Valtteri Saviluoto
Antti Pilvilampi
Hanna Kenakkala
Ville Peltola
Teemu Voutilainen
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20261029138641
Geotermisen energian hyödyntämiseen liittyy monia sijoittumispaikkaan, teknisiin ratkaisuihin ja taloudellisuuteen vaikuttavia osatekijöitä. Tästä syystä geotermisen energian hyödyntämisratkaisuja on tarkasteltava aina kohdekohtaisesti. Ratkaisut voivat tarjota parhaimmillaan kustannustehokkaan, pitkäikäisen ja ilmastoystävällisen energiajärjestelmän lämmitys-, jäähdytys- ja energianvarastointitarpeisiin.
Energiamurros on käynnissä, ja Suomelle nähdään siinä paljon mahdollisuuksia. Usein puhutaan teollisuuden suurista hankekehityksistä sekä niiden vaikutuksista sähkön hintaan ja potentiaaliin luoda uusia työpaikkoja Suomeen. Tämä artikkeli käsittelee energiamurrosta kuitenkin hieman eri näkökulmasta ja spesifimmästä aihepiiristä, keskisyvästä geotermisestä energiasta. Puhutaan siis perinteisten maalämpöjärjestelmien keruupiirejä syvemmistä toteutuksista lämmitys-, jäähdytys- ja energianvarastointiratkaisuihin. Asiat riippuvat hyvin usein näkökulmasta, kontekstista ja mittasuhteista. Tässäkin ollaan suuren äärellä. Kotimaisen energian kulutus ja sen tuomat välilliset hyödyt ovat kansantaloudelle tärkeitä ilmaston kiittäessä samalla. Rakennusten lämmitystarve koskettaa meitä jokaista suomalaista. Yhä enemmän kiinnostus kasvaa myös jäähdytys- ja energianvarastointiratkaisuihin. Tilastokeskuksen (2022) mukaan, vuonna 2022 Suomen kaikista talotyypeistä 8,8 % hyödynsi maalämpöä. Tilastoinnissa ei ole kuitenkaan luokiteltu kohteiden erilaisia keruupiirejä.
Geotermisen energian hyödyntämisratkaisuissa ja kannattavuuden tarkastelussa tarvitaan kohdekohtaista arviointia
Geoenergialoikka-ryhmähankkeen aikana on kerätty havaintoja keskisyvien energiakaivojen toteutuksista. Hinta tai paremminkin kohtuuhintaisuus on usein keskeinen mittari asiassa kuin asiassa. Yhdessä sen kanssa kulkee tekninen toteutettavuus. Keskusteltaessa yksittäistä omakotitaloa suuremmista lämpöenergian kulutuskohteista, energiakaivojen toteutuksia suunniteltaessa (syvyydet, lukumäärä) ja näiden välille muodostuvien hintaerojen optimoimiseksi (investointi- ja käyttökustannukset) on toteutuksia tarkasteltava aina kohdekohtaisesti. Geoenergialoikka-ryhmähankkeen mahdollistamilla havainnoilla ja kokemuksilla voidaan todeta, että edellä mainittujen seikkojen yhteensovittaminen ja vertailu ei ole kovin yksinkertaista, saati mustavalkoista. Paras ratkaisu kiinteistölle on suunniteltava aina kohdekohtaisesti.
Keskisyvien energiakaivojen toteutukset ovat onnistuneet Geoenergialoikka-ryhmähankkeen kaikissa kolmessa maakunnassa. Ratkaisut ovat siis teknisesti toteutettavia. Järjestelmiä toteuttamassa on ollut useita eri yritystoimijoita. Kuten ennakkoon arveltiin, keskisyvien energiakaivojen toteutukset ovat vaatineet enemmän resursseja ja huomiointia, kuin perinteisemmät energiakaivojen toteutussyvyydet. Rakennusluvan hakeminen ei eronnut ”perinteiselle energiakaivolle” haettavasta luvasta, ainakaan Kokkolassa. Hakuprosessi toteutettiin yhteistyössä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän, Geologian tutkimuskeskuksen ja Centria-ammattikorkeakoulun kanssa.
600 metriä syvän energiakaivon tuotantopotentiaalia Keski-Pohjanmaalla voit tarkastella vuonna 2026 julkaistusta Valtteri Saviluodon tutkimuksesta ”Keskisyvän energiakaivon toteutusmallin ja energiantuotannon arviointi”. Tutkimus käsittelee keskisyvän energiakaivon toteutusmallia ja tuotantopotentiaalia, ja se on samalla pilottikohdetarkastelu. Yhtenä tuloksena esitetään, että simuloitu lämpöenergian tuotantomäärä 600 metrin syvyisestä energiakaivosta yhdessä maalämpöpumpun kanssa voisi korvata noin 75 % Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän uuden asuntolarakennuksen lämpöenergiankulutuksesta. Simuloinneilla todennettiin myös kaivon kaksisuuntaisen käytön hyötyjä. (Saviluoto 2026, 2.)
Keskeisimpänä tuloksena esitetään, että kallioperästä olisi saatavilla 76 MWh/a, niin, että keruuliuos viilenee vain kohtuullisesti. Rajaus huolehtii, että keruuliuoksen keskimääräinen alin lämpötila saa olla viilentynyt vain – 1,5 °C astetta 50 vuoden kuluttua. (Saviluoto 2026, 37.) Työssä esitettyä tulosta (76 MWh/a energiaa kallioperästä), vertailtiin myös kahteen muuhun tutkimukseen, jotka käsittelivät tuotantopotentiaalia keskisyvistä energiakaivoista, ja sen todettiin olevan lähes keskiarvoinen (Saviluoto 2026, 43–44).
Aika on rahaa, mutta se ei kerro koko totuutta – vaikuttavia tekijöitä on useita
Maalämpöratkaisuja kiinteistöille toteuttavan KS Geoenergin toimitusjohtajan Stefan Storvallin (2026) mukaan porattaessa energiakaivoja Kruunupyyssä yrityksen toimipaikalle porattiin kolme 300-metristä energiakaivoa samassa ajassa kuin yksi 600-metrinen energiakaivo. Tämä havainnollistaa hyvin poraussyvyyden vaikutusta porausaikaan, mikä vaikuttaa suoraan kustannuksiin, koska aika on rahaa. Storvallin mielestä tällä hetkellä kustannustehokkain kaivo toteuttaa on noin 350 metrin syvyinen 45 mm:n kollektorilla, jos ei oteta huomioon kaivojen energiatuottoa. (Storvall 2026.) KS Geoenergi toteutti Geologian tutkimuskeskuksen investoiman keskisyvän tutkimuskaivon porauksen Kokkolaan. Kaivo on varusteltu 600 metriin ulottuvalla 55 mm:n kollektorilla sekä lämpötilaa mittaavalla kaapelilla koko kaivon syvyydeltä. Toteutus tapahtui geotermisen energian tutkimusympäristöön Kälviälle.
Centrian keskisyvän energiakaivon porauksen Kälviän geotermisen energian tutkimusympäristöön toteutti J. Häkkänen Oy Rototec Oy:n kalustolla. J. Häkkänen Oy:stä toimitusjohtaja Jere Häkkänen (2026) toteaa huomanneensa, että perinteisempien energiakaivojen toteutussyvyyksiä porattaessa saavutetaan enemmän porausmetrejä samassa ajassa, kuin keskisyvien energiakaivojen porauksissa. Toisaalta kaivojen lukumäärää saadaan vähennettyä keskisyvien energiakaivojen avulla puoleen tai jopa kolmasosaan, mikä voi olla kiinteistön tontin puolesta ainoa mahdollisuus. (Häkkänen 2026.)
Kokemukset energiakaivojen porausnopeudesta ovat hyvin samanlaiset näiden kahden yrityksen edustajalla. Oman lisänsä tähän tuovat kohdepaikalla vallitsevat, energiantuotantoon vaikuttavat termogeologiset olosuhteet sekä se, kuinka syvältä kallio kultakin porauspaikalta löydetään. Tälle maanpeitteen osuudelle on asennettava teräsputki energiakaivon yläosaan, mikä lisää kustannuksia, jos maanpeitepaksuus on suuri energiakaivon toteutuspaikassa. Nämä asiat voivat puoltaa keskisyvän geotermisen energian hyödyntämisratkaisuja ja vaikuttaa kokonaistaloudellisuuteen positiivisesti.
Katsottaessa muita geotermisen energian toimialan hankekehityksiä, voidaan kurkistaa erääseen syvään geotermisen energian projektiin. St1:n pilottiprojekti Espoossa syvistä energiakaivoista yli kuuteen kilometriin on todettu taloudellisesti kannattamattomaksi, vajaaksi jääneen tehon takia (St1 2024). Tämä taitaakin olla yksi haasteista myös keskisyville energiakaivoille; kuinka tehoa saadaan hyödynnettyä kallioperästä kulutuspiikkien aikana. Tähän vaikuttavat keskeisesti keruuliuoksen lämpötilatasot, virtausnopeus sekä energiakaivon kyky siirtää lämpöenergiaa pienin vastuksin. Teppo Arola, johtava asiantuntija Geologian tutkimuskeskukselta toteaa geotermistä energiaa käsittelevässä artikkelissaan seuraavasti: ”Tärkeintä on saada lämmitys- ja viilennysenergia maan alta siirrettyä maanpinnalle” (Arola 2022). Brysselissä European Sustainable Energy Weekillä (EUSEW) European Geothermal Energy Councilin (EGEC) järjestämässä seminaarissa kerrottiin kesäkuussa 2026, että geotermistä energiaa hyödyntävien järjestelmien kokoluokat ovat historiansa aikana olleet jatkuvassa kasvussa, niiden tarjoamien tehon ja energian osalta. Mielenkiinnolla voidaan jäädä seuraamaan, kuinka suuria järjestelmäkokoja ja osuutta energiajärjestelmistä geoterminen energia kattaa vielä tulevaisuudessa. Vaikka Geoenergialoikka-ryhmähanke on päättymäisillään, tarjoavat keskisyvän geotermisen energian tutkimusympäristöt toivottavasti lisätietoa ja osin vastauksia alalle myös tulevaisuudessa.
Hankkeemme
Kälviän geotermisen energian tutkimusympäristö on osa laajempaa Geoenergialoikka-projektia, jonka kohdemaakuntia ovat Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kymenlaakso. Reilun kolmen miljoonan euron tutkimus-, kehitys- ja investointiprojekti toteutetaan Euroopan unionin osarahoituksella, jonka ovat myöntäneet Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Kymenlaakson liitto.
Projektin päätoteuttaja on Geologian tutkimuskeskus, ja osatoteuttajina ovat Centria-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Projektin tavoitteena on edistää vähähiilisen geotermisen energian laajempaa hyödyntämistä, mikä parantaa samalla maakuntien energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta.
Lähteet
Arola, T. 2022. Suomen maankamarassa on 300 metrin syvyyteen asti sitoutuneena niin paljon lämpöä, että siitä riittäisi kaukolämpöä yli 25 000 vuodeksi. Miksei tällä lämmöllä ole jo ratkaistu kaikkea tarvitsemaamme lämmöntuotantoa? GTK. Saatavissa: https://www.gtk.fi/ajankohtaista/suomen-maaperassa-on-300-metrin-syvyyteen-asti-sitoutuneena-niin-paljon-lampoa-etta-siita-riittaisi-kaukolampoa-yli-25-000-vuodeksi-miksei-talla-lammolla-ole-jo-ratkaistu-kaikkea-tarvitsemaamme-lamm/. Viitattu 26.10.2026.
Häkkänen, J. 2026. Toimitusjohtajan haastattelu, Teams. 1.10.2026. J. Häkkänen Oy.
Saviluoto, V. 2026. Keskisyvän energiakaivon toteutusmallin ja energiantuotannon arviointi. Opinnäytetyö. Vaasan ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051211487. Viitattu 23.10.2026.
St1. 2024. St1:n geotermisillä lämpökaivoilla Otaniemessä aloitettiin tutkimustyö. Saatavissa: https://st1.fi/artikkeli/st1-n-geotermisilla-lampokaivoilla-otaniemessa-aloitettiin-tutkimustyo. Viitattu 26.10.2026.
Storvall, S. 2026. RE: Pyyntö: kirjoitukseen maininta KS Geoenergistä. Yksityinen sähköposti. 20.10.2026. Viestin saaja Valtteri Saviluoto.
Tilastokeskus. 2022. Asunnon pääasiallinen lämmitystapa talotyypeittäin. PxWeb. Saatavissa: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ktutk/13qk.px/. Viitattu 26.10.2026.
Valtteri Saviluoto
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 470 3837
Antti Pilvilampi
TKI-kehittäjä
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 340 8536
Hanna Kenakkala
TKI-kehittäjä
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 479 8984
Ville Peltola
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 143 4617
Teemu Voutilainen
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 327 5542
