Katriina Veikkolainen
Mitä ovat ne työelämätaidot, joita ammattikorkeakoulussa pitäisi opettaa? Olennaisia työelämässä ja opiskelussa tarvittavia taitoja ovat mm. tekstitaidot (literacy), digitaaliset taidot (perustaitojen lisäksi ohjelmointi sekä tekoälyn ja datan ymmärtäminen), sosiaaliset taidot ja vuorovaikutustaidot, verkostoituminen, esiintymistaidot, rohkeus, pitkäjänteisyys, itsetuntemus, tunneäly, empatia ja oppimistaidot (Taalas 2021; Dufva 2020; Melkko 2020; STT-info 2017).
Edellä mainittuja teemoja on mukana myös ammattikorkeakoulujen suomen ja ruotsin opettajien Suvi-verkoston laatimassa Suvi-visiossa vuodelle 2030, jossa suomen kielen ja viestinnän amk-opetuksen teemoiksi nähdään vuorovaikutus, kohtaaminen, verkostojen rakentaminen, teknologia-ajan viestintä ja empatia (Suvi-verkosto).
Mitä ovat tekstitaidot?
Monia näistä teemoista voidaan kutsua nimellä akateemiset tekstitaidot. Ne ovat tilannesidonnaisia sosiaalisia taitoja, jotka ovat tarpeen paitsi akateemisissa yhteisössä myös työelämän asiantuntijatehtävissä. Tekstitaidot ovat sekä lukemis- ja kirjoittamistaitoja että taitoa ajatella omalle tieteenalalle ominaisella tavalla ja toimia yhteisössä, mm. kykyä tuottaa tekstejä tai rakentaa merkityksiä yhdessä. Asiantuntijan tulee lisäksi ymmärtää uutta tietoa ja osata luoda uudenlaisia käytäntöjä. (Kiili & Mäkinen 2011.) Tekstitaitoihin liittyy tekstilajin taju, joka tarkoittaa sitä, että ymmärtää kielenkäytön sosiokulttuuriset käytänteet (Kalliokoski 2006).
Nyky-yhteiskunnassa myös digitaaliset tekstitaidot, eli kyky käyttää digitaalista teknologiaa kommunikointiin, tiedonhakuun ja tiedon luomiseen, ovat tärkeitä (Martin & Crudziecki 2007), samoin yhteisölliset tekstitaidot, joita tarvitaan ryhmässä toimimiseen. Ne tarkoittavat kykyä tuottaa ja vastaanottaa viestejä ja tulkita vuorovaikutusta, omaksua sosiaalisia rooleja ja osata toimia niissä, kykyä viestiä omasta itsestä ja kykyä asettaa viestinnälle tavoitteita (Trenholm & Jensen 2011, sit. Isotalus & Rajalahti).
Tekstitaitojen opettaminen
Nyt, kun Centriassa tehdään uusia opetussuunnitelmia, on aika miettiä, miten tekstitaitoja opetetaan. Tämä työ on jo alkanut, ja viestinnän kursseille on laadittu oppimistavoitteita. Niissä näkyvät myös tulevaisuuden työelämän tarpeet sekä puheviestinnässä että kirjoitusviestinnässä. Esimerkiksi monilukutaito on tärkeää. Se tarkoittaa erilaisten tekstien (sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien) tulkinta- ja tuottamistaitoa monimediaisissa ympäristöissä (OPH 2014).
Ensimmäisen vuoden Viestintä-opintojakso sisältää muun muassa yhteisön vuorovaikutuksen tulkintaa ja siihen reagoimista, ryhmäroolien pohtimista, palautteen antamista ja vastaanottamista ja esiintymistaitojen harjoittelua. Kirjallisissa töissä harjoitellaan itsereflektiota ja tavoitteiden asettamista ja puhutaan kuhunkin tilanteeseen sopivista tekstilajeista. Lisäksi aletaan jo tutustua Centrian opinnäytetyöohjeeseen ja erityisesti lähteiden käyttöön tekstissä. Suuri osa opiskelijoista käy vain tämän viestinnän opintojakson, joten sen pitäisi antaa hyvät valmiudet sekä opinnoissa että työelämässä kirjoitettaviin teksteihin.
Opiskelijoiden taustan vaikutus opetukseen
Ammattikorkeakouluun tulevilla opiskelijoilla voi olla hyvin eritasoiset tekstitaidot. Perusopetuksessa niitä on opiskeltu vaihtelevan tasoisesti. Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH 2014) kyllä määritellään perusopetuksen tavoitteeksi laaja-alainen osaaminen, johon kuuluvat mm. innovatiivinen ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja esiintymistaito, teknologiataidot ja monilukutaito, mutta aivan kaikki eivät saavuta perusopetuksessa sellaisia taitoja, joilla selviäisi akateemisessa ympäristössä tai työelämässä.
Tekstitaitojen kehittämiseksi Centriassa opiskellaan Kielenhuolto ja kirjoittaminen -opintojaksolla, jossa kerrataan perusasioita ja harjoitellaan asiatyylisen tekstin tuottamista. Tälläkin opintojaksolla on pohjana tekstilajiajattelu, eli opiskelijan pitää tunnistaa ja osata tuottaa erilaisia tekstilajeja. Opintojakso on kokonaan verkossa, joten se edellyttää jonkinlaista itsenäistä ajanhallintaa ja suunnitelmallisuutta. Opintojakson alussa kirjoitetaankin lyhyt tavoitepohdinta, jolla pyritään lisäämään itsetuntemusta ja oman kieli-identiteetin tunnistamista. Ne ovat erityisen tärkeitä oman yksilöllisen oppimispolun hahmottamiseksi.
Opinnoissa ja työelämässä korostuvat erityisesti luku- ja kirjoitustaito. PISA-tutkimuksessa havaittiin, että suomalaisten lukutaito on edelleen OECD-maiden parhaita, mutta se on heikentynyt kymmenen viime vuoden aikana. Erityisesti heikkojen lukijoiden määrä on kasvussa: heitä oli vuonna 2018 jo lähes 14 % kaikista oppilaista. (Leino ym. 2019.) Haasteita riittävän luku- ja kirjoitustaidon saavuttamisessa on myös maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla. PISA-tutkimuksen (Leino ym. 2019) mukaan vielä toisen polven maahanmuuttajista lähes 30 % ei saavuta opiskelusta ja useista töistä suoriutumiseen riittävää lukutaitoa. Heikolla lukutaidolla ei pärjää lukiossa ja korkeakoulutuksessa, eikä sillä välttämättä selviä yhteiskunnan jäsenenä.
Centriassa tarjotaan tukea luku- ja kirjoitustaidon kehittämiseen kielenhuollon opintojakson lisäksi myös erilaisissa työpajoissa. Syksyllä 2020 käynnistyi Suomen kielen ja viestinnän työpaja. Se on tarkoitettu sekä äidinkielisille että suomea toisena tai vieraana kielenä puhuville opiskelijoille. Työpajassa tuetaan opiskelijan oppimista juuri siinä asiassa, jonka hän kokee vaikeaksi. Lukuvuonna 2020–2021 työpajan osallistujista suurin osa oli S2-taustaisia opiskelijoita, mutta kaikki voivat tulla hakemaan sieltä apua esimerkiksi kirjoittamisen jumeihin.
Etäopetuksen vaikutus oppimiseen
Kulunut koronavuosi on lisännyt jo ennestään opinnot haasteellisiksi kokevien määrää. Kasvokkaisen vuorovaikutuksen puuttuminen on väistämättä vaikuttanut opetukseen ja oppimiseen. Nuorisotutkimusseuran tutkimuksessa puolet ammattikorkeakoulujen opiskelijoista oli sitä mieltä, että etäopetus on vaikuttanut opintoihin kielteisesti, ja etäopetuksen vaikutukset myönteisiksi koki vain noin 20 % opiskelijoista (Lahtinen, Haikkola & Kauppinen 2021). Kielteisimmäksi etäopetuksen ovat kokeneet ne opiskelijat, joilla oli jo ennestään haasteita ja hyvinvoinnin vajeita (Lahtinen 2020). Erityisesti yksinäisyys ja sosiaalisten kontaktien puute ovat vaikuttaneet etäopetuksen kielteiseksi kokemiseen (Lahtinen, Haikkola & Kauppinen 2021).
Todennäköisesti etäopetus on tullut jäädäkseen, ainakin lähiopetuksen rinnalle, joten siitä pitää tehdä niin hyvää kuin mahdollista. Jo kauan on puhuttu monimuoto-opetuksesta tai sulautuvasta opetuksesta (blended learning), ja niitä varmasti hyödynnetään yhä enemmän tulevaisuudessa. Kutsuttiinpa lähi- ja etäopetuksen ja -opiskelun ja itsenäisen ja yhteisöllisen opiskelun yhdistelmää sitten millä nimellä hyvänsä, on olennaista miettiä, miten eri opiskelutavoilla parhaiten tuetaan oppimista. Tässä meillä Centriassakin on loistava mahdollisuus tehdä opetuksestamme erittäin hyvää, ellei jopa täydellistä.
Lähteet:
Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Helsinki: Sitra. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf. Viitattu 27.4.2021.
Isotalus, P. & Rajalahti, H. 2017. Vuorovaikutus johtajan työssä. Helsinki: Alma Talent.
Kalliokoski, J. 2006. Tekstilajin taju ja toisella kielellä kirjoittaminen. Teoksessa A. Mäntynen, S. Shore & A. Solin (toim.) Genre – tekstilaji. Tietolipas 213. 240–265. Helsinki: SKS.
Lahtinen, J. (2020) ”Et sitten istuttiin Teamsissa suunnilleen koko päivä.” Ammattilaisten kokemuksia etäohjauksesta ja -opetuksesta koronan aikaan. Kirjoitus Potentiaali-hankkeen verkkosivuilla. Saatavissa: https://www.potentiaalihanke.fi/ammattilaisten-kokemuksia-etaohjauksesta-ja-opetuksesta-koronan-aikaan/. Viitattu 26.4.2021.
Lahtinen, J., Haikkola, L. & Kauppinen, E. 2021. ”Etäkoulu oli mukavaa ja sai enemmän vapaa-aikaa, yksinäisyys oli huono puoli” – Nuorten kokemukset etäopetuksesta korona-ajan alussa. Nuorisotutkimusseura ry. Näkökulma 69. Saatavissa: https://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma69. Viitattu 26.4.2021.
Leino, K., Ahonen, A. K., Hienonen, N. ym. 2019. PISA 18 ensituloksia. Suomi parhaiden joukossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:40. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-678-2. Viitattu 26.4.2021.
Martin, A. & Grudziecki, J. 2007. DigEuLit: Concepts and tools for digital literacy development. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.11120/ital.2006.05040249. Viitattu 21.4.2021.
Melkko, J. 2020. Mitä taitoja koulussa pitäisi opettaa enemmän? – Asiantuntija nostaa esiin kolme asiaa, joiden ymmärtäminen avaa ovia työelämässä: ”Ne ovat isoja trendejä”. Aamulehti 11.8.2020. Saatavissa: https://www.aamulehti.fi/opiskelu/art-2000006936111.html. Viitattu 20.4.2021.
OPH. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014:96. Opetushallitus. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelman-perusteet. Viitattu 20.4.2021.
STT-info. 2017. Uudistu tai katoa – mitkä ovat tulevaisuuden tärkeimmät työelämätaidot? 4.9.2017. Saatavissa: https://www.sttinfo.fi/tiedote/uudistu-tai-katoa-mitka-ovat-tulevaisuuden-tarkeimmat-tyoelamataidot?publisherId=20853347&releaseId=63043558. Viitattu 26.4.2021.
Suvi-verkosto. Suomen kielen ja viestinnän amk-opetuksen visio 2030. Saatavissa: https://suviverkosto.wordpress.com/. Viitattu 26.4.2021.
Taalas, P. 2021. Uuden normaalin mahdollisuuksia viestintä- ja kieliopintojen suunnittelussa. Esitys KiVAKO-hankkeen päätösseminaarissa 23.4.2021.
Katriina Veikkolainen
Suomen kielen ja viestinnän lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
puh. 040 623 2993
