Mari Murto
Hanna Tölli
Verkostoituminen lienee lähes välttämätöntä yrityksen ja yrittäjän menestykselle. Parhaimmillaan se avaa uusia mahdollisuuksia ja tuo lisää ammatillisia näkökulmia. Sosiaalisten suhteiden luominen, niistä huolehtiminen ja aktiivinen osallistuminen ovat avaimia tehokkaaseen verkostoitumiseen. EU:n osarahoittamassa KASVA – Kestävää kasvua mikro- ja pienyrityksiin TKI- toimijoiden ja yrityspalveluiden maakunnallisella yhteistyöllä -hankkeessa on Pohjois-Pohjanmaalle saatu aikaan yrityspalvelutoimijoiden vertaisverkosto, jonka vaikutuksesta yrityspalveluiden alueelliset erot ovat pienentyneet, ja laatu ja tunnettuus ovat parantuneet.
Verkostot kannustimena
Työelämässä ei olla ehkä vielä täysin hyväksytty verkostojen tärkeyttä, mutta kun ajatellaan vaikkapa yrityksen perustamista, ensimmäiset asiakkaat ovat todennäköisesti yrittäjän omista verkostoista. Olennaista onkin tämän tunnistaminen ja tunnustaminen. (Lindsberg 2024, 25.)
Verkostoituminen tarkoittaa eri asioita ihmisille ja se on käsitteenä laaja. Osalle sen hyödyt ovat avautuneet paremmin, toisilla sen potentiaali on vielä hyödyntämättä. (Lindsberg 2024, 44.) Verkostoituminen on kaksisuuntaista, eikä etukäteen voi tietää siitä syntyvää hyötyä (Nieminen, Qvick, Ryhänen & Mäntyvaara 2024). Käytännössä siinä on kyse ihan tavallisista sosiaalisista suhteista ja ihmisiin tutustumisesta (Juristiuutiset 2024). Kasvokkaiset kohtaamiset, eli live-tapaamiset, helpottavat ja nopeuttavat syvempien ja henkilökohtaisempien suhteiden luomista. Live-tapaamisissa voimme helposti tulkita toistemme ilmeitä ja eleitä, mikä auttaa luomaan vahvemman luottamuksen ja yhteyden nopeammin. Kohtaamisissa on aina uuden oppimisen mahdollisuus – voit saada uusia ideoita ja näkökulmia, joita et olisi ehkä koskaan muuten löytänyt. Vapaamuotoiset tilaisuudet tarjoavat rennon ympäristön tutustumiselle ilman muodollisia paineita.
Etäyhteyksillä toisen osapuolen eleiden ja ilmeiden tulkitseminen on vaikeampaa, ja verkostoituminen tapahtuukin usein tällöin hieman hitaammin. Näemme toisesta vain kasvot, emmekä sitäkään, jos kamerat on suljettu. Luottamuksen syntymisen kannalta onkin olennaista, että etäyhteyksien luomat esteet ja haitat minimoidaan, eli avataan esimerkiksi etäpalavereissa kamerat. Kokoonkutsujat voivat näyttää aktiivisen osallistumisen mallia, mutta yksittäinenkin osallistuja voi omalla toiminnallaan vaikuttaa kussakin etätapaamisessa vallitsevaan kulttuuriin. On tärkeää luoda tunne läsnäolosta ja aitoudesta, vaikka ollaankin fyysisesti erillään. Onkin varsin mielenkiintoista tarkastella, miten eri kokoonpanoissa on erilaisia toimintakulttuureja juuri esimerkiksi etäyhteyskäytöksen osalta ja miten osallistujat omalla toiminnallaan niihin vaikuttavat. Aina osallistuminen live-tapahtumiin ei ole mahdollista, ja etäosallistumismahdollisuudella voidaan osittain vähentää ulkopuolisuuden tai FOMO:n (fear of missing out) tunnetta. Tallenteiden avulla taas saadaan tietoa siirrettyä, mutta verkostoitumista niiden myötä ei tapahdu. Yksi verkostoitumiskanava on myös sosiaalinen media, esimerkiksi LinkedIn. Verkostoituminen on kuitenkin muutakin kuin kontaktien keräilyä (Sihti 2024).
Verkostoitumistapahtumissa iloinen puheensorina ja jälleennäkemiset ilahduttavat. Ne virkistävät mieltä ja syventävät olemassa olevia yhteyksiä, tehden uusien suhteiden luomisesta luontevaa. Iloiset jälleennäkemiset ja kuulumisten jakaminen auttavat pitämään verkostot elossa ja vahvoina, se onkin tärkeä osa verkostoitumista. Yhteyksistä on tärkeä pitää huolta: ”Ei riitä, että haalit kasapäin uusia tuttavuuksia verkostoihisi, jos laiminlyöt yhteydenpidon. Muista, että verkostot koostuvat ihmisistä, ei pelkästään nimistä ja puhelinnumeroista.” (Sihti 2024.) Yhteiset kokemukset luovat vahvan pohjan luottamukselle ja yhteistyölle, ja ne vahvistavat myös yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kun jakaa omia kokemuksiaan ja kuulee muiden tarinoita, syntyy syvempi yhteys ja ymmärrys toisia kohtaan.
Miten liikkeelle verkostoitumisessa?
Verkostoituminen alkaa omasta kotipesästä. On syytä huolehtia verkostoitumisen edellytyksistä myös omassa porukassa, se luo vankan perustan laajemmalle verkostolle.
Oulun yliopiston hallinnoima ja Centria-ammattikorkeakoulun osatoteuttama KASVA – Kestävää kasvua mikro- ja pienyrityksiin TKI- toimijoiden ja yrityspalveluiden maakunnallisella yhteistyöllä -hanke tuloksineen on usean toteuttajan yhteistyön hedelmä. Hankkeen yhtenä isona teemana ovat olleet verkostot. Hankkeessa on synnytetty yrityspalvelutoimijoiden vertaisverkosto, Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä verkostoitumista myös kasvuyritysten välillä. (Oulun yliopisto.)
KASVA-hankkeessakin yrityspalvelutoimijoiden verkostoa lähdettiin vahvistamaan hanketoteuttajien käynnistämän verkoston ympärille. Kun tiimi tai yhteisö on hyvin organisoitu ja vakaa pohja luotu, se on valmis vastaanottamaan uusia kontakteja ja mahdollisuuksia. Seuraava kysymys onkin, miten hankkeella hyvin käyntiin saadun verkoston toiminta taataan jatkossa? Kuka tai ketkä ottavat vetovastuun? Tutkimuksen mukaan verkostoissa panos-tuotto-suhteen on oltava kunnossa, jotta pysyvyys taataan (Verkostojohtamisen opas 2019, 14.).
Verkostotoiminnan erityispiirteiksi on nimetty vapaaehtoisuus, vastavuoroisuus, tasavertaisuus ja itseohjautuvuus (Verkostojohtamisen opas 2019, 14.). KASVA-hankkeen myötävaikuttamana syntyneessä yrityspalvelutoimijoiden verkostossa nämä ovat nähtävissä. Kokoontumisiin saadaan osallistujia kerta kerran jälkeen. Keskustelu niissä on joko ohjattua tai vapaamuotoisempaa. Osallistujat ovat kokeneet palautteen perusteella saavansa jotain arkityönsä tueksi.
Unohda turha termeillä kikkailu
Verkostoituminen tuo yhteen ihmisiä eri taustoista ja organisaatioista, mikä rikastuttaa keskusteluja ja näkökulmia. Alun haasteena voi olla yhteisen ymmärryksen löytyminen, mutta hyvät puolet peittävät alun kankeudet alleen; monimuotoisuus voi johtaa innovatiivisiin ideoihin ja uudenlaisiin lähestymistapoihin. Erilaisten työtapojen ja näkökulmien kohtaaminen voi avata uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja.
Verkostoitumistilaisuudet ovat myös erinomainen mahdollisuus markkinoida omaa toimintaa. Näissä tilaisuuksissa syntyy usein uusia yhteistyökuvioita, jotka voivat johtaa merkittäviin toimenpiteisiin ja uusiin avauksiin. Uusia kumppaneita ja asiakkaita voi houkutella omaa osaamista ja toimintaa verkostoitumisen yhteydessä esittelemällä. Verkostoituessa tärkeää on löytää yhteinen kieli, joten asiaan on syytä kiinnittää jatkuvasti huomiota. Yhteen tullaan erilaisista taustoista ja organisaatioista, joissa tietynlaiseen puhetyyliin totutaan, joten eri yhteyksissä ja eri kohderyhmille saatetaan käyttää erilaista kieltä. Asiantuntijan vuorovaikutustaidosta kertonee jotain se, miten viisaus tuodaan esiin: osataanko asiat esittää ymmärrettävästi ilman jargonia, eli jonkin ryhmän ammatti- tai erikoiskieltä. Yhteinen kieli auttaa varmistamaan sen, että kaikki osallistujat voivat hyötyä ja saada arvokasta tietoa, ja aito kumppanuus mahdollistuu.
KASVA-hankkeesta esimerkkinä voidaan kertoa yrityspalvelutoimijoiden ja tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoimijoiden (TKI) kohtaamisten kehittyminen kielikysymyksissä. Kumpaankin organisaatiotyyppiin on pesiytynyt tietynlaiset termit ja ammattisanastot. TKI:ssa usein vahingossakin ajaudutaan puhumaan hankkeista hankkeina, luetellaan vaikkapa laiteluetteloita tai käytetään vastaanottajan mielestä outoja ja kummallisia lyhenteitä. Onneksi tapaamisissa on kerätty palautetta, jossa tämäkin nostettiin esille kehitettävänä asiana. Seuraava kokoontuminen oli rakennettu hankkeiden tuottamien hyvien käytänteiden ja yritysreferenssitapausten pohjalta. Palaute oli lähes pelkkää kiitosta. Kolmanteen tapaamiseen oli kohderyhmälähtöisesti räätälöity tekemistä. Se vei osallistujat jälleen syvemmälle yhteiseen asiaan eli samalla lähensi toimijoiden molemminpuolista ymmärrystä ja huomaamattakin rakensi lisää perusteita pysyä verkostossa mukana.
Verkostot tulevaisuuden voimavarana
Verkostot ovat viisasten kivi, mistä kaikki osapuolet hyötyvät. Ne laajentavat näkökulmia, auttavat ymmärtämään ja lisäävät inhimillisyyttä yhteistyöhön. Verkostoilla ja sidosryhmillä tulee olemaan tulevaisuuden työelämässä tärkeä rooli, ja verkostoituminen onkin yksi tärkeä tulevaisuuden työelämätaito (Lindsberg 2024, 29). Jatkuvan muutoksen keskellä verkostoitumalla ja uusiin ihmisiin tutustumalla löytyy usein uutta osaamista sekä uusia mahdollisuuksia, ideoita ja oivalluksia. Parhaimmillaan verkostoituminen tuo myös iloa tekemiseen ja parantaa hyvinvointia.
Lähteet
Juristiuutiset. 2024. Ensimmäiset ammatilliset verkostot syntyvät jo opinnoissa. Saatavissa: https://juristiuutiset.fi/ensimmaiset-ammatilliset-verkostot-syntyvat-jo-opinnoissa/. Viitattu 10.2.2025.
Lindsberg, L. 2024. Verkostoitumisen taito. Helsinki: Alma Talent.
Nieminen, A., Qvick, K., Ryhänen, T. & Mäntyvaara, J. 2024. Verkostoituminen on tärkeä osa myynnin opintoja – mutta mitä verkostoituminen on?Saatavissa: https://esignals.fi/kategoria/myynti/verkostoituminen-on-tarkea-osa-myynnin-opintoja-mutta-mita-verkostoituminen-on/. Viitattu 6.3.2025.
Oulun yliopisto. KASVA – Kestävää kasvua mikro- ja pienyrityksiin TKI-toimijoiden ja yrityspalveluiden maakunnallisella yhteistyöllä. Saatavissa: https://www.oulu.fi/fi/projektit/kasva-kestavaa-kasvua-mikro-ja-pienyrityksiin-tki-toimijoiden-ja-yrityspalveluiden-maakunnallisella. Viitattu 22.1.2025.
Sihti. 2024. Verkostoituminen – mitä se oikeastaan tarkoittaa? Saatavissa: https://www.sihti.fi/verkostoituminen-mita-se-oikeastaan-tarkoittaa/. Viitattu 10.2.2025.
Verkostojohtamisen opas. 2019. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2019:12. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161513/VNK_12_19_Verkostojohtamisen_opas.pdf Viitattu 17.4.2025
Mari Murto
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 184 8237
Hanna Tölli
TKI-koordinaattori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 432 5716
