Älykäs kartoitus tukee käytöstä poistuvien maa-alueiden uusiokäyttöä

Janne Pelo
Antti Vainionpää
Ahmed Boulakhras
Pauliina Mattila
Marjut Koskela

https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125601

Käytöstä poistuvat maa-alueet ovat tyypillisesti laajoja, aukeita ja mahdollisesti myös hankintahinnaltaan edullisia. Niiden infrastruktuuri tiestöineen voi mahdollistaa alueella toimimisen ilman suuria kustannuksia. Erityyppisten alueiden soveltuvuuden ja vaatimuksien arviointi uusiutuvan energian tuotantoon vaatii maaston huolellista tarkastelua. Tässä artikkelissa käsitellään avointen paikkatietoaineistojen, maatutkauksen ja autonomisten järjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia maa-alueiden kartoituksen ja analysoinnin sujuvoittamiseksi.

Jatka lukemista ”Älykäs kartoitus tukee käytöstä poistuvien maa-alueiden uusiokäyttöä”

Intuitiivista robottiohjelmointia virtuaaliteknologioilla ja digitaalisilla kaksosilla

Teollisuusympäristössä henkilö pitää kädessään tablettia, jonka näytöllä on robottikäsivarren digitaalinen kaksonen ja mittaristoja, taustalla useita tuotantolinjan robottikäsivarsia. Kuvassa näkyvät myös Euroopan unionin ja Pohjois-Pohjanmaan liiton logot.

Sami Sarlin
Simo Hakala
Marika Hautala

https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125617

Teollisuusympäristössä henkilö pitää kädessään tablettia, jonka näytöllä on robottikäsivarren digitaalinen kaksonen ja mittaristoja, taustalla useita tuotantolinjan robottikäsivarsia. Kuvassa näkyvät myös Euroopan unionin ja Pohjois-Pohjanmaan liiton logot.

Miten robottien ohjelmoinnista tehdään helpompaa, ja miksi sillä on väliä? Uudet virtuaaliteknologiat ja digitaaliset kaksoset avaavat mahdollisuuksia intuitiiviseen ohjelmointiin, simulointiin ja keskeytyksettömän tuotannon kehittämiseen.

Jatka lukemista ”Intuitiivista robottiohjelmointia virtuaaliteknologioilla ja digitaalisilla kaksosilla”

Tekoälyn imuun

Avaruutta, jossa näkyy tähtiä ja planeettoja. Kuvan päällä on tekstilaatikko, jossa lukee Ammatin imuun, sekä navigointiviivoja ja ikoneita. Kuvan alareunassa on Euroopan unionin osarahoittama -logo ja Elinvoimakeskuksen logo.

Kati Hyvönen
Miikka Silén

https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125621

Avaruutta, jossa näkyy tähtiä ja planeettoja. Kuvan päällä on tekstilaatikko, jossa lukee Ammatin imuun, sekä navigointiviivoja ja ikoneita. Kuvan alareunassa on Euroopan unionin osarahoittama -logo ja Elinvoimakeskuksen logo.

Tekoäly näkyy koko ajan opiskelussa ja työelämässä. Organisaatioissa ja yrityksissä laaditaan ohjeistuksia ja tekoälystrategioita. Tekoäly on nopeasti tunkeutunut arkeen ja työkaluksi myös työnhakuun. Se voi auttaa työnhakijaa jäsentämään hakemustaan, sanoittamaan osaamistaan, tulkitsemaan työpaikkailmoituksia ja valmistautumaan haastatteluihin. Mutta millaista on tekoälyosaaminen niillä, jotka ovat työelämän ulkopuolella juuri nyt? Entä jos opiskeluaikana ei vielä puhuttu tekoälystä?

Jatka lukemista ”Tekoälyn imuun”

Autonomisten ajoneuvojen uhat, haavoittuvuudet ja ratkaisut

Tom Tuunainen

Autonomiset ajoneuvot eivät ole enää etäistä tulevaisuutta, vaan nopeasti yleistyvä osa liikennejärjestelmäämme. Niiden turvallisuus ei perustu pelkästään sensoreihin, algoritmeihin ja tekoälyyn, vaan yhä enemmän niiden kykyyn torjua kehittyneitä kyberuhkia. Kun ajoneuvot ovat lähes kuin liikkuvia tietokoneita ja tiiviitä osia maailmanlaajuista digiekosysteemiämme, nostaa tämä kyberturvallisuuden yhä keskeisempään rooliin liikenteessämme.

Jatka lukemista ”Autonomisten ajoneuvojen uhat, haavoittuvuudet ja ratkaisut”

Generatiivisen tekoälyn vastuullinen hyödyntäminen opinnäytetyössä Centria-ammattikorkeakoulun ohjeistuksen mukaisesti

Nainen istuu seinän vieressä läppäri sylissä ja kirjoittaa. Vieressä kirjapino ja kahvikuppi.

Annakaisa Marjokorpi

Nainen istuu seinän vieressä läppäri sylissä ja kirjoittaa. Vieressä kirjapino ja kahvikuppi.

Generatiivisen tekoälyn käyttö on viime vuosina yleistynyt ja monipuolistunut merkittävästi. Opiskelijalle generatiivinen tekoäly voi olla verraton apuväline, kun sitä käytetään ohjeiden sallimissa rajoissa.

Jatka lukemista ”Generatiivisen tekoälyn vastuullinen hyödyntäminen opinnäytetyössä Centria-ammattikorkeakoulun ohjeistuksen mukaisesti”

Tekoälyn murros haastaa korkeakoulut – AITO-viitekehys auttaa suunnistamaan muutoksessa

Jari Isohanni

Kuva: CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.

Generatiivinen tekoäly ja siihen liittyvä työn automaatio ovat käynnistäneet perustavanlaatuisen murroksen korkeakouluissa. Muutokset eivät ole enää horisontissa odottavia ilmiöitä; niiden tulisi näkyä jo konkreettisesti kaikilla korkeakouluyhteisön alueilla. Tämä muutos on pysyvä rakenneuudistus, joka muokkaa korkeakoulujen tehtäviä ja toimintatapoja syvällisesti. Korkeakoulujen kyky vastata tähän muutokseen on lähes suoraan verrannollinen niiden sidosryhmien (opiskelijat, yritykset, jne.) tulevaisuuskyvykkyyteen.

Jatka lukemista ”Tekoälyn murros haastaa korkeakoulut – AITO-viitekehys auttaa suunnistamaan muutoksessa”