Leni Forsberg
Niko Töyräskoski
Risto Hietala
Sara Kåll-Fröjdö
Digitalisaatio ja datatalous muuttavat maataloutta, ei vain teknologian vaan koko elintarvikeketjun tasolla. Datatalous ei ole enää vain teknologiajättien pelikenttä, se koskettaa myös maatiloja, viljelijöitä ja maaseudun yrityksiä.
Jatka lukemista ”Maatalous kohtaa datatalouden: murroksen mahdollisuudet ja haasteet”
Maria Åhman-Nylund
Mångsidiga språkkunskaper är en viktig konkurrensfördel i arbetslivet, och detta bör avspegla sig även i utbildningen på högskolorna. Handledningen spelar en viktig roll då studerandena formar sina attityder och nätverk. Handledaren kan själv visa ett gott exempel då det gäller att använda sina språkkunskaper, och ska gärna känna till olika metoder och möjligheter gällande språkstudier och -inlärning. Man behöver förstås även förståelse och intresse för olika bakgrunder, till exempel kulturer och minoriteter. En fungerande handledning bygger på ömsesidig förståelse, samarbetsvilja, interaktivitet och förmåga att se helheter och möjligheter ur ett brett perspektiv.
Jatka lukemista ”Språkkunskaper, öppenhet och människomöten inom handledning och högskolestudier”
Tom Tuunainen
Autonomiset ajoneuvot eivät ole enää etäistä tulevaisuutta, vaan nopeasti yleistyvä osa liikennejärjestelmäämme. Niiden turvallisuus ei perustu pelkästään sensoreihin, algoritmeihin ja tekoälyyn, vaan yhä enemmän niiden kykyyn torjua kehittyneitä kyberuhkia. Kun ajoneuvot ovat lähes kuin liikkuvia tietokoneita ja tiiviitä osia maailmanlaajuista digiekosysteemiämme, nostaa tämä kyberturvallisuuden yhä keskeisempään rooliin liikenteessämme.
Jatka lukemista ”Autonomisten ajoneuvojen uhat, haavoittuvuudet ja ratkaisut”
Annakaisa Marjokorpi
Geneeristen taitojen merkitys työn tuottavuudelle tunnistetaan työelämässä. Jokainen työnantaja tietää, kuinka keskeistä on työntekijöiden oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus, viestintä- ja vuorovaikutustaidot, ajanhallinta ja organisointikyvyt, kyky oppia uutta, ratkoa ongelmia, sietää painetta ja sopeutua muutoksiin. Geneeriset taidot ovat itseoikeutetusti myös ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa, mutta kuinka hyvin opintojen aikana onnistutaan kasvattamaan opiskelijoiden geneeristä osaamista?
Jatka lukemista ”Geneeriset taidot opetussuunnitelmassa – sanoituksesta systemaattiseen toteutukseen”
Päivi Ruohoniemi
”Yksilölliset järjestelyt korkeakouluopiskelijan tukena” -artikkelisarjan kolmannessa osassa käydään läpi käytännön esimerkin avulla tehtävänannon muokkaaminen selkeälle kielelle ja selkeämpään muotoon. Samasta tehtävänannosta annetaan myös osiin pilkkomisen, tekemisen vaiheistamisen ja aikatauluttamisen malli, joka vastaa yksilöllisempää tukea kaipaavan opiskelijan tarpeisiin.
Jatka lukemista ”Yksilölliset järjestelyt korkeakouluopiskelijan tukena, osa 3: esimerkki tehtävänannon selkeyttämisestä”
Päivi Ruohoniemi
Opiskelijat voivat hakea yksilöllisiä järjestelyjä opiskelunsa tueksi. Centriassa nämä järjestelyt kirjataan suositukseen opiskelun tukitoimista – se on paperi, jonka opiskelija esittää opettajalle saadakseen tukitoimia käyttöönsä ja ennen kaikkea keskustellakseen opettajan kanssa niiden toteuttamisesta. Tehtävänantojen selkeytys ja pilkkominen osiin mainitaan monen opiskelijan suosituksessa, mutta miten nämä tukitoimet täytyisi käytännössä huomioida?
Jatka lukemista ”Yksilölliset järjestelyt korkeakouluopiskelijan tukena, osa 2: tehtävänantojen selkeytys ja pilkkominen”
Ajay Sharma
Finland’s mobile robotics sector is at an exciting crossroads. Despite facing challenges such as climate, market size, talent gaps, and regulatory hurdles, Finnish companies continue to innovate and expand globally. Building on this foundation, the ongoing RoboFlex project (2024) takes the concept a step further.
Jatka lukemista ”Climbing the Ladder of Technology in Mobile Robotics”
Egidija Rainosalo
Ajay Sharma
Manoj Sharma
RoboPinta project at Centria University of Applied Sciences is driving the development of technology in additive manufacturing and machining in Central Ostrobothnia region. The project will demonstrate the robotic application for 3D printing, automatic tool changing, and then milling operation for fine product quality.
Jatka lukemista ”RoboPinta project tackling the ‘Additive Manufacturing Automation’ problems in Central Ostrobothnia”
Laura Palovuori
Divya Shrestha
Centria University of Applied Sciences has a range of programs in which students may either be supported or actively engaged as tutors, mentors, mentees, trainees, or assistants. These roles vary greatly in terms of responsibility, workload, payment, and application process. This article details these differences and thus enables students to make informed decisions.
Jatka lukemista ”Student Roles and Support Programs at Centria ”
Jani Valjus
Ajanhallinta on keskeinen taito tutkimus- ja asiantuntijatyössä, joka koostuu usein samanaikaisista projekteista, vaihtelevista tehtävistä ja korkeasta kognitiivisesta kuormituksesta. Tutkimus- ja asiantuntijatyölle on tyypillistä korkea autonomia, mutta myös jatkuvat keskeytykset, epäselvät prioriteetit ja tarve syväkeskittymiselle. Ajanhallinnan haasteita lisäävät projektien pitkä aikajänne, työn luonne ja usein rajalliset resurssit. Tässä artikkelissa tarkastellaan seitsemää menetelmää: Eisenhowerin matriisia, Getting Things Done (GTD) -menetelmää, Pomodoro-tekniikkaa, Time Blockingia, Pareto-periaatetta, Lean-ajanhallintaa (Kanban) ja Pickle Jar Theorya, sekä vertaillaan niiden soveltuvuutta tutkimus- ja asiantuntijatyöhön.
Jatka lukemista ”Ajanhallintamenetelmät tutkimus- ja asiantuntijatyössä”
