Leena Favén
Voitaisiinko entisillä turvesoilla tuottaa raaka-aineita korkean lisäarvon tuotteille, kuten kosmetiikkaan, ravintolisiin ja lääkkeisiin? Voisivatko alueemme viljelijät ja yritykset olla raaka-aineen tuottajia sekä välituotteen tai lopputuotteen valmistajia?
Biomassojen sisältämiä arvokkaita yhdisteitä hyödynnetään maailmalla korkean lisäarvon tuotteissa, kuten kosmetiikassa, ravintolisissä ja lääkkeissä. Centria-ammattikorkeakoulun Biomassojen arvoaineet -tutkimusryhmässä kehitetään menetelmiä näiden yhdisteiden talteenottoon esimerkiksi uuttamalla tai tislaamalla. Tavoitteena on kehittää, optimoida ja skaalata laboratoriomittakaavan uuttomenetelmiä lähemmäs teollista valmistusta eli pilot-mittakaavaan, sekä tuottaa niin sanottuja välituotteita testattavaksi uusissa lopputuotekonsepteissa, kuten vaikkapa kosmetiikassa ja elintarvikkeissa.
Turvetuotantoalueet kestävään käyttöön – TURKE -hankkeessa selvitettiin alustavasti mahdollisuuksia hyödyntää muutamien entisillä turvesoilla viljeltävien kasvien, kuten kuituhampun, pajun ja hieskoivun hyödyntämistä jalostettaessa korkean lisäarvon tuotteita, joilla kilohinta voi vaihdella useista sadoista euroista tuhansiin euroihin. Keski-Pohjanmaalla viljelijät ja yritykset voisivat olla raaka-aineen tuottajia ja välituotteen tai lopputuotteen valmistajia. Biomassojen jalostus alueella tukisi Keski-Pohjanmaan älykästä erikoistamista bio- ja kiertotalouteen. Ennen kaikkea se toisi vaihtoehtoisia mahdollisuuksia alueen maanviljelijöille, jotka hakevat uusia ratkaisuja alkutuotannon kannattavuuteen.
Kuituhampusta CBD-öljyjä?
Kuituhampun CBD-öljyä (kannabidioli) on hampun lehdissä ja kukinnoissa, ja sitä hyödynnetään maailmalla esimerkiksi ravintolisissä ja kosmetiikassa. CBD-tuotteiden markkinan koko oli Yhdysvalloissa 4,6 miljardia dollaria (2020), Iso-Britanniassa 300 miljoonaa puntaa (2019), Saksassa 71,7 miljoonaa euroa (2020), Sveitsissä 66,6 miljoonaa euroa (2020) ja Ranskassa 63,1 miljoonaa euroa (2020). Euroopassa CBD-tuotteiden markkinan koon on arvioitu kasvavan 24,8 miljardiin euroon vuoteen 2027 mennessä. CBD-tuotteiden myynnin arvioidaan kasvavan maailmanlaajuisesti lähes 109 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuoteen 2027 mennessä. EU:n tuomioistuin on linjannut vuonna 2020, että CBD ei kuulu huumausaineyleissopimuksen piiriin ja että CBD:n markkinointi on sallittua EU:ssa. CBD on hyväksytty EU:ssa kosmetiikan ainesosaksi, ja siitä on vireillä uuselintarvikelainsäädännön mukaisia hakemuksia (Haavisto, Saltiola, Leppälä & Saarikko 2022).
Valkopajusta kosmetiikan raaka-aineita?
Valkopajun kuoriuutteen globaalin markkinan koon on arvioitu olevan vuonna 2025 lähes 15 miljardia Yhdysvaltain dollaria, ja sen on arvioitu kasvavan noin 26 miljardiin dollariin vuoteen 2035 mennessä. Kasvuun vaikuttaa muun muassa se, että kuluttajat etsivät synteettisten lääkkeiden tilalle vaihtoehtoja kivun lievitykseen ja tulehduslääkkeisiin. Kuoriuutteita hyödynnetään esimerkiksi ravintolisissä, kosmetiikassa ja lääkkeissä. Valkopajun kuoriuutteen suurin markkina-alue on Pohjois-Amerikassa 45 prosentin osuudella, kun taas Euroopan osuus on 30 prosenttia ja Aasiassa 20 prosenttia. Merkittäviä pajua hyödyntäviä yrityksiä ovat muun muassa italialainen Indena, saksalainen Euromed ja yhdysvaltalainen Now Foods (Market Research Future 2025).
Koivunkuoresta tanniineja nahan parkitukseen ja biosidin korvaajaksi sellutehtaille
Koivunkuoriuutemarkkinan koko vuonna 2024 oli 120 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, ja sen on arvioitu kasvavan 250 miljoonaan dollariin vuoteen 2033 mennessä. Markkinan kasvuun on merkittävästi vaikuttanut esimerkiksi se, että lääke- ja kosmetiikkateollisuus etsivät yhä enemmän luonnonmukaisia ja yrttipohjaisia raaka-aineita. Koivun ulkokuoresta hyödynnetään jo kaupallisesti betuliini- ja suberiiniyhdisteitä esimerkiksi kosmetiikan raaka-aineina. Koivun kuoriuutteen suurin markkina on Pohjois-Amerikassa (45 %). Euroopan osuus markkinasta on 28 prosenttia ja Aasia-Tyynenmeren osuus 25 prosenttia. Perinteisen lääketieteen osuus markkinasta on suurin (45 %).
Erityisesti kuoriuutteen sisältämää betuliinia hyödynnetään lääkkeissä, ravintolisissä ja kosmetiikassa sen tulehdusta estävien, antioksidatiivisten ja antiviraalisten ominaisuuksien takia. Saksassa ja Ranskassa nähdään kasvua luonnon uutteiden hyödyntämisessä iho- ja syöpätautien tutkimuksessa. Kiinalaisilla yrityksillä on johtava rooli, mutta esimerkiksi latvialainen Betulin Lab sekä yhdysvaltalainen Making Cosmetics Inc. ovat myös merkittäviä yrityksiä. Markkinan kasvuun liittyvänä haasteena ovat erityisesti lainsäädännön eroavaisuudet eri alueilla (Verified Market Reports 2025).
Sahoilla ei erotella hieskoivua ja rauduskoivua. Hieskoivun kuoresta ei juurikaan löydy tutkimuksia, mutta oletuksena on, että hieskoivun ja rauduskoivun kuoren koostumus on samantyyppinen. Koivun sisäkuoren tanniinipitoisten uutteiden hyödyntämistä esimerkiksi nahan parkituksessa ja palosuoja-aineissa selvitetään parhaillaan alueellamme. Alustavien parkitustestien mukaan koivun sisäkuoren tanniinipitoisella uutteella on potentiaalia, mikä tukisi alati kasvavaa tuotteiden ekologisuustrendiä.
Tanniinien globaalin markkinan koon on arvioitu olevan 1 000 000 tonnia vuodessa, mistä noin 60 prosenttia käytetään nahan parkitukseen. Tutkimusten mukaan kasvitanniinit tarjoavat kestävän vaihtoehdon perinteisille parkitusaineille (Mustafa, Noyon, Uddin & Islam 2024). Koivun sisäkuoresta saatava tanniinipitoinen uute voisi korvata sekä ympäristölle että terveydelle haitallisia kromipohjaisia nahan parkitusaineita ja esimerkiksi Etelä-Amerikasta tuotavia kasvipohjaisia quebracho-tanniineja.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan koivun kuorta kertyi Suomessa vuosien 2000–2023 aikana keskimäärin 916 000 tonnia vuodessa, mistä sisäkuoren osuus oli 643 000 tonnia. Koivun sisäkuoresta voisi mahdollisesti saada tanniinipitoisia uutteita lähes viisi prosenttia eli noin 30 000 tonnia vuodessa (Ruuttunen 2025).
Vienti
Biomassojen hyödyntäminen korkean lisäarvon tuotteissa on isoa bisnestä maailmalla. Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa on runsaasti kannattavia yrityksiä, jotka valmistavat luonnon raaka-aineita hyödyntäen vaikkapa kosmetiikkatuotteita ja ravintolisiä sekä funktionaalisia elintarvikkeita. Suomessa markkinat ovat vielä pieniä.
Entisillä turvetuotantoalueilla voitaisiin tuottaa raaka-aineita osana valtakunnallista biomassa-arvoketjua. Alueella olisi mahdollisuuksia panostaa myös raaka-aineiden jatkojalostukseen. Se lisäisi maatalouden kannattavuutta ja biotalouden liiketoimintamahdollisuuksia sekä edistäisi EU:n biotalousstrategian mukaisesti biotalouden arvon kasvua. Löytyisikö viennistä kasvun mahdollisuuksia myös suomalaisista, puhtaista raaka-aineista valmistetuille korkean lisäarvon tuotteille?
Lähteet
Haavisto, H.-M., Saltiola, T., Leppälä, J. & Saarikko, T. 2022. Policy brief CBD ja hampunviljely Suomessa. Suomen teollisuus ja hyötyhamppu.
Market Research Future. 2025. White Willow Bark Extract Market. Saatavissa: https://www.marketresearchfuture.com/reports/white-willow-bark-extract-market-27955. Viitattu 18.11.2025.
Mustafa, A., Noyon, R.A., Uddin, E. & Islam, R. 2024. Sustainable leather tanning with Pontederia crassipes tannin: A promising eco-friendly alternative. Cleaner Engineering and Technology 18(2024)100717. Saatavissa: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2666790823001222. Viitattu 19.11.2025.
Ruuttunen, K. 2025. Esitys webinaarissa 22.10. Yksityinen sähköposti 26.11.2025. Viestin saaja Leena Favén.
Verified Market Reports. 2025. Birch Bark Extract Market Size, Share, Expansion & Forecast 2033. Saatavissa: https://www.verifiedmarketreports.com/product/birch-bark-extract-market/. Viitattu 18.11.2025.
Leena Favén
TKI-koordinaattori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 725 0273
