.
Lähteet
Aalto-yliopisto. 2026. TET-harjoittelu Aalto-yliopistossa. Saatavissa: https://www.aalto.fi/fi/aalto-yliopisto-junior/tet-harjoittelu-aalto-yliopistossa. Viitattu 1.7.2026.
Keski-Petäjä, M. & Witting, M. 2016. Vanhempien koulutus vaikuttaa lasten valintoihin. Tilastokeskus. Saatavissa: https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2016/vanhempien-koulutus-vaikuttaa-lasten-valintoihin. Viitattu 1.7.2026.
Korpela, H. 2025. Työelämä muuttui ja koululaiset joutuivat pulaan – pakolliset tet-harjoittelut ovat nyt kiven alla. Yle Uutiset 4.12.2025. Saatavissa: https://yle.fi/a/74-20194307. Viitattu 1.7.2026.
Lehikoinen A., Nokso-Koivisto, O. & Vihriälä, V. 2026. Koulutuspolitiikan korjaussarja – kuopasta uuteen nousuun. Sitra. Saatavissa: https://www.sitra.fi/julkaisut/koulutuspolitiikan-korjaussarja-kuopasta-uuteen-nousuun/. Viitattu 1.7.2026.
Mayer, M., Lahtinen, J., Aapola-Kari, S., Pietarinen, A., Kallio, A., Jänkälä, J.-P. & Hakanen, M. 2022. Työelämään tutustumisjaksojen toteutus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja saavutettavuus perusopetuksen aikana. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:33. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-060-8. Viitattu 30.6.2026.
Mäntyniemi, N., Joro, T. & Armila, P. 2019. Näkymätön nainen miesten maailmassa. Metsäala tyttöjen ja nuorten naisten koulutus- ja ammatinvalinnoissa. Metsämiesten Säätiö. Saatavissa: https://www.maaseutuammattiin.fi/resources/public/hanke/Naisista%20voimaa%20metsaalalle_tutkimusraportti.pdf. Viitattu 1.7.2026.
Nuorten yrittäjyys ja talous NYT. 2026. NYTin laaja kysely: Nuorten näkemykset työelämästä jakautuvat – silti kolme neljästä uskoo löytävänsä paikkansa.Saatavissa: https://nuortennyt.fi/nytin-laaja-kysely-nuorten-nakemykset-tyoelamasta-jakautuvat/. Viitattu 1.7.2026.
OECD. 2025. Education at a Glance 2025: Country Note – Finland. OECD Publishing. Saatavissa: https://www.oecd.org/content/dam/oecd/en/publications/ reports/2025/09/education-at-a-glance-2025-country-notes_9749f4ff/ finland_9dd282e6/d8f44a5b-en.pdf. Viitattu 1.7.2026.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2026. Sivistyksestä suunta Suomelle: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2026:39. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-415-039-2. Viitattu 1.7.2026.
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Verkkodokumentti. Saatavissa: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tiedot. Viitattu 1.7.2026.
Pulkkinen, J. & Sirén, M. 2021. Lukutaidon, sukupuolen ja vanhempien koulutuksen yhteys nuorten koulutusodotuksiin. Teoksessa K. Leino, J. Rautopuro & P. Kulju (toim.) Lukutaito – tie tulevaisuuteen: PISA 2018 Suomen pääraportti. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 82, 289–308. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7411-16-2.
Satokangas, I. & Onodera, E. 2022. Helsingin yliopisto TET-paikkana. Ötökkäakatemia, 20.4.2022. Saatavissa: https://www.otokkaakatemia.fi/helsingin-yliopisto-tet-paikkana/. Viitattu 1.7.2026.
Turun yliopisto. 2026. TET-harjoittelu. Saatavissa: https://sites.utu.fi/luma/tet-harjoittelu/. Viitattu 1.7.2026.
Johanna Jansson
Johtaja (TKI)
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 480 7570
Kati Bång
Johdon sihteeri
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 725 0011
