Soili Vuollo
Työelämäjaksoni toteutui Soiten lastensairaalassa kevään 2023 aikana. Lastensairaala tarjoaa laajat ja kattavat palvelut lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Käyn läpi kokemuksiani eri osa-alueista sairaalassa. Lopussa nostan esille lastenhoitotyön perustan, jonka päälle palvelut rakentuvat.
Centria-ammattikorkeakoulussa hoitotyön opettajilla on hieno mahdollisuus osallistua kliiniseen hoitotyöhön kukin vuorollaan maksimissaan kahden viikon ajan lukuvuoden aikana. Centriassa lehtorin tehtäväni keskittyvät terveydenhoitajaopiskelijoiden terveyden edistämisen sekä sairaanhoitajaopiskelijoiden lapsen ja perheen hoitotyön opetustehtäviin. Terveydenhoitajan työt ovat minulle tutumpia, joten päätin ottaa haasteen vastaan ja suuntasin Soiten lastensairaalaan työelämäjaksolle keväällä 2023. Yhteistyö Soiten ja Centrian tahoilta ennen työelämäjakson aloittamista sujui mutkattomasti.
Tavoitteekseni asetin lasten hoitotyön eri toimintoihin perehtymisen, seuraamisen ja mahdollisuuksien rajoissa toteuttamisen sekä tietojen, asioiden ja hoitotyönkäytänteiden päivittämisen ajan tasalle.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lapsista ja nuorista huolehtii Soiten lastensairaala kattavalla toiminnallaan. Lastensairaalan muodostavat lasten ja nuorten osasto, jonka osana ovat vastasyntyneitten teho, poliklinikka, kotisairaala sekä päivystys. Lastensairaalassa hoidettavat potilaat ovat vastasyntyneestä nuoriin, 0-16-vuotiaita. Osa hoidettavista käyttää yksikön tuttuja palveluita aivan täysi-ikäisyyteen asti. Lapsen hoitojakson onnistuminen vaatii moniammatillista ja joustavaa yhteistyötä. (Soiten internetsivut, lasten sairaala.)
Osasto ja vastasyntyneiden teho
Vastasyntyneiden tehoyksikössä hoidetaan nimen mukaisesti tehohoitoa vaativia imeväisiä. Osaston puolella hoidettavina ovat sairaalahoitoa tarvitsevat lapset ja nuoret. Lapsen hoito toteutetaan osastohoitona vain tilanteissa, joissa yhtä laadukasta hoitoa ei voida toteuttaa kotisairaalan toimesta tai polikliinisesti. Lapsen ja nuoren vanhempia kannustetaan olemaan mukana lapsen hoidossa koko sairaalahoidon ajan. Myös lapsia ja nuoria kannustetaan itse olemaan aktiivisia omassa hoidossaan, näin usein löytyy myös yhteisymmärrystä hoitotilanteisiin. (Soiten internetsivut, lasten sairaala.)
Heti jaksoni ensimmäisenä päivänä sain suunnata vauvateholle seuraamaan laadukasta ja tarkkaa hoitotyötä pienokaisten kanssa. Päivät olivat antoisia ja täynnä mieleen painettavia vaativia hoitotyön asioita.
Osaston puolella hoidetaan lapsia ja nuoria eri erikoissairaanhoidon sektoreilta: sisätaudit, kirurgia, osa akuuteista psykiatrista potilaista, akuutit infektiot, syöpäsairaudet. Potilasaineisto on osastolla hyvin moninaista ja asettaa vaativuutta hoitohenkilökunnalle. ( Soiten internetsivut, lasten sairaala.) Minulla oli mahdollisuus osallistua kaikkien näiden erikoisalojen lapsen tai nuoren hoitotyöhön. Koko lastenyksikön joustava moniammatillinen yhteistyö oli hienona tukena lapsen ja nuoren sekä hänen perheensä tarpeisiin vastaamisessa.
Lasten päivystys
Lapsi tai nuori voi tulla lasten päivystykseen kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluita koskevissa asioissa. Ovet ovat avoinna kaikille lapsen tai nuoren kotikunnasta riippumatta. Tarvittaessa lapsi saapuu ambulanssilla. On hieno etuoikeus perheillä, että lapset ja nuoret saavat ympärivuorokautisesti heti asiantuntevien sairaanhoitajien ja edelleen tilanteen vaatiessa lastenlääkärin palveluita. (Soiten internetsivut, lasten sairaala.)
Lasten ympärivuorokautinen päivystys oli kokeilussa Soitessa saaden perheiltä hienoa palautetta ja toivetta toiminnan jatkumisesta. Nyt lasten päivystys toimii kuudetta vuotta. Kun kokeilu aloitettiin, oli Soiten keskussairaala Suomen ensimmäinen keskussairaala, jossa lapset ja nuoret saivat näin korkeatasoista hoitoa ympärivuorokautisesti. Lasten ja nuorten päivystyskäyntejä on Soitessa vuosittain noin 10 000–11 000. Puhelinpäivystys on myös toiminnassa ja sairaanhoitajat ottavat vuosittain vastaan noin 18 000 puhelua. Korona vuonna 2021 tarve korostui ja lapsen ja nuoren hoidontarpeen arviointeja tehtiin puhelimitse noin 27 000. (Soiten internetsivut, lasten sairaala.)
Lasten päivystystä on kehitetty lisäämällä sairaanhoitajan vastaanotto arkisin. Jatkossa kehittämisen kohteena on sekä päivystyksellisten kirurgisten että mielenterveyspotilaiden hoito. Tyypillisimmät hoidettavat potilasryhmät päivystyksessä ovat akuutit infektiot, tapaturmat sekä mahdolliset mielenterveyden haasteet. (Soiten internetsivut, lasten sairaala.)
Päivystyksessä seurasin sairaanhoitajien puhelujen vastaanottamista. Työ on vaativaa, koska puhelussa tulee saada todenmukainen kuva lapsen tai nuoren voinnista ja tehtäväarvio hoidon kiireellisyydestä sekä tehtävä hoidontarpeen arviointi. Hyvänä apuna on kuvaviestintä, eli vanhemmat pyydettäessä lähettävät lapsesta ottamansa kännykkäkuvan sairaanhoitajalle helpottamaan tilanteen kartoittamista.
Lasten ja nuorten poliklinikka
Poliklinikalla hoidettavina ovat lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat avohoitopalvelua. Vastaanottavat sairaanhoitajat ovat kukin syventyneet oman potilasaineistonsa haasteisiin, kuten diabetekseen, astmaan, gastroenteriittiin eli suolistotulehdukseen, sydänsairauksiin. Osastohoidossa olleet potilaat käyvät tarvittaessa jälkitarkastuksissa poliklinikalla. (Soiten nettisivut, lastensairaala.) Osallistuin sairaanhoitajan työskentelyyn mm. lasten valmisteluun magneettikuvauksiin, käytöshäiriöisten lasten valmisteluun lääkärinvastaanotolle ja allergiatestien toteuttamiseen eri-ikäisille.
Sairaanhoitajan eettisissä ohjeissa todetaan, että hoitotyössä sairaanhoitaja kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta ja kannustaa potilasta hoitoon osallistumiseen (Sairaanhoitajat nettisivut, sairaanhoitajan eettiset ohjeet.). Tämä todentui jaksoni aikana usein, mutta ehkä kaikkein konkreettisimmin poliklinikalla, kun lapsia ja nuoria valmisteltiin kuvantamistutkimuksiin. Lasta ja nuorta kuunneltiin ja hänen toivettaan kunnioitettiin mm. esilääkkeen antamisen suhteen. Keskustelun, ohjannan ja kannustuksen avulla tutkimustilanteet sujuivat hyvin, vaikka esilääkettä olisi mennyt vain osittain tai ei lainkaan. Luonnollisesti on tilanteita, joissa lapsella tai nuorella ei valinnanmahdollisuutta ole, vaan lääkitykset tarvitaan. Lapsia ja nuoria kannustetaan hoitoon osallistumisessa ja pääsääntöisesti sairaanhoitajien ammattitaitoisen vuorovaikutuksen myötä yhteisymmärrys hoitojen toteuttamisesta löytyy.
Lasten kotisairaala
Lapsen ja nuoren hoitoa voidaan toteuttaa kotisairaalan toimesta, jolloin voidaan välttyä sairaalakäynneiltä tai osastohoidolta. Tämä mahdollistaa perheen normaalimman arjen toteutumisen ja lapsen ja nuoren kotonaolon sairaudesta huolimatta. Kotisairaalan osana toimii Kiikku-vauvaperhetyö, joka on tukemassa perheitä vauva-arjessa. (Sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten internetsivut, Lastensairaala.)
Esimiesten kanssa kävin hyviä ja syviä keskusteluja lasten hoitotyön kehityksestä sekä tämän päivän ja tulevaisuuden tilanteesta. Esiin nostimme tutkimuksia eri sairauksien esiintyvyydestä ja ennusteista suomalaisilla lapsilla ja edelleen lasten sairauksien paikallisista erityispiirteistä Soiten alueella Puhuimme useaan otteeseen hoitotyön vaativuudesta, koulun ja Soiten yhteistyöstä ja hoitotyön käytänteiden näkemysten yhteneväisyydestä.
Lapsen oikeudet sairaalassa
Lasten hoitotyön toteuttamisen perustana ovat lasten oikeudet: YK:n lasten oikeuksien julistus sekä Pohjoismaiset ja edelleen Suomen NOBAB ry:n hyväksymät 10 standardia. Nämä standardit, jotka hoitohenkilökunta on lasten ja nuorten vanhempien kanssa laatinut, käsittävät lapsen oikeudet sairaalassa. (Terveyskylän internetsivut. Lasten oikeudet sairaalassa).
Standardit ovat seuraavat: 1. Lapsi voidaan ottaa osastohoitoon vain niissä tilanteissa, kun hoitoa ei voida toteuttaa avohoidossa tai kotisairaalan toimesta. 2 ja 3. Lapsella on oikeus vanhempaan, jolloin vanhemman tai läheisen läsnäolo sairaalassa tulee mahdollistaa koko lapsen sairaalajakson ajan. Sisaruksilla ja kavereilla on oltava myös mahdollisuus vierailla sairaalassa. Sairaalan sosiaalityöntekijät turvaavat, että vanhemmille ei aiheudu ylimääräisiä kuluja eikä ansionmenetyksiä. 4. Vanhemmilla on oikeus saada tietoa lapsen hoidon suunnittelusta ja toteutuksesta. Sama oikeus tiedonsaantiin on myös lapsella itsellään hänen ikätasonsa ja ymmärtämiskykynsä vastaavalla tavalla. 5. Saatuaan tietoa lapsella ja vanhemmilla on oikeus osallistua hoitoa koskevien päätösten tekoon. Lasta tulee suojella tarpeettomilta tutkimuksilta ja hoidoilta. 6. Hoitoympäristön tulee ollalapsiystävällinen ja lapsille suunniteltu, ei aikuistenosasto. 7. Lapsen normaalia kehitystä tulee sairaalahoidon aikana tukea ikätasoisten leikkien ja opetuksen mahdollistamisella lapsen terveydentila ja tarpeet huomioiden. 8. Henkilökunnan tulee olla lastenhoitotyöhön soveltuva ja heiltä vaaditaan asianmukainen koulutus, jotta he kykenevät vastaamaan lapsen ja perheen tarpeisiin. 9. Lapsen hoitoon osallistuvien tulee taata hoidon jatkuvuus. 10. Lapsen yksityisyyttä tulee kunnioittaa ja hänet tulee kohdata ymmärtäväisesti ja hienotunteisesti. (Terveyskylän internetsivut. Lasten oikeudet sairaalassa).
Tutkimukset osoittavat, että hoitohenkilökunnan ymmärrys lasten oikeuksien toteutumisesta kliinisessä hoitotyössä on vähäistä. Aiheesta ei hoitajille ole systemaattista koulutusta. Hoitajien mielestä lasten oikeudet tulisi huomioida entistä paremmin hoitotyön suunnittelussa ja hoidon toteutuksessa. (Stahlberg ym. 2020, 860-869). Hoitajat toteuttavat lasten oikeuksia hyvin vaihtelevasti hoitotyössä (Bisogni ym. 2015, 38).
Henkilökohtainen kokemukseni työelämäjaksolta on, että lasten oikeudet sekä Suomen NOBAB-standardit toteutuvat Soiten lastensairaalassa hyvinkin konkreettisesti ja näkyvästi. Sairaanhoitajat ovat sitoutuneita työhönsä ja kaikkien tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointi. Centrialla on hieno mahdollisuus lähettää hoitoyön opettajia työelämäjaksolle ja ennen kaikkea hoitotyön opiskelijoita harjoittelujaksoille Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen kehittyvään lastensairaalaan.
Lähteet
Bisogni, S., Aringhieri, C., McGreevy, K., Olivini, N., Lopez, J. R. G., Ciofi, D., Merlo, A. M., Mariotti, P. & Festini, F. 2015. Actual implementation of sick children’s rights in Italian pediatric units: a descriptive study based on nurses’ perceptions. BMC Medical Ethics 16, 33–40. Verkkolehti. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25964120/. Viitattu 14.6.2023.
Sahlberg, S., Karlsson, K. & Darcy, L. 2020. Children’s rights as law in Sweden – every health-care encounter needs to meet the child’s needs. Health Expectations 23, 860–869. Verkkolehti. Saatavissa: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/hex.13060. Viitattu 14.6.2023.
Sairaanhoitajat internetsivut. Sairaanhoitajan eettiset ohjeet. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2020/01/Sairaanhoitajien-eettiset-ohjeet.pdf. Viitattu 14.6.2023.
Sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten internetsivut. Lastensairaala. Saatavissa: https://soite.fi/palvelut-ja-yhteys/terveys-ja-sairaanhoitopalvelut/keski-pohjanmaan-keskussairaala/lastensairaala/. Viitattu 14.6.2023.
Terveyskylän nettisivut. Lapsen oikeudet sairaalassa. Saatavissa: https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/perheille-ja-kasvattajille/lapsen-oikeudet-sairaalassa. Viitattu 14.6.2023.
Soili Vuollo
Lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
P. 044 725 0583