Hanna-Riina Aho
Centria-ammattikorkeakoulussa on aloitettu vuoden 2020 alussa laaja opetussuunnitelmauudistus, joka koskee kaikkia koulutusaloja. Aluksi opetuksen johtoryhmä käsittelee yhteisiä asioita työpajoissaan. Opetuksen johtoryhmään kuuluvat koulutusalapäälliköt ja opetuksen tukipalveluiden päälliköt sekä johtaja (opetus). Opettajat on kutsuttu kommentoimaan joidenkin työpajojen tuloksia ja niitä on lähetetty myös opiskelijoiden ja työelämän kommentoitaviksi. Koulutusalojen oma työskentely etenee syksyllä ja koko projekti kestää kaksi vuotta.
Miksi opetussuunnitelma uudistetaan
Heti ensimmäinen opetuksen johtoryhmän työpaja osoitti, että opetussuunnitelman uudistustyö tuntui tarpeelliselta. Toki eri koulutukset ovat tässä eri vaiheessa ja niiden tarpeet opetussuunnitelman uudistamiseen ovat erilaisia. Jennie Elfving (Centria) kysyikin heti aluksi tärkeimmän kysymyksen: Miksi opetussuunnitelmaa pitää uudistaa? Opetuksen johtoryhmään kuuluvat Elfvingin (johtaja, opetus) lisäksi Centria-ammattikorkeakoulun koulutusalapäälliköt ja koulutuksen tukipalveluiden päälliköt. Mukana näissä työpajoissa ovat myös KAJO-hankkeesta Ari Hyyryläinen (JAMK) ja Harri Keurulainen (JAMK), jotka sparraavat keskustelua eli kysyvät hyviä kysymyksiä, kuten he itse asiaa kuvaavat. KAJO-hankkeessa on myös kaksi tutkijaa, Mika Risku (JY) ja Terhi Kniivilä-Kupila (Yliopistokeskus Chydenius), jotka havainnoivat työpajatyöskentelyä ja koko prosessin etenemistä. KAJO-hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön hanke, jossa on tavoitteena kehittää valtakunnallinen koko kasvatus- ja koulutusalaa palveleva monimuotoinen ja eheä koulutusratkaisu, jolla uudistetaan opetushenkilöstön johtajuusosaamista. Centria oppimispalveluista opetussuunnitelmien kaksivuotisessa uudistustyössä ovat mukana Paula Santapakka, Riina Kleimola ja Hanna-Riina Aho.
Jennie Elfvingin miksi? –kysymys on tärkeä, koska helposti ihmiset alkavat tehdä asioita ennen kuin miettivät, miksi tekevät jotakin. Miksi–kysymyksen vastaukset kertovat tekemisen tarkoituksen, syyn ja sen minkä koemme olevan tärkeää. Miksi–kysymys antaa organisaatiolle sen olemassaolon perustan. Centrian toimintaa tarvitaan yksilön näkökulmasta omaan ammatilliseen kasvuun ja kehittymiseen ja toisaalta siihen, että yksilö sosiaalistuu sekä yhteiskuntaan että yhteisöön. Tässä Jenni Elfving viittasikin Seppo Helakorven ja muiden teokseen Ammattipedagogiikkaa uuteen oppimiskulttuuriin vuodelta 2010.
Opetussuunnitelmien uudistustyö Centriassa Padlet-kuvassa nähdään työpajojen tulokset ja projektin aikataulu. Työpajoissa on tehty toimintaympäristöanalyysi, lueteltu keskeiset geneeriset taidot ja pohdittu käsitystä oppijasta ja oppimisympäristöstä. Toukokuun työpajassa on aiheena arviointi. Toukokuun opetuksen kehittämispäivässä opettajat pääsevät pienryhmissä ottamaan kantaa ja pohtimaan ajatuksia oman työnsä kannalta.
Toimintaympäristöanalyysi
Ensimmäisen innostuneen työpajan jälkeen työtä jatkettiin seuraavassa kokoontumisessa pieniryhmissä välitehtävällä, joka tuotti toimintaympäristöanalyysin. Tulevaisuutta ja jo muuttunutta toimintaympäristöämme kartoitettiin nimenomaan siitä näkökulmasta, mitä se merkitsee Centrialle.
Toimintaympäristöanalyysissa keskeisiksi teemoiksi nousivat ekologinen jälleenrakennus, jatkuva oppiminen, ikääntyminen, geneeriset taidot, verkostot, työelämätarpeet ja rahoitusmalli (Kuva 1.). Kaikilla näillä on vaikutusta toimintaamme ja ne herättävät kysymyksiä, joihin meillä ei ole vastauksia. Kaikkiin muutoksiin on kuitenkin sopeuduttava ja keksittävä, miten toimia muuttuneessa ja muuttuvassa ympäristössä. Ikääntyminen esimerkkinä tuo meille ehkä entistä enemmän opiskelijoita, jotka ovatkin totuttua vanhempia. Toisaalta rahoitusmallit ohjaavat toimintaa aina siihen suuntaan, mikä on taloudellisesti kannattavinta: Sitä tehdään, mitä mitataan ja mistä maksetaan. Jatkuva oppiminen ajaa korkeakoulut tiiviiseen yhteistyöhön, mikä on varmasti hyvä, mutta missä määrin se hyödyttää kaikkia tasapuolisesti? Etätyö ja –opiskelu sekä monimuotoisuus haastavat opetusta tulevaisuudessakin koronan aiheuttamasta digiloikasta huolimatta. Digitaidot ja digiosaaminen sekä kansainvälisyys ja monikulttuuriosaaminen ovat myös ympäristömme muutosten vaatimia osaamisalueita.
Opettajat pääsivät kommentoimaan ns. salonkitehtävässään toimintaympäristöanalyysiä. Opettajien kommenteissa korostui digitaitojen edistäminen ja yhteistyöverkostot niin alueella kuin kansainvälisestikin. Vahvaa yhteistyötä TKI-toimijoiden kanssa toivottiin myös. TKI-toiminnan ja opetuksen integrointiin annettiin monia hyviä malleja, kuten yhteisopettajuus opettajan ja TKI-henkilön kesken. Työelämäyhteistyö nähtiin jatkuvan oppimisen välineenä. Työpajassa tuotettu toimintaympäristöanalyysi on lähetetty Centrian opiskelijajärjestö Copsalle kommentoitavaksi.
Geneeriset taidot
Toimintaympäristöanalyysin jälkeen siirryttiin selvittämään geneerisiä taitoja, jotka ovat sellaisia yleisiä kaikille aloille yhteisiä taitoja, jotka opiskelun aikana kasvavat ja kehittyvät. Ne ovat ns. hyvän tyypin osaamisia, joita tarvitaan työelämässä selviytymiseen ja kehittymiseen.
Työskentelytapa oli samankaltainen kuin edellisessä työpajassa, eli välitehtävässä pohdittiin geneerisiä taitoja ja niitä tuotiin sitten työpajaan. Työpajassa Paula Santapakka kirjasi ja lajitteli taidot (Kuva 2). Tavoitteena oli saada kuusi keskeisintä geneeristä taitoa listattua. Kaikki pienryhmät olivat oikeastaan aika yksimielisiä noista taidoista, toki pieniä erojakin löytyi. Osa oli kuitenkin jo ryhmitellyt taitoja laajempien kokonaisuuksien alle ja osa pitäytynyt tiukemmin välitehtävän vaatimuksessa kuudesta tärkeimmästä.
Tärkeimpinä geneerisinä taitoina työryhmä piti viestintä-, vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja, itsensä johtamisen taitoja, ajattelun ja kokonaisuuksien hallintataitoja, jatkuvan oppimisen taitoja, eettisen osaamisen taitoja ja kansainvälisyysosaamista. Kerätyt geneeriset taidot on toimitettu kommentoitavaksi työelämälle ja Copsalle.
Geneeristen taitojen systeemiajattelu herätti eniten keskustelua. Se tarkoittaa sellaista kokonaisuuden hallintaa, jossa osataan ennakoida ihmisten käyttäytymistä tai vaikkapa luonnon monimuotoisuutta. Esimerkkejä kokonaisuuden hahmottamisen puutteellisuudesta päätöksenteossa löytyy runsaasti meiltä ja muualta. Maon Kiinassa hävitettiin varpuset, koska ne söivät jyviä. Se johti katastrofiin, koska ei tunnistettu sitä tosiasiaa, että varpusten poikaset syövät hyönteisiä ja tuhohyönteiset tuhosivat viljasadon.
Käsitys oppijasta ja oppimisprosessista
Seuraava työpaja siirtyi verkkoon ja käyttöön otettiin Zoom videoneuvottelualustana ja Howspace ryhmätyöalustana. Välitehtävässä etsittiin Centrian strategiasta ja opetuksen strategisesta toimintaohjelmasta mainintoja siitä, mikä käsitys Centriassa on oppijasta. Välitehtävää jatkettiin keskustelemalla pienryhmissä oppijasta oppimisprosessissa, oppimisprosessin vaiheista, opettajien yhteistyömahdollisuuksista ja opettajan roolista (Kuva 3).
Centriassa oppija nähdään yksilönä. Hän on aktiivinen, jatkuvasti oppiva, vastuullinen omasta oppimisestaan ja verkostoituu työelämän ja opiskeluyhteisönsä kanssa. Hyvään oppimistulokseen johtavia vaiheita oppimisprosessissa ovat sisällön määrittely, osaamistavoitteiden määrittely, oppimismenetelmä, motivointi, arviointi ja palaute sekä jatkuva kehittäminen saadun palautteen perusteella.
Opettajan rooli on johtaa oppimisprosessia ja opettajan toiminnalla on oltava motivoiva vaikutus. Opettajien läsnäolo ja helppo lähestyttävyys tukevat oppimista. Arviointi ja palaute kehittävät oppijan toimintaa ja oppimista.
Opettajien yhteistyöllä on myös merkitystä oppimisen edistymisessä. Opettajien yhteistyö tekee opiskelijan oppimisen kokonaisvaltaisesta tukemisesta helpompaa ja parempaa. Yhteistyökyky kasvaa opettajien kesken ja samalla löytyvät yhteiset toimintatavat ja yhteisen kehittämisen mallit. Kokonaisuuden hahmottaminen koko koulutuksen osalta on helpompaa.
Opettajien verkostoilla koulun ulkopuolella on myös vaikutusta oppimisprosessiin. Ulkopuolisen verkostoitumisen vaikutus oppimisprosessin on moninainen. Opettajan verkostot kasvattavat oppijan verkostoja ja mahdollistavat työelämään tutustumisen. Opiskelijan omat verkostot ovat tärkeitä tulevan työelämän näkökulmasta. Verkostot tuovat kokemusasiantuntijoiden näkökulman oppimisprosessiin. Tulevaisuuden työelämätarpeet tulevat tutuiksi ulkopuolisten verkostojen avulla.
Enemmän yhteistä
Kaikissa keskusteluissa tuntuu löytyvän paljon yhtäläisyyttä eri alojen ja koulutusten välillä. Yhteisen hyvän löytäminen on tärkeätä, jotta voimme keskittyä sen kehittämiseen ja toisaalta tunnistamme itse sen, mikä on meille tärkeätä. Muuttuvassa maailmassa ja siinä, että saamme tehdä työtä, joka on merkityksellistä itsellemme ja alueelle meidän on osattava pukea sanoiksi se, minkä takia Centria on paikka, jossa kannattaa opiskella.
Opetuksen kehittämispäivä verkossa
Seuraavan työpajan aiheena oli arviointi. Opettajien kanssa työtä jatketaan opetuksen kehittämispäivässä toukokuussa. Kehittämispäivän teemoina on opetussuunnitelmatyön osalta se, miten toimintaympäristön muutos vaikuttaa Centriassa tehtävään työhön, miten geneerisiä taitoja harjoitellaan ja arvioidaan. Samoin pohditaan käsitystä oppijasta ja oppimisprosessista ja sen vaikutuksesta opetustyöhön. Arviointi on myös kehittämispäivän teemoissa.
Kehittämispäivän jälkeen on opetuksen johtoryhmällä vielä yksi työpaja, jossa voi olla aiheena asioita, joita kehittämispäivässä on noussut esiin.
Lähteet:
Helakorpi, S., Aarnio, H. & Majuri, M. 2010. Ammattipedagogiikkaa uuteen oppimiskulttuuriin. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu.
Hanna-Riina Aho
Asiantuntija (oppiminen)
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 725 0061
