Lisäbonuksesta pakolliseksi vaatimukseksi: Julkisten hankintojen ekologisuus konkretisoituu

Valtioneuvosto on julkaissut periaatepäätöksen julkisten hankintojen ekologisista tavoitteista vuoteen 2035 saakka. Uudet tavoitteet koskevat hankintoja, jotka ovat kustannuksiltaan tai volyymiltään merkittäviä. Ja sellaisia, joissa on eniten tehtävissä eli suurin potentiaali ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Nämä hankinnat koskevat rakentamista, kuljetuksia ja ajoneuvoja, elintarvikkeita ja ateriapalveluja, tiettyjä sosiaali- ja terveyspalveluita kuten hoitotarvikkeita ja lääkkeitä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa eli niin kutsuttuja ICT-hankintoja. (Ympäristöministeriö 2026.)

Lähes jokaisella julkisella toimijalla on edellä mainittuja hankintoja.  Nyt lausuttu periaatepäätös velvoittaa valtion hankintayksiköt ottamaan huomioon ekologiset tavoitteet. Muita julkisia yksiköitä suositellaan vahvasti noudattamaan päätöksen tavoitteita ja periaatteita. Lisäksi periaatepäätös on selkeä viesti siitä, mihin suuntaan ollaan menossa EU:n tuote- ja sektorisääntelyssä koskien julkisten hankintojen ympäristövaatimuksia. (Ympäristöministeriö 2026.)

Julkisten hankintojen arvo on Suomessa yli 38 miljardia euroa vuodessa. Tämä on noin 14 prosenttia bruttokansantuotteestamme. Vuonna 2019 julkisten hankintojen osuus hiilijalanjäljestä oli noin 16 prosenttia ja materiaalijalanjäljestä 27 prosenttia. Nyt asetetut tavoitteet peilataan tuohon 2019 vuoden tasoon. (Koivusalo 2025.) Keski-Pohjanmaan alueella kuntien hankintojen osuus alueen kulutusperäisistä päästöistä oli noin 14 prosenttia (yhteensä 89,2 ktCO2e). Pohjois-Pohjanmaan alueella vastaava luku oli 13 prosenttia (567,8 ktCO2e). (Suomen Ympäristökeskus.)

Näiden lukujen valossa on oleellista, että julkisissa hankinnoissa edistetään ja otetaan käyttöön ratkaisuja, jotta hiilijalanjälkilukuja saataisiin aidosti pienemmäksi. Samalla edistetään vähähiilisyyden ja kiertotalouden toteutumista ja vähennetään muita haitallisia ympäristövaikutuksia niin kunta-, alue- kuin kansallisellakin tasolla. Hankintojen kautta voidaan ohjata investointeja energiatehokkaisiin, vähähiilisiin ja kiertotaloutta tukeviin ratkaisuihin. Kestävämmät julkiset hankinnat lisäävät myös huoltovarmuutta, mikä nykyisessä maailmantilanteessa ei ole vähäpätöinen näkökulma.

Julkisten hankintojen sopimuskaudet ovat usein pitkiä. EU:n kynnysarvon ylittävät hankinnat ovat pääsääntöisesti neljän vuoden sopimuskaudella (Julkisten hankintojen neuvontayksikkö 2025). Näin ollen, jos hankintaa kilpailutettaessa ei ole otettu huomioon mitään ekologisia periaatteita, voi toiminta olla lukittu pitkäksi aikaa korkeampiin päästöihin tai haitallisiin ympäristövaikutuksiin.

Valtioneuvoston periaatepäätös tarjoaa kunnille ja muille hankintayksiköille selkeän suunnan ja mahdollisuuden edistää vähähiilisiä hankintoja entistä tavoitteellisemmin. Se kannustaa myös pienempiä kuntia asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita ja hyödyntämään hankintojen potentiaalia kestävän kehityksen edistäjänä.

Pelkkä vastuullisuustavoitteiden kirjaaminen tarjouspyyntöihin ei vielä riitä. Todellinen vaikuttavuus syntyy siitä, että tavoitteiden toteutumista myös seurataan systemaattisesti.

Osana Keski-Pohjanmaan vastuullisuuskumppanit -hanketta järjestettiin maaliskuussa 2026 kestävien hankintojen tilaisuus alueen kuntien ja oppilaitosten hankinnoista vastaaville. Tilaisuudessa Motivan asiantuntija Elina Silvola avasi, miksi kestävyydellä on keskeinen rooli julkisissa hankinnoissa, millaisia haasteita niiden toteuttamiseen liittyy sekä miten kestävyys voidaan huomioida hankintaprosessin eri vaiheissa (Kokkolan kaupunki 2026).

Silvolan mukaan jo hankinnan suunnitteluvaiheessa on tärkeää määritellä, miten sopimuksen toteutumista seurataan: mitä mitataan ja millä tavoin. Käytännössä tämä tarkoittaa selkeiden ja tarkoituksenmukaisten mittareiden valintaa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi toteutuneet hiilidioksidipäästöt, hävikin vähentäminen, kierrätysasteen kehittyminen, hyötykäyttöön ohjattujen materiaalien määrä, ajoneuvojen päästöjen vähentyminen tai vaikkapa kasvisruoan menekin kasvu. (Silvola 2026.)

Jotta hankinnat ohjaisivat aidosti kestävämpiin ratkaisuihin, tarvitaan selkeitä tavoitteita sekä niiden johdonmukaista seurantaa koko hankinnan elinkaaren ajan. Keskeisessä roolissa on myös aktiivinen vuoropuhelu hankintayksiköiden ja yritysten välillä. Sen avulla varmistetaan, että asetettavat kriteerit ovat riittävän kunnianhimoisia, mutta samalla realistisia ja markkinoiden toteutettavissa. (Silvola 2026.)

Markkinavuoropuhelut kannattaa käynnistää hyvissä ajoin ennen varsinaista kilpailutusta. Niiden avulla hankintayksiköt saavat arvokasta tietoa siitä, mitä ratkaisuja markkinoilla on tarjolla ja millaisia vaatimuksia voidaan asettaa ilman, että kilpailu kaventuu liikaa. Vuoropuhelussa voidaan tarkastella esimerkiksi sitä, millaisia vastuullisuuskriteerejä on jo käytössä, mitä tietoa tuotteiden tai palveluiden hiilijalanjäljestä on saatavilla, miten kiertotalous voidaan huomioida hankinnassa sekä millaisia sertifikaatteja markkinoilta löytyy. Näin hankinnoista voidaan rakentaa sekä vaikuttavia että toteuttamiskelpoisia. (Silvola 2026.)

Käytännön työkaluna hankintayksiköille on Motivan ylläpitämä maksuton ja kaikille avoin Kriteeripankki (Motiva 2026a). Palvelu auttaa löytämään ja hyödyntämään vastuullisuuskriteereitä julkisissa hankinnoissa nopeasti ja käytännönläheisesti. Kriteeripankki tekee vastuullisuustyöstä konkreettista ja säästää aikaa hankintaprosesseissa.

Kriteeripankki toimii työkaluna sekä tilaajalle että toimittajalle. Tilaaja valitsee alustalta omien vastuullisuustavoitteidensa mukaiset kriteerit priorisoiden vaikuttavimpiin. Todennäköisyys saada toimittajilta ehdot täyttävä vastaus paranee, kun ei vaadi kaikkia kriteeripankissa ehdotettujen tuoteryhmää koskevien kriteerien täyttämistä. (Motiva 2023.)

Julkisten hankintojen neuvontayksikkö jakaa vertailuperusteet teknisiin ja toiminnallisiin määrittelyihin. Teknistä määrittelyä ovat hankinnan kohteelta vaadittavat ominaisuudet. Esimerkiksi ympäristönäkökulmien teknisenä määrittelynä voidaan vaatia uusiomateriaalin tai uusiutuvan sähkön käyttämistä. Toiminnallinen määrittely tarkoittaa tiettyä tavoitetasoa tai suorituskykyä, jota hankinnalta odotetaan. Näitä voivat olla kierrätettävyyden tai energiatehokkuuden vaatimukset. (Julkisten hankintojen neuvontayksikkö 2024.)

Tarjouksia vertailtaessa laatupisteitä voidaan antaa ympäristönäkökulmista, jotka joko vastaavat välittömästi hankintayksikön ympäristötavoitteisiin tai vaihtoehtoisesti vastaavat yleisen edun mukaisiin tarpeisiin tuomatta välitöntä etua.  Esimerkiksi tarjouksessa on asetettu ehto, että pisteitä saa enemmän, jos on tarjota vähemmän kulutusta tai päästöjä aiheuttava ratkaisu. (Julkisten hankintojen neuvontayksikkö 2024.)

Motivan koordinoima Vauhti-verkosto on julkaissut hankintaoppaita luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi hankinnan eri vaiheissa. Oppaita löytyy elintarvike- ja ruokapalveluille, infrarakentamiseen ja kunnossapitoon, kiinteistörakentamiseen sekä puupohjaisten tuotteiden hankintaan. Oppaat tarjoavat konkreettisia keinoja, vaikutusten arviointimalleja ja ratkaisuja, miten luontovaikutuksia voi tukea hankinnoissa. (Motiva 2026b.)

Business Finland tarjoaa rahoitusta innovatiivisille julkisille hankinnoille.  Rahoitus on tarkoitettu kunnille, virastoille ja muille julkisomisteisille toimijoille. Rahoituksen ajatuksena on saada parempia julkisia palveluita pienemmillä kustannuksilla. Paremmalla Business Finland tarkoittaa esimerkiksi pienempiä elinkaarikustannuksia tai ympäristöystävällisyyttä. (Business Finland 2025.)

Kokkolan kaupungin hankintapäällikkö Joonas Salonen kertoo, että Kokkolan kaupungin kynnysarvot ylittävistä kilpailutuksista 58,5 prosenttia sisälsi ympäristökriteereitä vuonna 2025.  Ympäristökriteereitä seurataan yhtenä strategisena tavoitteena kaupungin talousarviossa. Ympäristökriteereitä voidaan käyttää esimerkiksi tarjoajalle asetettavina soveltuvuusvaatimuksina tai hankinnan kohteen vähimmäis- tai pisteytettävinä vaatimuksina. (Salonen 2026.)

Salonen kertoo esimerkin Kokkolan kaupungin kaupunkiliikenteen kilpailutuksesta. Siinä edellytettiin kaikkia edellä mainittuja kriteereitä.  Pakollisia vaatimuksia olivat muun muassa:

Kestävyys on jo nyt keskeinen osa yritysten toimintaympäristöä, ja sen merkitys tulee edelleen kasvamaan tulevina vuosina. Julkiset hankintayksiköt tulevat painottamaan yhä vahvemmin ekologisia tavoitteita kilpailutuksissa, mikä tarkoittaa sitä, että yrityksiltä edellytetään entistä parempaa ymmärrystä omista ympäristövaikutuksistaan sekä kykyä osoittaa ne luotettavasti. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi hiilijalanjäljen laskentaa, energiatehokkuuden kehittämistä tai vastuullisten hankintaketjujen varmistamista.

Ennakoiva vastuullisuustyö ei ole pelkästään vaatimuksiin vastaamista, vaan se tarjoaa yrityksille myös merkittäviä mahdollisuuksia. Se parantaa kilpailukykyä, vahvistaa asemaa tarjouskilpailuissa ja auttaa yrityksiä sopeutumaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Samalla se luo pohjaa kestävälle kasvulle ja lisää liiketoiminnan joustavuutta tulevaisuudessa. Yritysten kannattaakin tarttua aiheeseen ajoissa ja kehittää omaa osaamistaan esimerkiksi kestävyysraportoinnin, kiertotalouden ja vastuullisuusviestinnän kautta.

Artikkeli on kirjoitettu EU:n osarahoittamissa Keski-Pohjanmaan vastuullisuuskumppanit –hankkeessa sekä Kiertokumppanit – Kiertotaloussiirtymän toteuttaminen yhteistyössä yritysten, TKI:n ja yrityskehittäjien kanssa -hankkeessa, jotka tarjoavat Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueen yrityksille, kunnille ja julkisille toimijoille apua ja tukea kiertotaloussiirtymässä. Hankinnat ja niiden ekologisuuden tarkastelu ja periaatteiden luominen ovat tässä keskiössä.