Koulutusaloja ylittävä projektimalli – esimerkkinä Centria-ammattikorkeakoulun satunäytelmäprojektit

Lena Segler-Heikkilä

Kuva: Otto Lindqvist.

Tässä artikkelissa käsitellään koulutusalarajoja ylittävää ja opiskelijan osaamista korostavaa mallia. Kyseessä on opintojakso, jolle on ominaista sekä opiskelijan vahvuuksien ja oman alan osaamisen hyödyntäminen osana isoa projektia että myös monen eri koulutusalan yhdessä toimiminen suurehkon projektin hyväksi. Esimerkkinä tälle mallille esitellään näytelmäkurssia, joka tarjottiin Centria-ammattikorkeakoulun Ylivieskan toimipisteessä kuutena vuotena (2008–2014). Tässä ajassa toteutui viisi satunäytelmää: Prinsessa ja herne, Keisarin uudet vaatteet, Robin Hood, Aladdin sekä Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Lisäksi teatteriryhmä toteutti muutaman piennäytelmän Centrian eri tilaisuuksiin.

Alkutilanne ja tarve kurssille

Idea tarjota Näytelmäkurssi-opintojakso  syntyi siitä, että haluttiin lisätä kansainvälisten ja suomalaisten opiskelijoiden yhteistyötä luontevalla tavalla. Opintojaksolle oli tarvetta monessa muussakin mielessä. Ammattikorkeakouluissa korostetaan tunnetusti käytännöllisyyttä, ja sen opiskelijat haluavat kokeilla oppimansa asioita ”tekemällä itse” käytännön työtä. Opiskelijoille haluttiin tarjota konkreettinen, iso projekti, jossa he voisivat näyttää taitojaan, kehittää osaamistaan ja harjoitella teoriassa opittuja asioita. Lisäksi oli tarvetta ylittää koulutusalojen rajoja – eri alojen opiskelijat tunsivat toisensa ja toisten osaamisalueita liian vähän. Tavoitteena oli teatteriproduktioprosessin työstäminen alusta loppuun yhdessä opiskelijaryhmien kanssa.

Suunnittelu ja opintojaksokuvaus

Näytelmäkurssin suunnitteluvaiheessa oli otettava huomioon monta eri osatekijää. Yleisen aikataulun laatiminen, tavoitteiden asettaminen ja työryhmien ja tehtäväalueiden rajaaminen, arviointi, opintojaksokuvauksen kirjoittaminen ja päivittäminen, opiskelijoiden rekrytointi, opiskelija-asiantuntijatiimien aikataulujen laatiminen, työskentelyn sisällön suunnittelu ja toteutus sekä markkinointi olivat näytelmän onnistumiseen liittyviä hyvin olennaisia osatekijöitä.

Opintojakso kuului yhteisiin valinnaisiin opintoihin. Opiskelija sai opintojaksosta minimissään kolme opintopistettä ja maksimissaan yhdeksän riippuen siitä, kuinka moneen työryhmään hän osallistui. Opetuskielinä olivat suomi ja englanti, sillä opintojakso oli avoin sekä suomenkielisille että kansainvälisille opiskelijoille. Opintojaksokuvauksessa kerrotaan eri työryhmien toiminnasta seuraavasti:

Näyttelijätiimi: Miten toteutan roolini lavalla? Miten käytän ääntäni, liikkeitäni ja persoonaani roolin vahvan ja uskottavan esittämisen tueksi? Miten työskentelen yhdessä muiden näyttelijöiden kanssa? Kuinka hyödynnän kielitaitoani ja kulttuurintuntemustani työskennellessäni yhdessä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa?

Tekniikkatiimi: Miten hyödynnän ja kehitän teknistä osaamistani näytelmäkurssin aikana (valo/musiikki ja ääniefektit/ 2 tai 3D- taustakuvat/valokuvat, videot ja editointi)?

Markkinointitiimi: Miten laadin projektille rahoitussuunnitelman ja kuinka toteutan sen? Kuinka lähestyn mahdollisia sponsoreita? Miten markkinoin näytelmää ja mitkä olisivat sopivat kohderyhmät?

Rekvisiitta- ja vaatetustiimi: Mitä asuja ja rekvisiittaa tarvitsemme näytelmää varten ja kuinka toteutan niitä uudella, kiinnostavalla ja näytelmän teemaa tukevalla tavalla? Miten työstämme asuja ja tarvikkeita hyödyntämällä kierrätettävää materiaalia?

Opiskelija sai valita yhdestä kolmeen työryhmää. Opintojaksoa markkinoitiin lähettämällä opiskelijoille sähköpostiviestejä, käymällä luokissa ja kertomalla asiasta tutoropettajille.

Toteutus

Opintojakson takana oli yksi opettaja, joka toimi kaikkien työryhmien tutorina ja opettajana. Tarpeen mukaan nojauduttiin eri alojen opettajien asiantuntemukseen. Ensimmäisen kurssikokoontumisen aikana esiteltiin kurssin sisältöä ja aikataulua. Lisäksi kerrottiin eri työryhmien tehtävistä. Samalla kartoitettiin työryhmien opiskelijamääriä. Ensimmäisen tapaamisen aikana sovittiin myös eri työryhmien tarkemmista aikatauluista. Tässä artikkelissa otetaan esimerkkinäytelmäksi viimeinen toteutus Lumikki ja seitsemän kääpiötä.

Traileria kuvattiin Kekajärvellä. Kuva: Lena Segler-Heikkilä.

Lukuvuoden 2013/14 syksyn toisessa jaksossa aloitettiin näytelmäkurssi nimellä ”Intercultural competence” (3op). Opintojaksolle ilmoittautui lukuvuonna 2013/14 56 opiskelijaa eikä opettajayhteistyötä (opettajatiimin vetämää toteutusta) voitu rahoitussyistä toteuttaa. Näin ollen päätettiin toteuttaa kurssia yhden vetäjän voimin, mutta kaksivuotisena. Edellisvuotena toteutunut näytelmä oli vedetty yhden lukuvuoden aikana ja se oli osoittautunut yhdelle vetäjälle liian laajaksi ja aikataulullisesti liian haasteelliseksi. Vuoden 2014/15 toteutuksen nimi oli ”Näytelmäkurssin toinen osa” (3op) ja opintojaksolle ilmoittautui kahdeksan uutta näyttelijäopiskelijaa. Kaikki lukuvuonna 2013/14 osallistuneet eivät enää palaneet lukuvuonna 2014/15. Osa opiskelijoista oli vaihtanut toiseen yksikköön (4), osalla oli ollut sellaisia työtehtäviä, joita pystyi suorittamaan loppuun jo lukuvuonna 2013/14 (2) ja muutama opiskelija valmistui odotettua aikaisemmin (2). Koko toteutuksesta joko kolme, kuusi tai yhdeksän opintopisteitä saaneita opiskelijoita oli 56.

Opintojaksokokonaisuuden tavoitteena oli tuottaa satunäytelmä ”Lumikki ja seitsemän kääpiötä”. Käsikirjoitus kirjoitettiin kesällä 2013 ja lopullinen versio syksyllä 2013 (Segler-Heikkilä 2013).

Näyttelijäopiskelijoiden koulutusohjelmat jakautuivat seuraavasti:

Näyttelijäryhmään kuului myös 14-henkinen 5. luokan koululaisryhmä Katajan koululta sekä yksi 7. luokan oppilas, joka oli mukana teatteritoiminnassa jo neljättä kertaa. Sen lisäksi osallistui yksi täysikäinen henkilö, joka halusi osallistua kurssiin harrastusmielessä. Halukkaita näyttelijöitä oli niin paljon, että ryhmän vetäjä päätti puolittaa ryhmän ja harjoitella näytelmää kahden eri ryhmän kanssa. Tämän etuna oli se, että mahdollisten sairastapausten sattuessa toisesta ryhmästä olisi mahdollista ”lainata” näyttelijää. Samalla saatiin kaikille halukkaille näyttelijöille mielekäs rooli. Harjoituksia oli aluksi kerran viikossa koulun tiloissa. Ensimmäisen lukuvuoden loppupuolella näyttelijät siirtyivät harjoittelemaan Akustiikan lavalle. Harjoituksiin osallistuivat ääniefekteistä vastaavat opiskelijat. Loppuvaiheessa harjoituksia oli pari kertaa viikossa. Silloin harjoiteltiin myös valoilla, taustakuvilla ja lisäefekteillä.

Opintojaksoon osallistui myös neljä JEDU:n media-assistenttiopiskelijaa. Kaikkiaan produktioon osallistui 75 henkilöä. Tekniikkaryhmään kuului yhteensä kahdeksan opiskelijaa Centrialta sekä neljä opiskelijaa JEDU:lta. Musiikin ja ääniefektien toteutuksesta vastasivat Centrian mediatekniikan opiskelijat Simo Kaikkonen ja Juri Miheichev. Julisteen suunnitteli ja toteutti Centrian mediatekniikan opiskelija Irina Lensu.

Irina Lensun suunnittelema ja toteuttama juliste.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2D- ja 3D- taustakuvista vastasi Centrian mediatekniikan opiskelija Ari Oravasaari (Oravasaari 2014). Valoja suunnittelivat ja toteuttivat Centrian mediatekniikan opiskelijat Otto Lindqvist, Péter Rumanóczki ja Michal Gryczkowski. Kaksi viimeksi mainittua opiskelijaa toteutti myös satunäytelmään kuuluvan trailerin (Gryzkowski & Rumanózki 2014). Tekniikan työstämiseen osallistui neljä media-assistenttiopiskelijaa JEDU:lta editoimailla Lumikin kahta eri toteutusta (JEDU 2015a, JEDU 2015b). Opiskelijoiden tukena Akustiikassa oli Veli Lesell. Otto Lindqvist vastasi myös näyttelijätiimin valokuvaamisesta ja hänen ottamistaan kuvista toteutettiin valokuvanäyttely.

Rekvisiitta- ja vaatetustiimiin kuului yhdeksän henkilöä. Heidän tehtäväkenttäänsä kuului rekvisiitan, meikkauksen, vaatetuksen sekä lavasteiden suunnittelu ja toteutus sekä myymälätuotteiden valmistus. Ohjauksen lisäksi kurssin vetäjä osallistui itse aktiivisesti tarvikkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Tavoitteena oli tuottaa mahdollisimman paljon tarvikkeita kierrättämällä. Syynä tähän oli sekä näytelmälle asetettu ympäristöteema että säästösyyt. Kuvassa 4 näkyy esimerkiksi kurssin vetäjän tekemä Lumikin arkku, joka on kokonaan tehty viinirypäle- ja kirsikkatomaattirasioista.

Viinirypäle- ja tomaattirasioista tehty Lumikin arkku. Kuva: Lena Segler-Heikkilä.

Markkinointi- ja rahoitustiimin jäseniä oli 11.  Lähes kaikki tämän ryhmän jäsenistä olivat liiketalouden opiskelijoita. Heidän vastuualueisiinsa kuului mainostaminen sosiaalisessa mediassa, julisteiden ripustaminen julkisille paikoille, sponsoreiden haku, markkinointitekstin kirjoittaminen Akustiikan Internet -ilmoitukseen, kutsukirjeen lähettäminen Ylivieskan ja lähikuntien alakoulujen rehtoreille sekä hyvien markkinointikeinojen kehittäminen. Kurssin vetäjä tapasi ryhmän noin joka kolmas viikko.

Näytelmää esitettiin yhteensä 6 kertaa joulun alla, 26.11. klo 18, 2.12. klo 18 sekä 3.12. klo 10 ja klo 12 ja 4.12. klo 10 ja klo 12. Päivänäytökset olivat ilmaisia näytöksiä Ylivieskan ja lähikuntien alakouluille. Iltanäytösten lippujen normaalihinta oli 8€ ja alennettu hinta 6€. Ryhmän vetäjä teki iltanäytöksiin käsiohjelmat (Segler-Heikkilä 2014).

Markkinointitiimin opiskelijat hankkivat sponsorirahaa yhteensä 550€ kurssin vetäjän mainossopimuksen avulla. Lipputulot olivat vähennysten jälkeen yhteensä 1069,30€ (26.11. näytös tuotti 472,60€ ja 2.12. näytös 596,70€, muut näytökset olivat koululaisille tarkoitettuja ilmaisnäytöksiä). Iltaesitysten naulakkomaksuista kertyi yhteensä 85€. Käsitöiden, makeisten ja juomien myynnillä ansaittiin 176,40€ voittoa. Tuloilla ja edellisen näytöksen voitolla (80€) saatiin katetuiksi materiaalikulut (498€), vuokrakulut (800€) sekä yhteiseen illanviettoon liittyvät kulut (187,20€). Sen lisäksi lahjoitettiin Katajan koulun 5. luokalle 350€ tulevaa luokkaretkeä varten. Yli puolet tästä luokasta oli osallistunut harjoituksiin ja näytöksiin. Ryhmän ohjaaja halusi palkita sitkeää ja iloista työskentelyä myöntämällä heille matka-avustuksen. Voittoa jäi 125,50€.

Edelliseen näytelmään käytettyjen markkinointikeinojen lisäksi (juliste, mainosviestit, FB- sivut, Akustiikan ohjelmasivut ja -esite) mediatekniikan opiskelijoiden tekemä traileri toimi markkinointivideona ja se levisi laajasti sosiaalisen median kautta (Gryzkowski & Rumanózki 2014). Opiskelijateatterin toiminnasta ja tulevasta Lumikki-näytelmästä ilmestyi myös mittava lehtijuttu Kalajokilaaksossa 31.10.2014 (Kunelius 2014).

Satunäytelmän seitsemän kääpiötä. Ylärivissä Sanna Räisänen, Teemu Mäenpää, Sami Toikko, Irina Lensu. Alarivissä Laura Keränen, Ella Ropponen ja Kristiina Kallio. Kuva: Otto Lindqvist.

Pohdinta

Satunäytelmäprojektit ovat tuoneet opiskelijoille paljon onnistumisen iloa, osaamista, projektityöskentelykokemusta, uusia ystäviä sekä kansainvälisiä kontakteja. Lisäksi niiden avulla on onnistuttu rakentamaan alakoulun, ammattioppilaitoksen, yksityishenkilöiden ja ammattikorkeakoulun yhteistyöverkosto. Näytelmätyöskentelystä on myös syntynyt opinnäytetöitä (esim. Isokääntä 2014). Jatkossa olisi toivottavaa, että samankaltainen malli toteutettaisiin vähintään neljän opettajan yhteisvoimin. Silloin olisi mahdollista syventää opiskelijoiden osaamista entisestään ja ryhmän vetäjät voisivat keskittyä oman pienryhmän ohjaamiseen.

Ryhmän vetäjä ja tämän artikkelin kirjoittaja jää kaipaamaan loistavia opiskelijoitaan, hienoa tunnelmaa, opintojaksojen aikana syntynyttä yhteenkuuluvuuden tunnetta, tiivistä verkostoa, opiskelijoiden luovia oivalluksia ja ennakkoluulotonta asennetta, naurua ja hauskaa yhdessä tekemistä. Hän muistaa draamaopintojaksoja todella usein. Artikkelin kirjoittamisen aikana hän katsoi traileria, julistetta, valokuvia, videoita ja muuta materiaalia. Kylmien väreiden ohella tämän jutun kirjoittaja hymyili, nauroi ja itki. Vastaavanlaista opetuskokemusta vetäjällä ei ole opetusvuosiensa aikana tullut toista kertaa. Draamaopintojaksot ovat olleet kaikkein parhaita koko hänen opetushistoriansa aikana. Hän on hyvin ylpeä lahjakkaista opiskelijoistaan.

Lähteet

Gryzkowski, M. & Rumanózki, P. 2014. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=J0RAuccoRs0&feature=youtu.be Katsottu 14.5.2018.

Isokääntä, S. 2013. Saatavissa: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/91460/Isokaanta_Sami.pdf?sequence=1&isAllowed=y Luettu 14.5.2018.

JEDU 2015a. Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Timanttien esitys. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=fjLjToWtbig&feature=youtu.bee Katsottu 14.5.2018.

JEDU 2015b. Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Rubiinien esitys. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=gAnr9mImBgw&feature=youtu.be Katsottu 14.5.2018.

Kunelius, P. 2014. Ylivieska vaarassa menettää lastenkulttuuria tekevän teatterin. Kalajokilaakso 31.10.2014.

Oravasaari, A. 2014. Saatavissa: https://drive.google.com/file/d/1oU3vqrekZ15C3PUa7WHfbx__dX8IN5rX/view?usp=sharing Katsottu 15.5.2018.

Segler-Heikkilä, L. 2014 Lumikin käsiohjelma. Saatavissa: https://drive.google.com/file/d/1ZjnWSzCVipJnCW5rZF5CdiOiH3pH8knZ/view?usp=sharing Viitattu 14.5.2018.

Segler-Heikkilä, L. 2013. Käsikirjoitus ”Lumikki ja seitsemän kääpiötä”. Saatavissa: https://docs.google.com/document/d/1ZfdzOGms2w6QYnWWVuYtSMzmoFV4raJJabf1XKkaWIc/edit?usp=sharing Viitattu 14.5.2018.

Lena Segler-Heikkilä
yliopettaja
Centria-ammattikorkeakoulu

p. 044 449 2551

 

 

 

 

 

 

Facebooktwitterlinkedinmail