Niina Grönqvist
Laura Rahikka
Kemiantekniikan koulutusohjelmassa yhtenä tavoitteena on insinöörien työelämätaitojen kehittäminen vastaamaan nykytyöelämän tarpeita. Teknologiateollisuus ry:n ja Kemianteollisuus ry:n yrityksillä teettämien tutkimusten perusteella näitä ovat mm. asiakasnäkökulman ymmärtäminen, kokonaisuuksien hahmottaminen, tiimityötaidot, kyky nähdä mahdollisuuksia, kyky toimia monikulttuurisessa ympäristössä, digitaidot ja asenne.
Pedagogista viitekehystä kehitettiin tukemaan työelämävalmiuksien omaksumista ja tähän liittyen luotiin uusi toimintakonsepti, joka sai nimen TalenttiTehdas. Oppimisanalytiikkaa kehittämällä opiskelijan oppimisprosessia voidaan ohjata itseohjautuvuuden suuntaan. Työkaluina tässä toimii vertais- ja itsearviointi.
Tekninen perusta ja viitekehys
Tämän hankkeen puitteissa kehitettiin Forms-pohjainen kysymyspatteristo sekä vertais- että itsearviointiin. Kysymyksiä varten laadittiin arviointikriteeristö, jonka avulla kysymykset muotoiltiin (KUVA 1). Yhtä geneeristä taitoa arvioitiin useampien eri kysymysten avulla jaoteltuna eri viikoille ja vastaukset koottiin lopussa yhteen kuvaajiksi (KUVA 2).
Osapuolten roolit
Lehtorit toimivat valmentajien roolissa ja ohjasivat oppimisprosessia. Suunniteltiin pilotti, toteutettiin se ja arviointi syntyi prosessin aikana. Opiskelijalla oli merkittävä rooli arviointiprosessissa, mikä myös todennettiin lopputuloksia tulkittaessa.
Keskeisimmät tulokset, kehitysaskeleet ja odotukset
Lähtökohtaisesti arvioitiin, ettei tämän tyyppisellä arviointityökalulla voida saavuttaa autenttisen objektiivisia tuloksia, mutta kuitenkin nähtäisiin kehitystrendit. Vaihtelua ei kuitenkaan juurikaan nyt näkynyt kuvaajissa tai vaihtelu vastauksissa oli pientä. Opiskelijoiden rooli vastaamisessa korostui; kaikkiin kysymyksiin tulisi vastata ja niihin tulisi vastata mahdollisimman objektiivisesti. Tähän korjaavana toimenpiteenä opiskelijat on hyvä perehdyttää perusteellisemmin metataitojen arviointiin. Olisi hyvä avata esimerkkien avulla, mitä niillä tarkoitetaan, ja kuinka arvioidaan toista opiskelijaa mahdollisimman objektiivisesti. Lisäksi lähtötason kartoitus ennen varsinaisen analytiikkasovelluksen käyttöä voisi auttaa opiskelijaa arvioimaan paremmin tulevia kysymysten pohjalta omaa tilannettaan.
Seuraavassa kehitysvaiheessa luodaan sovellus, jossa tähän mennessä havaitut tekniset ongelmat on ratkaistu, ja joka toimisi myös mobiiliselaimessa. Mallia kehitetään myös kysymysten osalta palvelemaan laajemmin tekniikan opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittymistä. Sovelluksen pitäisi tuottaa valmiiksi graafit tuloksista ja tuloksia pitäisi myös voida arvioida tilastotieteellisesti. Mobiilipohjainen sovellus palvelisi myös työelämän edustajia paremmin heidän arvioidessaan opiskelijoita. Kysymysten muotoilussa on myös huomioitava yrityksen näkökulma.
Opiskelija voisi reaaliaikaisesti seurata tuloksiaan, ja sen mukaan ohjata omaa oppimisprosessiaan. Lopussa opiskelija saisi raportin kehittymisestään, johon valmentajat ja yritysten edustajat voisivat halutessaan lisätä kommentteja.
Pilotti toteutettiin osana valtakunnallista, Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Avain parempaan oppimiseen amkeissa (APOA) -kärkihanketta. Hankkeen päätoteuttajana toimii Tampereen ammattikorkeakoulu ja Centria-ammattikorkeakoulu on mukana omalla osahankkeellaan. Hankkeessa pilotoidaan, tutkitaan ja kehitetään oppimisanalytiikan hyödyntämistä ammattikorkeakouluissa.
Niina Grönqvist
Lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 704 0848
Laura Rahikka
Lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 808 6622
