Kiertotalous on ennen kaikkea liiketoimintaa, ei pelkkä ympäristöteko tai strateginen linjaus

Yksi keskeinen työkalu kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi on kiertotalouden green deal. Kyseessä on valtion ja organisaatioiden välinen vapaaehtoinen sitoumus, jossa organisaatio sitoutuu vähentämään luonnonvarojen käyttöä, asettamaan omia mitattavia tavoitteita sekä toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä vähähiilisen kiertotalouden edistämiseksi. (Ympäristöministeriö a.)

Kiertotalouden green deal ei ole pelkkä strateginen linjaus, vaan käytännön työkalu, jonka avulla organisaatiot voivat kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti, tavoitteellisesti ja mitattavasti. Sitoumus auttaa tunnistamaan konkreettisia toimenpiteitä luonnonvarojen käytön vähentämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi sekä liittää organisaation osaksi laajempaa siirtymää kohti kiertotalousyhteiskuntaa. Muutos ei synny yksittäisillä teoilla, vaan edellyttää systeemistä muutosta, jossa yritykset, kunnat, julkiset organisaatiot, kansalaiset ja muut toimijat uudistavat toimintatapojaan samanaikaisesti. Vain näin voidaan rakentaa yhteiskunta, jossa luonnonvaroja käytetään kestävästi ja taloudellinen hyvinvointi syntyy maapallon kantokyvyn rajoissa.

Kiertotalouden green deal tarjoaa organisaatioille mahdollisuuden rakentaa resurssiviisaampaa toimintaa sekä vahvistaa alueen elinvoimaa. Sitoumuksen avulla voidaan esimerkiksi

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi Valtioneuvosto teki vuonna 2021 periaatepäätöksen kiertotalouden strategisesta ohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on tehdä kiertotaloudesta suomalaisen talouden uusi perusta. (Ympäristöministeriö b.)

Muutokselle on vahvat perusteet. Luonnonvarojen ylikulutus, ilmastonmuutos ja luontokato haastavat nykyistä lineaarista talousmallia, jossa luonnonvaroja otetaan käyttöön ja tuotteita valmistetaan, kulutetaan ja lopulta hävitetään. Kiertotalous tarjoaa tähän vaihtoehdon: talousmallin, jossa materiaalit, tuotteet ja niiden arvo pyritään säilyttämään kierrossa mahdollisimman pitkään.

Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, ja niiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä muutoksia niin yritysten, kuntien kuin kuluttajienkin toiminnassa.

Vuosina 2022–2024 toteutetussa tutkimuksessa arvioitiin Suomen luonnonvarojen käyttöä ja sen tulevaisuutta erilaisissa skenaarioissa. Tulokset osoittavat, että osa kiertotalousohjelman tavoitteista voidaan saavuttaa, jos hiilineutraalisuuden edellyttämät toimenpiteet toteutetaan laajasti. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi luonnonvarojen kokonaiskulutus voidaan pitää vuoden 2015 tasolla ja materiaalien kiertotalousaste voidaan kaksinkertaistaa. Sen sijaan resurssituottavuuden kehitys jää nykyisillä toimilla tavoitteista. (Valtioneuvosto 2024.)

Vaikka kehitystä tapahtuu, Suomen luonnonvarojen kulutus asukasta kohden säilyy edelleen kansainvälisesti erittäin korkeana. Lisäksi resurssituottavuudesta jäädään kauas EU-maiden keskiarvosta. Tämä kertoo siitä, että kiertotalouden edistäminen on edelleen keskeinen kilpailukyky- ja kestävyyskysymys. (Valtioneuvosto 2024.)

Utajärven kunnan kiertotalouden green deal -sitoumus on hyväksytty vuonna 2025. Sitoumus perustuu kunnan strategiaan. Utajärvellä on luotu resurssiviisauden tiekartta edistämään hiili- ja resurssiviisasta elinvoimaa. Käytännössä tämä tarkoittaa tuotteiden ja palveluiden elinkaaristen ympäristövaikutusten huomioimista kunnan hankinnoissa, kierrätysmateriaalien käytön lisäämistä tie- ja maarakentamisessa, lähienergian kehittämistä ja käyttöä kunnan teollisuusalueilla sekä kunnan kiinteistöjen energiansäästöä ja kulutusjoustoa. Kaikki kirjatut toimenpiteet ovat uusia edistettäviä asioita kunnan toiminnassa vuoteen 2035 mennessä. (Ympäristöministeriö 2025.)

Utajärven Yrityspuisto on mukana Centrian vetämässä Kiertokumppanit-hankkeessa. Tässä hankkeessa keskeisenä tehtävänä on saada Utajärven kunnan tekemän sitoumuksen sisältö konkreettisiksi toimenpiteiksi. Esimerkiksi luonnonhiekka on Utajärvellä kriittinen raaka-aine, jolle etsitään ja on jo kokeiltu korvaavia vaihtoehtoja tie- ja maarakentamisessa. Toinen esimerkki ovat TKI-asiantuntijoiden tekemät teknistaloudelliset laskelmat datakeskuksen hukkalämmön hyödyntämisestä ja biokaasulaitoksen potentiaalista alueella (Centria-ammattikorkeakoulu).

Utajärven kunnan strategia on alusta alkaen ollut, että pienuus ei voi olla esteenä tulevaisuudessa pärjäämisessä. Kunta on rohkeasti lähtenyt edelläkävijäksi kestävämpien ratkaisujen edistäjänä. Teollisuusalueesta on tehty ikään kuin toivekartta yrityksistä, joita sinne halutaan. Sen jälkeen on alettu tekemään töitä, jotta unelma toteutuisi.

”Meillä on hirveen rohkeet päättäjät”, totesi yrityskehittäjä Tiia Juntunen Utajärven Yrityspuistosta Kiertokumppanit-podcastissa (Kiertokumppanit 2026). Tämä asenne on tuonut Utajärvelle muun muassa datakeskus-hankkeen, biohiililaitoksen ja yhden Suomen suurimmista aurinkosähköpuistoista.

Kokkolan kaupungin kiertotalouden green deal -sitoumuksen valmistelu on parhaillaan käynnissä. Sitoumus pohjautuu kaupungin strategisiin tavoitteisiin ja ilmasto-ohjelmaan, joiden keskiössä ovat kestävä kasvu, vähähiilisyys ja resurssiviisas toiminta. Kiertotaloudella on tärkeä rooli myös kaupungin hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä. (Kokkolan kaupunki 2025; Kokkolan kaupunki.)

Kokkolassa sitoumuksen erityiseksi painopisteeksi on nostettu rakentamisen kiertotalous. Tavoitteena on tehostaa maamassojen ja materiaalien hyödyntämistä, lisätä uudelleenkäytettyjen ja kierrätettyjen materiaalien käyttöä sekä vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Kiertotaloutta halutaan edistää myös kaupungin hankinnoissa sekä pidentämällä olemassa olevan rakennuskannan käyttöikää korjaamisen ja kunnostamisen avulla.

Sitoumuksen valmistelussa on ollut mukana kaupungin eri toimialojen asiantuntijoita, ja tavoitteena on luoda käytännön toimintamalleja, jotka vahvistavat kiertotalouden huomioimista kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa. Samalla halutaan tiivistää yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa ja luoda edellytyksiä uusille kiertotalousratkaisuille ja liiketoimintamahdollisuuksille. Sitoumus on tällä hetkellä valmisteluvaiheessa, ja se viedään kaupungin päätöksentekoon lähiaikoina.