Hanna Peltoniemi
Elina Liedes
Hanna-Mari Pesonen
Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä kielitietoisuus ja kulttuurisensitiivisyys tarkoittavat sosiaali- ja terveysalalla vieraskielisten opiskelijoiden ohjauksessa ja opetuksessa. Kuvaamme kielitietoisen harjoittelun ohjauksen käytäntöjä sekä keinoja, joilla muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan opiskelijan ammatillisen suomen kielen kehittymistä voidaan tukea hoitotyön harjoitteluympäristöissä.
Hoitotyössä kielitaito on osa ammattitaitoa, ja työssä tarvitaan riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa erilaisissa suullisissa ja kirjallisissa kielenkäytön tilanteissa (Valvira). Sosiaali- ja terveysalalla on tarve kehittää opettajien ja harjoitteluohjaajien osaamista vieraskielisten opiskelijoiden opetuksessa ja ohjauksessa, jotta opiskelijoiden ammatillisen suomen kielen taidon kehittymistä voidaan tukea. (Hievanen, Laimi, Ukkola, Venäläinen & Väätäinen 2023.)
Kulttuurisensitiivinen työote
Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan vuorovaikutustaitoja, joilla kohdataan eri kulttuurista tuleva ihminen arvostavasti ja kunnioittavasti. Se on sekä sanallista että sanatonta kohtaamista ja vuorovaikutusta, jossa huomioidaan eri kulttuurista tulevan yksilön oikeus oman kulttuurinsa ilmaisuun ja hyväksytyksi tulemiseen. Monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa korostuvat halu, kyky ja herkkyys ymmärtää eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025.)
Kulttuurisensitiivisen työotteen omaava ammattilainen tiedostaa oman kulttuurinsa vaikutukset ajattelussaan ja toiminnassaan sekä kykenee tarkastelemaan niitä suhteessa toisten kulttuurien näkemyksiin. Ymmärrys toisen kulttuurin toimintatavoista lisääntyy, mikä vähentää ennakkoluuloja ja mahdollistaa syrjimättömän ja turvallisen ilmapiirin. Kulttuurisensitiivisellä työotteella voidaan edistää luottamusta, ymmärrystä ja tasavertaisuutta monikulttuurisissa kohtaamisissa. (Mieli ry 2025; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025.)
Kielitietoinen opetus ja ohjaus
Kielitietoisuus on arvostavaa ja ymmärtävää suhtautumista eri kieliin sekä kielen keskeisen merkityksen tunnustamista vuorovaikutuksessa ja oppimisessa. Kielitietoinen ajattelu sisältää oman kielenkäytön arvioinnin ja muokkaamisen eri tilanteisiin sopivaksi. Kielitietoisuuden vahvistaminen työelämässä ja opetuksessa luo ympäristön, jossa jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia ja toimia. (Kotoutuminen 2021.)
Kieli on osa kulttuuria, ei ainoastaan viestinnän väline. Kielitietoinen toimintakulttuuri korostaa kielen keskeistä roolia oppimisessa, huomioi opiskelijoiden kielellistä moninaisuutta ja tukee eri kielten aktiivista käyttöä. Kielitietoisessa opetuksessa hyödynnetään kielitietoisia opetus- ja ohjausmenetelmiä. (Opetushallitus 2025a.)
Ammatillisessa korkeakoulutuksessa on keskeistä opettaa työelämässä tarvittavaa kieltä, jotta opiskelija menestyisi työelämässä. Opiskelijan tulisi ymmärtää ammattisanastoa ja ammattikielen käyttötapoja, jotta vuorovaikutus työpaikoilla olisi toimivaa. (Opetushallitus 2025a.) Työelämässä kielitietoisuutta voidaan tuoda esille paitsi kielenkäytössä myös työntekijöiden välisessä vuorovaikutuksessa ja työpaikan toimintatavoissa. Kielitietoisilla toimintatavoilla voidaan vähentää ymmärtämisen esteitä ja mahdollistaa osallisuus monikielisessä työyhteisössä. Toimintatapojen toteutuminen vaatii paitsi johdon myös koko työyhteisön jäsenten sitoutumista kielitietoisiin käytäntöihin. (Työterveyslaitos 2025.)
Eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden määrä kasvaa jatkuvasti. Vieraskielinen opiskelija opiskelee uuden kielen lisäksi uutta työkulttuuria. Kielitietoinen opettaja tuntee oman alansa ja huomioi kielen tärkeyden opetuksessaan. Opetuksessa ja ohjauksessa tehtävillä muutoksilla voidaan vaikuttaa opiskelijan oppimiseen ja opiskelukokemukseen sekä tutkinnon suorittamiseen. Kielitietoisen ohjauksen ja opetuksen toteuttaminen on koko oppilaitoksen yhteinen tehtävä. Kielen merkityksen huomioimisella luodaan oppimisympäristö, jossa kaikilla on mahdollisuus onnistua ja kasvaa osaksi ammattitaitoista ja monikielistä yhteiskuntaa. (Opetushallitus 2025a.)
Kielitietoinen harjoittelun ohjaus hoitotyön toimintaympäristöissä
Kielitietoinen harjoittelun ohjaus on keskeinen osa vieraskielisten hoitotyön opiskelijoiden ammatillista kasvua ja integroitumista työelämään (Kuva 1). Se edellyttää harjoitteluohjaajalta tietoista suhtautumista kieleen, vuorovaikutukseen ja oppimisen tukemiseen autenttisissa työtilanteissa. (Korpela, Iso-Heiniemi & Aho 2023; Repo & Laiho 2024.) Ohjaajan asenne on ratkaiseva, koska avoin mieli, halu kommunikoida monipuolisesti ja kyky hyödyntää visuaalisia ja kehollisia viestintäkeinoja luovat perustan onnistuneelle vuorovaikutukselle. Myös ohjaajan oma kokemus uuden kielen oppimisesta voi lisätä empatiaa ja ymmärrystä ohjattavan tilanteeseen. (Kielibuusti 2023; Korpela, Iso-Heiniemi & Aho 2023.)
Luottamuksen rakentaminen on kielitietoisen ohjauksen ytimessä. Avoin lähestyminen, aktiivinen kuuntelu ja opiskelijan rauhallinen kohtaaminen tukevat yhteisen ymmärryksen syntymistä. Harjoittelun ohjauskielenä suomen käyttö on tärkeää, mutta ohjauksen alkuvaiheessa englannin kielen hyödyntäminen voi tukea ymmärrystä, erityisesti kun käsitellään ammatillisesti vaativia käsitteitä. Kielen oppiminen on kuitenkin prosessi, joka vahvistuu käytön kautta, joten opiskelijaa tulee rohkaista käyttämään suomea aktiivisesti työtilanteissa. (Lehtonen & Pitkänen-Huhta 2020.)
Valviran vaatiman suomen kielen keskitason (B1) osaamisen saavuttaminen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille vaatii tyypillisesti noin kolme vuotta intensiivistä opiskelua. Tämän jälkeen kielen oppiminen usein hidastuu, ellei opiskelija pääse käyttämään kieltä aktiivisesti arjessa ja työssä. Sujuvan ammatillisen kielitaidon (B2) saavuttaminen edellyttää yleensä 1–2 vuoden työskentelyä aidossa työympäristössä, jossa kieltä käytetään vuorovaikutuksen välineenä. (Valvira; Opetushallitus 2025b; Opetushallitus 2011.) Tällaisessa ympäristössä kielitaito kehittyy luonnollisesti osana ammatillista toimintaa ja vuorovaikutusta. Kielen oppiminen vie aikaa, ja opiskelija ei voi olla valmis kielen osaamisen suhteen opintojensa alkuvaiheessa. Tämä on hyvä tuoda esille myös työelämäohjaajille.
Kielitietoinen ohjaus vaatii ajallista ja pedagogista herkkyyttä. Vieraalla kielellä toimiminen hidastaa ajatteluprosessia, joten opiskelijalle on annettava aikaa ymmärtää ja vastata. Kärsivällisyys on keskeistä, sillä kielen omaksuminen ei tapahdu lineaarisesti. Ohjaajan tehtävänä on luoda turvallinen ja kannustava ilmapiiri, jossa opiskelija uskaltaa käyttää kieltä, vaikka virheitä sattuisi. (Kielibuusti 2023; Korpela ym. 2023.)
Selittäminen ja perusteleminen ovat tärkeitä pedagogisia keinoja. Kun opiskelijalle avataan työtehtävien taustalla olevia syitä ja käytäntöjä, hänen ymmärryksensä syvenee ja kielen oppiminen kehittyy konkreettisten tilanteiden kautta. Koko työyhteisön osallistuminen ohjaukseen vahvistaa oppimista: selkeä kieli, ystävälliset kysymykset ja yhteisvastuu tukevat opiskelijan osallisuutta ja kielellistä kehittymistä. (Kielibuusti 2023a; Korpela ym. 2023).
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla edistetään kieli- ja kulttuuritietoisuutta
Centria-ammattikorkeakoulussa on käynnissä kaksi hanketta, joiden tavoitteet liittyvät vieraskielisten hoitotyön opiskelijoiden opetukseen ja ohjaukseen. Euroopan unionin osarahoittamassa Hoitotyön suomea virtuaalisessa 360-oppimisympäristössä – SUVI360 -hankkeessa (2025–2026) vahvistetaan hoitotyön opettajien kielitietoisten toimintatapojen sekä selkokielen ja virtuaalisten menetelmien käytön osaamista vieraskielisten hoitotyön opiskelijoiden opetuksessa. Hankkeen tulokset hyödyttävät myös harjoittelun ohjaajia ja edistävät maahan muuttaneiden opiskelijoiden suomen kielen oppimista. Hankkeen toteuttajina ovat Centria-ammattikorkeakoulun lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulu, joka on hankkeen päätoteuttaja, sekä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) rahoittamissa ja joulukuussa 2025 päättyvissä SAILA– sairaanhoitajan laillistaminen Suomessa -hankkeissa (SAILA 1 ja SAILA 2) on kehitetty ja pilotoitu laillistamisprosessin toimintamallia EU/ETA-maiden ulkopuolella sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneille. SAILA-laillistamiskoulutuksessa sairaanhoitajat ovat täydentäneet osaamistaan vastaamaan suomalaista sairaanhoitajan tutkintoa ja hakeneet sen jälkeen ammatinharjoittamisoikeutta Suomessa. Hanketta on koordinoinut Metropolia Ammattikorkeakoulu, ja mukana ovat olleet kaikki Suomessa sairaanhoitajakoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut.
Vuoden 2026 alussa käynnistyy Euroopan unionin osarahoittama hanke ProHarkka Pohjois-Suomi – Ohjausvoimaa kieli- ja kulttuuritietoiseen harjoitteluun sote-alalla. Siinä kehitetään yhdessä Oulun ammattikorkeakoulun (päätoteuttaja), Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa vieraskielisten opiskelijoiden harjoittelujen ohjausosaamista ja toimintamallia.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla voidaan kehittää uusia ratkaisuja, joilla vahvistetaan kieli- ja kulttuuritietoisuutta opetuksessa ja ohjauksessa. Hankkeissa syntyvä uusi tieto ja uudet toimintamallit tukevat opettajia ja ohjaajia monikielisessä ympäristössä sekä edistävät vieraskielisten opiskelijoiden oppimista, ammatillista kasvua ja integroitumista työelämään.
Lähteet
Hievanen, R., Laimi, T., Ukkola, A., Venäläinen, S. & Väätäinen, H. 2023. Eriarvoistumisen ehkäiseminen edellyttää maahanmuuttotaustaisen väestön kieli- ja perustaitojen turvaamista. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Policy brief 7:2023. Saatavissa: https://www.karvi.fi/fi/julkaisut/eriarvoistumisen-ehkaiseminen-edellyttaa-maahanmuuttotaustaisen-vaeston-kieli-ja-perustaitojen-turvaamista. Viitattu 27.11.2025.
Kielibuusti. 2023. Työharjoittelun ohjaus. Saatavissa: https://www.kielibuusti.fi/fi/opinto-ja-uraohjaajat-ja-korkeakoulut/tyoharjoittelun-ohjaus. Viitattu 27.10.2025.
Korpela, E., Iso-Heiniemi, E. & Aho, H. 2023. Kielitietoinen opetus ja ohjaus korkeakoulussa. Kielitietoinen ohjaaja -sivusto: Metropolia AMK. Saatavissa: https://www.kielibuusti.fi/fi/opinto-ja-uraohjaajat-ja-korkeakoulut/tyoharjoittelun-ohjaus/kielitietoinen-ohjaaja. Viitattu 27.10.2025.
Kotoutuminen. 2021. Kielitietoinen työympäristö on työntekijän ja työnantajan etu. Saatavissa: https://kotoutuminen.fi/kielitietoisuus-tyoelamassa.Viitattu 6.10.2025.
Lehtonen, A. & Pitkänen-Huhta, A. 2020. Kielitietoisuus ammatillisessa koulutuksessa. Koulutuksen tutkimuslaitos.
Mieli. 2025. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten kanssa työskenteleminen. Saatavissa: https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/maahanmuuttaneet/eri-kieli-ja-kulttuuritaustaisten-kanssa-tyoskenteleminen/. Viitattu 3.10.2025.
Opetushallitus. 2025a. Kielitietoisuus ammatillisessa koulutuksessa. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kielitietoisuus-ammatillisessa-koulutuksessa. Viitattu 6.10.2025.
Opetushallitus. 2025b. Sopivan YKI-testin valinta ja testipäivät. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/sopivan-yki-testin-valinta-ja-testipaivat. Viitattu 27.10.2025.
Opetushallitus. 2011. Yleisten kielitutkintojen perusteet 2011. Määräys 24/011/2011. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/169733_taitotasokuvaukset_cefr.pdf. Viitattu 27.10.2025.
Repo, H. & Laiho, S. 2024. Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus – uusia osaajia Suomen työmarkkinoille. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja: TAITO-sarja 146. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-440-1. Viitattu 27.10.2025.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2025. Kulttuurisensitiivinen työote. Saatavissa:https://thl.fi/aiheet/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/tyon-tueksi/hyvia-kaytantoja/kulttuurisensitiivinen-tyoote. Viitattu 3.10.2025.
Työterveyslaitos. 2025: Kielitietoisuuteen herääminen. Saatavissa: https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/monimuotoisuus-ja-inklusiivisuus-asiantuntijaorganisaatiossa/kielitietoisuuteen-heraaminen. Viitattu 6.10.2025.
Valvira. Riittävän kielitaidon osoittaminen. Saatavissa: https://valvira.fi/ammattioikeudet/riittava-kielitaito. Viitattu 27.10.2025.
Hanna Peltoniemi
lehtori (hoitotyö)
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 681 3204
Elina Liedes
lehtori (hoitotyö)
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 540 8999
Hanna-Mari Pesonen
yliopettaja (hoitotyö)
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 681 0588
