Tom Tuunainen
Lähes jokaisen taskusta löytyy nykyään älypuhelin ja yhä useamman henkilön ranteesta löytyy myös älykello. Älyteknologioiden esiinmarssi näkyy kaikkialla, ja ohjelmisto-, sensori- sekä automaatioteknologioiden nopea kehityskulku ulottuu myös liikkumisen ratkaisuihin.
Näemme jokapäiväisessä tieliikenteessä älykästä infrastruktuuria ja digitalisoituminen etenee isoin harppauksin myös tällä saralla. Liikenteen digitalisoitumiseen kohdistuu kuitenkin uhkakuvia, kuten kaikkeen digitalisoituvaan. Älyliikenne ei ole mikään poikkeus. Jos kyberhyökkäys kohdistuu esimerkiksi ajoneuvon paikannussensoreihin, saattaa hakkerointi vaikuttaa kulkuneuvon käsitykseen sen sijainnista toiseen tai muuhun esteeseen. (Khan, Shiwakoti & Stasinopoulos 2022.)
Jos kuljetukset vaarantuvat rikollisten hakkeroinnin takia, voi tämä johtaa tavaroiden viivästymisiin tai kuljetusten laajamittaisiin pysähtymisiin, mitkä saattavat vuorostaan johtaa kustannusten nousuihin ja kalliisiin sekä pitkittyneisiin toipumisyrityksiin. (Darktrace 2024.)
Älykkääseen liikenneinfrastruktuuriin kohdistuva kyberhyökkäys voi taloudellisten vaikutusten lisäksi myös aiheuttaa vakavia riskejä yleiselle turvallisuudelle. Kuljetusjärjestelmät kun näyttelevät nykyään olennaista osaa pelastuspalveluiden, sotilaslogistiikan ja energia-alan toiminoissa. Kohdennettu hyökkäys näihin tahoihin saattaa vaarantaa kyseiset palvelut, mikä voi johtaa laajempaan kriisiin, jolla voi olla vaikutuksia jopa kansalliseen turvallisuuteen. (Darktrace 2024.)
Älykkääseen liikenneinfrastruktuuriin liittyy omaa luokkaansa olevia kyberturvallisuuden haasteita. Älyliikenteen autonomiset kulkuneuvot ja liikenneinfrastruktuuri on täten suunniteltava ja rakennettava siten, että niiden hakkerointi tehdään mahdollisimman vaikeaksi. Mutta ei myöskään saa unohtaa niitä henkilöitä, jotka tekevät työtä esimerkiksi liikenteen ja sen ohjauksen parissa sekä muissa taustatehtävissä. Näillä henkilöillä on oltava riittävä kyvykkyys seurata toimia ja reagoida epätavallisiin tilanteisiin. Tarpeen vaatiessa on näiden henkilöiden myös kyettävä eristämään vahingoittuneet kohteet ja heillä on lisäksi oltava kyvykkyys palauttaa tavanomainen toiminta. (National Highway Traffic Safety Administration 2022.)
NHTSA, National Highway Traffic Safety Administration (2022) näkee, että älykkään liikenneinfrastruktuurin parissa työtä tekevien jatkuva kyberturvallisuuskouluttaminen on ratkaisevin tekijä turvallisuustason ylläpitämisessä. NHTSA kannustaakin kaikkia älykkään liikenneinfrastruktuurin toimijoita tekemään yhteistyötä ja luomaan korkeakoulujen kanssa opetussuunnitelmia, jotka edistävät kyberturvallisuutta myös älyliikenteen saralla – ja liikenteen digitalisoituessa myös Suomessa, on Centria-ammattikorkeakoululla tässä oma roolinsa näyteltävänä.
Lähteet
Darktrace. 2025. Cybersecurity in transportation. Saatavissa: https://darktrace.com/cyber-ai-glossary/cybersecurity-in-transportation. Viitattu 15.1.2025.
Khan, S. K., Shiwakoti, N. & Stasinopoulos, P. 2022. A conceptual system dynamics model for cybersecurity assessment of connected and autonomous vehicles. Accident Analysis & Prevention, 165, 106515. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.aap.2021.106515. Viitattu 14.1.2025.
National Highway Traffic Safety Administration (NHTSA). 2022. Cybersecurity Best Practices for the Safety of Modern Vehicles. Saatavissa: https://www.nhtsa.gov/sites/nhtsa.gov/files/2022-09/cybersecurity-best-practices-safety-modern-vehicles-2022-tag.pdf. Viitattu 15.1.2025.
Tom Tuunainen
TKI-kehittäjä
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 681 7207
