Marja-Liisa Kaakko
Tämän artikkelin tarkoitus on kuvata Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatusstrategian kehittämistyötä sekä siihen liittyen erityisesti Centria-ammattikorkeakoulun Vierimaantien kampuksen kehittämistoimenpiteitä ja niiden jatkuvuutta yhteisen osallistavan hanketyön jälkeen.
Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatusta on kehitetty yhdessä osallistavana prosessina jo vuodesta 2015. Vuonna 2016 määriteltiin kolme yhteistä strategista tavoitetta: oppijoiden yrittäjyys- ja työelämätaitojen vahvistaminen, yrittävän kulttuurin rakentaminen ja vahvistaminen sekä yrittäjyyden oppimisympäristöjen ja menetelmien kehittäminen ja hyödyntäminen. Viimeisin päivitys maakunnalliseen yrittäjyyskasvatusstrategiaan on tehty osana VÄKEVÄ-hanketta (2021–2023) luomalla Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen malli vuosille 2023–2027. VÄKEVÄ-hankkeessa uudistettiin maakunnallinen yrittäjyyskasvatusstrategia kestävän kehityksen, kansainvälistymisen ja digitalisaation osaamistavoitteet sisältäväksi yrittäjyyskasvatuksen malliksi. Hankkeen aikana tehtiin alueen eri kouluasteiden yhteistyössä erilaisia osallistamisen ja yrittäjyyskasvatuksen menetelmien kokeiluja. (Minun polkuni 2025.)
Tuloksena uudistettiin PoPYK-hankkeessa laadittu Nuoret tekevät tulevaisuuden – Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjyyskasvatuksen strategia uudenlaiseksi kestävän kehityksen, kansainvälistymisen ja digitalisaation osaamistavoitteet sisältäväksi yrittäjyyskasvatuksen malliksi. Tätä kautta linjattiin tulevien vuosien yrittäjyyskasvatusta ja sen toteuttamista alueen erityispiirteet huomioiden.
Yrittäjyyskasvatus Pohjois-Pohjanmaalla
Yrittäjyyskasvatus Pohjois-Pohjanmaalla on määritelty siten, että se on kestävän tulevaisuuden rakentamista, yrittäjyys- ja työelämätaitojen sekä osaamisidentiteetin vahvistamista, yhdessä tekemistä ja arjen toimintaa sekä jatkuvaa oppimista (Minun polkuni 2025). Vuosien 2023–2027 ajalle strategisten tavoitteiden tueksi on muodostettu kolme maakunnallista tavoitetta. Näiden tavoitteiden tarkoitus on ohjata alueellista kehittämistyötä sekä tukea kasvatus-, opetus- ja koulutusalan toimijoiden työtä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa.
Nämä kolme tavoitetta ovat seuraavat: yrittäjyyskasvatuksella rakennetaan kestävää tulevaisuutta, yrittäjyyskasvatuksella vahvistetaan yrittäjyys- ja työelämätaitoja sekä osaamisidentiteettiä, yrittäjyyskasvatuksella tehdään yrittävää kulttuuria yhdessä. (Minun polkuni 2025).
”Jokaisessa on sitä jotain” tiivistää strategiassa hyvin sisäisen yrittäjyyden tavoitteen, vaikka sisäisen yrittäjyyden terminologiaa ei käytetäkään, tai erikseen nosteta esille. Tavoite on vahvistaa työelämässä ja yrittäjyydessä tarvittavia taitoja ja osaamista. Tähän liittyen tavoitteissa nostetaan erityisesti esille se, että oppijoilla on hyvät yrittäjyys- ja työelämävalmiudet muuttuvassa toimintaympäristössä. Oppilaitosten, opetushenkilöstön yrittäjyystaitoja ja niiden tunnistamista vahvistetaan. Erityisenä osa-alueena tässä viimeisimmässä strategiapäivityksessä nostettiin esille kestävän kehityksen, digitalisaation ja kansainvälisyyden taitojen ja osaamisen tunnistaminen osaksi yrittäjyys- ja työelämätaitoja ajankohtaisina teemoina. (Minun polkuni 2025.)
Korkeakoulujen osalta yrittäjyyskasvatuksen malliin on tarkennetuiksi tavoitteiksi kirjattu seuraavat asiat:
- jokainen opiskelija kohtaa yrittäjyyden ilmiönä osana opintojaan,
- yrittäjyyskasvatuksessa korostuu opiskelijan laaja-alaisten yrittäjyysvalmiuksien kehittyminen,
- huomioidaan myös uuden liiketoiminnan luomisen ja ideoiden kaupallistamisen mahdollisuudet,
- opiskelijalle yrittäjyys näyttäytyy yhtenä potentiaalisena uravaihtoehtona. (Minunpolkuni 2025).
Väkevä-hanke
Väkevä-hankkeen yhtenä päätavoitteena oli ”testata ja kehittää toimintatapoja ja menetelmiä, joilla voidaan toteuttaa vuorovaikutteista ja toiminnallista etäopetusta/etäoppimista digitaalisia välineitä ja oppimisympäristöjä monipuolisesti hyödyntäen sekä myös kansainvälisessä yhteistyössä” (Minun polkuni 2025). Centria-ammattikorkeakoulu oli mukana Väkevä-hankkeessa koskien lähinnä Ylivieskan kampuksen koulutusohjelmia.
Hankkeen loppuraporttiin kirjattiin muun muassa seuraavat asiat hankkeen tuloksina: alakohtainen yrittäjyyskasvatus näkyy opetussuunnitelmissa ja opintojaksojen toteutuksissa, opetuskäyttöön on kehitetty pakopeli, opetushenkilöstöä on osallistettu hankkeen aikana, Centriaan perustettiin Yrittäjyyskasvatuksen tutkimusryhmä.
Väkevä-hanke päättyi 30.4.2023 ja nyt tässä kehittämistyön kuvauksessa on tarkoitus luoda tilannekatsaus ja pohtia tulevaisuutta Centria-ammattikorkeakoulun yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen sekä alueellisen yhteistyön näkökulmista.
Hankkeen tulosten pohdinta ja jatkuvuus
Näkökulmana hankkeen tulosten pohdintaan otan lähtökohdaksi Ritakallion ja Vuoren (2018,17) muodostaman elävän strategiaprosessin kuvauksessa seitsemän perusperiaatteen mallin. Mallin mukaan perusperiaatteet ovat:
- jatkuva skenaarioiden luominen
- analytiikka
- kokeilut
- strategian ja organisaation muokkaaminen
- kriteerien reflektointi
- sidosryhmien kuuntelu
- strategian jatkuva toteuttaminen.
Pohdin maakunnallisen yrittäjyyskasvatusstrategian korkeakoulutavoitteita sekä Centrian hanketuloksia näiden perusperiaatteiden kautta. Ritakallion ja Vuoren (2018,17) seitsemän perusperiaatteen kuvauksessa nousee esille se, että strategian toteuttaminen varmistaa oikean suunnan ja tehokkuuden siirtymisen käytäntöön.
Keskeiset kysymykset voidaan tiivistää näihin pohdintoihin:
Miten Centrian osalta hanketyössä kehitetyt uudet toimintaideat ovat ”jääneet elämään”?
Onko kehitystyötä jatkettu?
Onko maakunnallista yhteistyötä jatkettu?
Alakohtainen yrittäjyyskasvatus huomioitiin Centriassa vuonna 2022 tehdyssä opetussuunnitelmien päivityksessä, ja näitä uudistettuja opintojaksoja on nyt kolmen lukuvuoden ajan toteutettu. Tänä syksynä tehdään opetussuunnitelmien tarkastelu ja tähän liittyen tarpeelliset päivitykset. Väkevä-hankkeessa kehitettiin virtuaalinen pakopeli Case Kyläkauppa. Tätä pakopeliä on säännöllisesti käytetty tekniikan ja liiketalouden koulutusten laskentatoimen perusteisiin liittyvillä opintojaksoilla. Virtuaalinen pakopeli on hyvin mahdollistanut osallistavan ryhmätyöskentelyn myös monimuotoryhmien online-opetuksessa. Väkevä-hankkeen aikana kehitettiin ja testattiin kaksi vapaasti valittavaa opintojaksoa tuotantotalouden koulutukseen: Innoviikko ja Minä tulevaisuuden yrittäjänä. Molemmat opintojaksot ovat olleet suosittuja ja ne ”jäivät elämään” opetussuunnitelmiin. Näistä erityisesti Innoviikko-opintojakso palvelee hyvin sisäisen yrittäjyyden näkökulmasta tehtävää yrittäjyyskasvatustyötä.
Väkevä-hankkeen loppuvaiheessa Centriaan perustettiin Yrittäjyyskasvatuksen tutkimusryhmä, jossa on jäseniä eri koulutusaloilta. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja pohtii muun muassa hankesuunnittelun asioita, yrittäjyysopetuksen toteutusta sekä erilaisia yhteistyöasioita.
Käytännössä kehitystyötä on jatkettu opintojaksojen sisällön kehittämisen ja niihin liittyvän yritysyhteistyön kautta. Myös Yrittäjyystyöryhmän työskentely, yhteiset keskustelut ja tulevan suunnittelu palvelevat yrittäjyyskasvatusstrategian tavoitteita.
Väkevä-hankkeen aikana tehtiin monipuolisesti ei kouluasteiden yhteistyötä. Tämä toteutui erilaisten työpajojen ja kokeilujen kautta. Valitettavasti on todettava, että yhteistyö on hiipunut hankkeen loputtua. Hankkeen aikana nousi vahvasti esiin tarve verkoston ja maakunnallisen yhteistyön koordinoinnille. Tähän liittyen perustettiin Oulun kaupungin ja Business Oulun koordinoima Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen verkosto PYRYTYS. Valitettavasti useita verkoston tapahtumia on peruuntunut vähäisen osallistujamäärän takia.
Ritakallion ja Vuoren (2018, 17) seitsemän perusperiaatteen mallin osalta Centrian Vierimaantien kampuksen kohdalla voidaan edellä kerrotun perusteella todeta, että hankkeen jatkuva toteuttaminen on jatkunut. Uudet Väkevä-hankkeen aikana kokeilujen kautta syntyneet toimintamallit ovat jääneet elämään, ja niitä on kokeilujen kautta kehitetty eteenpäin. Sidosryhmien kuuntelu toteutuu erityisesti eri tilanteissa tehtävän yritysyhteistyön sekä opettajien tekemän tki-hankesuunnittelun ja hanketyön kautta.
Nyt alkaa olla aika käynnistää kehittämistyö ja siihen liittyvä hankesuunnittelu tämän Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisen yrittäjyyskasvatusstrategian päivittämiseksi. Tähän liittyen nostaisin esille erityisesti seuraavat pohdinnat:
Sisäisen yrittäjyyden kehittäminen – ei pelkästään ulkoisen yrittäjyyden edistämiseen keskittyminen.
Eri kouluasteiden yhteistyön pysyvien toimintamallien vahvistaminen.
Yrittäjyyskasvatusverkoston ”elävän” toimintamallin kehittäminen.
Yhteenvetona voin todeta, että yrittäjyyskasvatusta tarvitaan vielä nykyistäkin vahvemmin kaikilla kouluasteilla, ja yhteistyön merkitys tässä on erittäin tärkeää.
Lähteet
Minun polkuni. 2025. Saatavissa: https://www.minunpolkuni.fi/. Viitattu 30.8.2025.
Ritakallio T. & Vuori, T. 2018. Elävä strategia: kyky nähdä, taito tarttua tulevaisuuteen. Helsinki. Alma Talent.
Marja-Liisa Kaakko
Koulutusalapäällikkö (tuotantotalous, konetekniikka)
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 449 2730
