Hanna Tölli
Petri Kähärä
Ammattikorkeakoulujen tarvelähtöisestä TKI-toiminnasta syntyy tuloksia, jotka ovat yrityksille tuotettuja. Akateeminen taustoitus ja konkreettinen tekeminen yhdessä hyödynsaajien kanssa takaavat onnistuneen lopputuloksen. Kumuloituva osaaminen syventää osaamista ja vaikuttaa positiivisesti alueiden kehittymiseen.
Suomen 24 ammattikorkeakoulussa työskentelee yli 5000 tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden eli TKI:n ammattilaista tuhansissa projekteissa. Volyymiltaan ammattikorkeakoulujen vuosittainen TKI-budjetti lähentelee 300 miljoonaa. Tällä panostuksella ammattikorkeakoulut tuottavat suuren määrän yhteiskunnallisesti merkittäviä ja vaikuttavia tuloksia. (Arene ry 2023.)
Ammattikorkeakoulut työskentelevät läheisesti yritysten kanssa ja tuottavat soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sidosryhmiensä kanssa. TKI-työtä ei tehdä yhdessäkään korkeakoulussa itselle, vaan toiminnalla on aina jokin hyödynsaaja. Ammattikorkeakoulujen tekemän TKI:n luonne on lähtökohdiltaan jo sellainen, että sopii erityisen hyvin yritysten käyttöön. Hankkeissa, joissa kehitystyö tapahtuu, pyritään huomioimaan tulosten vastaanottaja – tekeminen on akateemisesti perusteltua, mutta silti niin käytännönläheistä, että yritykset voivat osallistua ja saada nopeaa ja konkreettista hyötyä.
Tässä artikkelissa esittelemme muutaman työkalun, jotka on laadittu hankkeiden rahoituksella tarvelähtöisesti yritysten ja yrityskehittäjien osaamisen kehittämiseksi. Taustalta paljastuvat tieteellisesti kestävät argumentit ja hyödynsaajan huomiointi. Nämä esimerkit konkretisoivat, kuinka ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on vakavasti otettavaa, ja tulosten taustalla on aina suuri määrä vakuuttavaa pohjatyötä.
Oletukset näkyväksi
Tutkijamainen yrittäjyys on tapa hyödyntää akateemista osaamista yrityksen johdossa. Tieteellinen lähestymistapa yrittäjien päätöksenteon tukena rinnastaa yrittäjien toiminnan tutkijoiden toimintaan. Kuten tutkijat lisäävät ymmärrystä maailmasta, voivat myös yrittäjät lisätä ymmärrystä omasta toiminnastaan kehittämällä uusia teorioita sekä testaamalla niitä keräämällä ja analysoimalla dataa. Yrittäjä tutkijana -menetelmä perustuu ongelmien selkeään määrittelyyn, hypoteesien luomiseen sekä näiden hypoteesien testaamiseen joko olemassa olevan aineiston avulla tai hyvin suunniteltuihin ja toteutettuihin kokeiluihin perustuvalla datalla. (Camuffo, Gambardella, Messinese, Novelli, Paolucci & Spina 2024.)
Liiketoiminnan kehittämisen -työkirja on kehitetty yrityksille auttamaan oman toiminnan systemaattisessa kehittämisessä. Se perustuu tutkittuun tietoon ja on testattu käytännönläheisesti yhdessä yrityskehittäjien ja yrittäjien kanssa. (Tölli, Forsell, Pohjola, & Rainosalo 2025.) Työkirja ja siihen pohjautuva verkkokurssi Centrian verkkokaupassa sisältävät yhdeksän liiketoiminnan kehittämisen työkalua. Niiden avulla yrittäjä, yrityskehittäjä tai uutta liikeideaa pohtiva saa tuotua oletukset näkyväksi ja tunnistettavaksi. Työkalut kehittävät epävarmuuden hallintaa ja auttavat ymmärtämään, kuinka hyödyntää tieteellistä lähestymistapaa omassa liiketoiminnassaan ja päätöksenteossa.
Käsikirja on konkreettinen esimerkki siitä, miten akateemista osaamista on hyödynnetty käytännönläheiseen toimintaan. Taustaksi siihen on kerätty todistetusti toimivia teorioita ja työkaluja ja testattu niitä myös todellisella kohderyhmällä. Näin teorioiden toimivuus on tullut taas testatuksi ja on samalla tehty TKI-työn ydintä eli liiketoiminnan kasvun konkreettista tukemista tutummaksi yhä useammalle.
Ideoista kohti innovaatioita
Ihminen tekee jatkuvasti havaintoja ympäristöstään. Erityinen taito on havaita asiat, jotka ovat huonosti tai kaipaavat kehittämistä. Kehitettävien asioiden äärelle pysähtyminen synnyttää ideoita, mutta niiden arvo on siinä vaiheessa edelleen nolla. Tarvitaan jatkokehittämistä. Yrityskehityksen rajapinnassa toimiva kohtaa usein ensimmäisenä uusia ideoita asiakkaidensa taholta. Tähän asti prosessi siitä eteenpäin on ollut monisäikeinen ja vaikeasti hahmotettavissa. Missä vaiheessa tarvitaan esimerkiksi TKI-toimijan asiantuntijuutta tai minkälaisen idean kanssa voi lähteä pilotoimaan?
TKI-Buusti-opas on vastaus näihin kysymyksiin. Työkalun tarve nousi yrityskehittäjien verkostosta. Centria toteutti vuonna 2024 kyselytutkimuksen Pohjois-Pohjanmaan alueen yrityskehittäjille. Tutkimuksen mukaan innovaatio-osaaminen riippuu henkilön taustaosaamisesta ja koulutuksesta. Vastanneiden mukaan asiakkaat arvostavat esimerkiksi tapahtumien konkreettisuutta ja ajankohtaisuutta, sillä tiedonpuute ja aikaresurssit ovat haasteena uutta innovoitaessa. (Laakkonen 2025.)
TKI-buusti-opas antaa idealle selkeän polun kohti innovaatiota ja kaupallistamiskelpoista tuotetta tai palvelua. Se on toimialariippumaton, joten työkalussa esitettyjä ohjaavia kysymyksiä voi soveltaa niin pienempään kuin suurempaankin ideaan. (Tölli, Sarlin, Mattila & Haapala 2025.) Opas haluaa rohkaista luovuuteen ja laatikon ulkopuoliseen ajatteluun, koska toteutuessaan alun perin hullutkin ideat vaikuttavat useimmiten lopulta järkeviltä ja toimivilta.
Oppaan hyödyntämistä on testattu syksyllä 2025 Raahessa ja Kalajoella järjestetyissä Innostu tuotekehityksestä -työpajoissa, joihin Centrian asiantuntijat oli kutsuttu kertomaan TKI-työstä, sen tuloksista ja vetämään uuden tuotteen ideoinnin ja tuotekehityksen ja testauksen työpajoja. Työpajojen tuloksena Centria on saanut useampia tarjouspyyntöjä tai kyselyitä yrityksiltä jatkaa ideoidensa yhteiskehittämistä, testausta tai pilotointia.
Kestävyyskysymysten luontainen huomioiminen
Pariisin ilmastosopimus ja sen myötä tulleet tavoitteet vihreän siirtymän ja kiertotalouden edistämiseksi koskettavat jokaisen yrittäjän ja liikeidean arkea nykypäivänä. Uudet direktiivit ja niiden myötä muuttuva lainsäädäntö ohjaavat miettimään ideoiden kestävyyttä. Uuden tuotteen tai palvelun koko elinkaaren hiilijalanjäljestä jopa 80 prosenttia syntyy suunnitteluvaiheessa eli vaiheessa, jossa asioihin voidaan onneksi eniten myös vaikuttaa (European Commission 2012).
Kun yritysten työympäristö on jatkuvassa muutoksessa, se haastaa myös heidän sidosryhmiään kuten yrityskehittäjiä. Kuinka osata ottaa puheeksi kiertotalouden periaatteet tai vastuullisuuskysymykset? Mihin suuntaan lainsäädäntö on menossa ja kuinka opastaa ennakoimaan tulevia kestävyysvaatimuksia? Miten puhua muustakin kuin jätteiden kierrättämisestä?
Haasteet ovat samat koko Euroopan Unionin alueella. Tämä huomattiin kansainvälisessä Target Circular -hankkeessa, jota toteuttivat suomalaisten ohella irlantilaiset, islantilaiset ja norjalaiset hankekumppanit. Työkaluja ja menetelmiä on viime vuosina kehitetty useita ja toimivien tunnistaminen voi olla haastavaa. Circular economy toolkit -työkalukirja kokoaa yhteen kiertotalouden liiketoimintamallit, hukkaresurssien ja materiaalien analysointimenetelmät ja kiertotalouden mukaisen business model canvasin. Työkaluja on täydennetty avustavilla kysymyksillä, jotta niiden täyttäminen olisi sujuvaa ja ymmärrettävää. Työkalukirjan lopussa on tarkistuslista yrityskehittäjälle, jolla voi nopeasti asiakkaan kanssa käydä läpi, että pääasiat kestävyysnäkökulmista on tullut huomioitua ennen kuin idean kanssa mennään eteenpäin. (Tölli, Rainosalo, Barry Hannon & Kjelstrup 2025.)
Vahvuus syntyy tekemällä
Onko mielessäsi koskaan käynyt, että erilaisia työkaluja ja painettuja vihkosia on olemassa jo riittämiin? Miksi tehdä näitä vielä lisää? Tämä on aiheellinen kysymys, joka liittyy TKI-toiminnan keskeiseen olemukseen. Tutkimus- ja kehitystyö on jatkuvaa, iteroituvaa, kumuloituvaa ja kiinni ajassa ja toteutuksessa niiden kanssa, joita kohtaamme eri teemojen parissa.
TKI ei lopu koskaan on yksi keskeisimmistä väittämistä. Aina löytyy jotain uutta tutkittavaa ja kehitettävää ja aina voimme kokeilla tehdä jo kerran tehdyn vielä paremmin – ehkä huomioiden jo opitun ja muualta saadun tiedon ja näkemykset. Tai ehkä vain kokeilemme pohjaksi toisenlaista teoriaa ja työkaluja. Siksi väistämättä voi joskus tuntua, että jos työskentelemme pitkään saman aiheen parissa, alamme toistaa itseämme. Yleensä kuitenkin onnistumme oppimaan tekemisestämme ja välttämään oman toimintamme toistamista.
Soveltavaa TKI:ta tekevinä ammattikorkeakoulut pyrkivät etsimään ratkaistavia haasteita konkreettisten ongelmien parista. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä yritysten ja muiden sidosryhmien tarpeista lähteviin haasteisiin vastaamista. Kuten alussa mainittiin, TKI tarvitsee aina hyödynsaajan, ja paras hyödynsaaja on sellainen, joka voi viedä saatuja tuloksia eteenpäin, käyttää niitä ja mahdollisesti jopa edelleen kehittää niitä omassa toiminnassaan.
TKI-toimijat oppivat myös toisiltaan. Aiemmin muualla tehty voi olla toisella puolella Suomea tai maailmaa hyvin kiinnostavaa ja alku jollekin uudelle. Tieto ja osaaminen kumuloituvat. Hankkeita tehdessä opimme uutta, jota voimme hyödyntää taas toisessa hankkeessa ja niin edelleen. Syntyy kehä, joka kasvaa. Voisi sanoa, että osaaminen syventyy ja laajenee, siitä tulee vahvuus. Tämä vahvuus parhaassa tapauksessa valuu TKI-toimijan vaikutusalueelle ja tulee yritysten käyttöön osaamispääomana, millä on merkitystä taloudellisen kasvun edistäjänä.
Elinkaariajattelun tulisi yltää myös TKI-tuloksiin
Tässä artikkelissa esitellyt työkalukirjat ovat nousseet yrityskentän ja sen sidosryhmien tarpeesta. Niitä on kiitelty niiden konkreettisuudesta ja ymmärrettävyydestä. TKI-asiantuntijan työpanos ei siis ole mennyt hukkaan.
TKI-hankkeiden tyypillinen kesto on pisimmilläänkin kolme vuotta. Hankeaikana syntyvien tuotosten ja tulosten toivotaan tuovan ennen kaikkea pitkän aikavälin vaikutuksia kohderyhmälle ja alueelle. Sen vuoksi on tulosten konkretisoinnissa, kuten erilaisten työkalukirjojen ja oppaiden laadinnassa, huomioitava mahdollisimman hyvin niiden toimivuus vielä vuosiakin hankkeen päättymisen jälkeen. Tässä on vielä TKI-toimijoilla tekemistä, että fyysisille tuotteille ja palveluille tuttu elinkaariajattelu yltäisi myös hanketuloksiin saakka.
Linkit esiteltyihin työkaluihin
Parempia päätöksiä nopeammin. Liiketoiminnan kehittämisen työkirja
Circular economy toolkit for business service advisors
Kirjoitus on tuotettu osana Interreg NPA-rahoitteista Target Circular-Supporting Sustainable SMEs to Success -hanketta ja Euroopan Unionin osarahoittamaa KASVA – Kestävää kasvua mikro- ja pienyrityksiin TKI-toimijoiden ja yrityspalveluiden maakunnallisella yhteistyöllä -hanketta.
Artikkelin kuva: Hanna Tölli 2025.
Lähteet:
Arene ry. 2023. Tki-tunnuslukuja. Saatavissa: https://tki.fi/. Viitattu 9.12.2025.
Camuffo, A., Gambardella, A., Messinese, D., Novelli, E., Paolucci, E. & Spina, C. 2024. A scientific approach to entrepreneurial decision-making: Large-scale replication and extension. Strategic Management Journal, 45(6), 1209–1237. Saatavissa: https://doi.org/10.1002/smj.3580. Viitattu 17.12.2025.
European Commission. 2012. Directorate-General for Energy and Directorate-General for Enterprise and Industry, Ecodesign your future – How ecodesign can help the environment by making products smarter. Saatavissa: https://data.europa.eu/doi/10.2769/38512. Viitattu: 17.12.2025.
Laakkonen, S. 2025. Pohjois-Pohjanmaan teknologia- ja innovaatio-osaamisen tilannekuva 2024: haastattelututkimukseen perustuva tilannekuva alueen teknologia- ja innovaatio-osaamisesta. Opinnäytetyö. Centria-ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616435. Viitattu 17.12.2025.
Tölli, H., Forsell, M., Pohjola, P. & Rainosalo, E. 2025. Parempia päätöksiä nopeammin. Liiketoiminnan kehittämisen työkirja. Centria-ammattikorkeakoulu. Raportteja ja selvityksiä, Nro 95. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251008100536. Viitattu 17.12.2025.
Tölli, H., Sarlin S., Mattila P. & Haapala P. 2025. TKI-buusti. Centria-ammattikorkeakoulu. Raportteja ja selvityksiä, Nro 99. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251027103492. Viitattu 17.12.2025.
Tölli, H., Rainosalo, E., Barry Hannon, S. & Kjelstrup, L. 2025. Circular economy toolkit for business service advisors. Centria University of Applied Sciences. Reports, Nr 14. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251121109898. Viitattu 17.12.2025.
Hanna Tölli
TKI-koordinaattori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 432 5716
Petri Kähärä
TKI-päällikkö
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 320 8928
