Centria tarjoaa pelialan opetusta myös tulevaisuudessa

Suomalaisesta peliteollisuudesta on vähitellen muodostunut kansallinen ylpeydenaihe sen niittäessä menestystä maailmalla ja työllistäessä jopa tuhansia osaajia. Ala on myös onnistunut pidättäytymään nurkkakuntaisuudesta: toisten menestystä ei kyräillä, vaan eteenpäin mennään yhdessä ilman vääristynyttä kilpailua. Kotimaisia pelialan toimijoita yhdistävät markkinat maamme rajojen ulkopuolella.  (Kuorikoski 2021, 5–6.)

Peliteollisuudessa on ollut jo pidempään noususuhdanne, jota ei heikentänyt edes koronaepidemia. Peliala ylsi Suomessa yli kahden miljardin euron liikevaihtoon vuonna 2020. Helsingin pelialan ekosysteemi on Euroopan kolmanneksi tärkein heti Lontoon ja Pariisin jälkeen, joten Suomen voidaan katsoa olevan maailmanlaajuisesti erittäin varteenotettava pelintekijämaa.  Suomessa uskotaan nähtävän lähiaikoina myös uusia yksisarvisia, jolla tarkoitetaan sellaisia tilastollisesti harvinaisia yrityksiä, joiden valuaatio lähentelee miljardirajaa rahoituskierrosten perusteella. Suomalainen Reworks-peliyhtiö on hyvä esimerkki menestyneestä yrityksestä, jonka liikevaihto kasvoi 84-kertaiseksi vuodessa. Israelilainen Playtika osti 80 prosenttia kyseisen peliyhtiön osakekannasta 340 miljoonalla eurolla.  (Ranta 2021.)

Tuottoisaa pelinkehittämistä tapahtuu koko Suomen alueella, vaikka 55 prosenttia Suomen pelinkehityksestä keskittyykin pääkaupunkiseudulle. Suomen pelialan keskusjärjestö Neogamesin toimitusjohtaja K.-P. Hiltusen mukaan yksi pelialan kasvun esteistä Suomessa on puute osaavista työntekijöistä. Suomalaisilta pelialan yrityksiltä kysyttäessä ne kertovat tarvitsevansa seuraavan puolentoista vuoden aikana yhteensä 400–1 000 uutta työntekijää. Byrokratiaa tulisi maahanmuuton suhteen helpottaa, että Suomeen saataisiin myös ulkomailta osaavaa työvoimaa. Toisena merkittävänä pelialan kasvun esteenä K.-P. Hiltunen pitää sitä, ettei Suomessa ole peleille olemassa omia erillisiä julkaisijoita.  Pidempiaikaista rahoitusta ei ole myöskään riittävästi tarjolla varhaisille Startup-yrityksille. (Elite Gamedevelopers 2021.)

PeKeVa-hanke pyrki vastaamaan pelialan työntekijäpulaan tarjoamalla 104 opiskelijalle perusvalmiudet pelialalle. Osallistujille opetettiin pelialan eri osaamisalueita, joista jokainen löysi omansa pelien sisällön tuottamista varten. PeKeVa-hankkeen aikana opetusmenetelmiä ja -materiaaleja kehitettiin antamaan osallistujille mahdollisimman paljon edellytyksiä syventää osaamistaan tai jopa työllistyä pelialalle. Hankkeessa työskentelevät asiantuntijat pyrkivät selvittämään uusimmat pelialan käytössä olevat ohjelmistot, laitteet ja menetelmät ja rakentamaan näistä vuoden mittaiseen opetukseen ajallisesti ja määrällisesti sopivia osa-alueita. Uusimman tiedon hankkimista varten konsultoitiin opetuksen mahdollisista sisällöistä myös alan toimijoita. Pelialan koulutusta pilotoitiin lisäksi osana Ylivieskan lukio-opetusta. Oppilaille jaettiin tietoa pelinkehityksestä ja koodaamisesta, ja he pääsivät kehittämään yhteistä peliprojektia.

Hankkeen yhtenä tavoitteena oli löytää opetusta ja opiskelijoiden pelinkehitystä varten parhaat etätyöskentelyn välineet ja menetelmät. Tämä tarkoitti muun muassa Discord-sovelluksen chat-, ääni- videopuhelu- ja ruudunjakotoimintojen juurruttamista osaksi opiskelijoiden projektityöskentelyä. Koronaepidemian puhjettua etätyöskentelykäytäntöjen selvitystyö vietiin käytäntöön, sillä opetus jouduttiin siirtämään kokonaan verkkoon. Kaikeksi onneksi opetusmateriaali oli jo ennen koronaepidemiaa suunniteltu siten, että sisällöt oli mahdollista opettaa täysin etäopetuksen keinoin. Samalla etäopetus avasi mahdollisuuden alueelliseen riippumattomuuteen koulutuksen markkinoinnissa.  Pelipajan järjestäminen täysin etänä mahdollisti Pelipajan koulutukseen hakemisen joka puolelta Suomea.  

PeKeVa-hanke saavutti asettamansa tavoitteet niin opettamisen, yhteisöjen rakentamisen, disseminaation kuin virtuaaliteknologioiden omaksumisen suhteen. Opetuksen tavoitteiden saavuttaminen näkyi Pelipajaan osallistuneiden opiskelijoiden palautteissa. Opiskelijat tunsivat, että heidän tavoitteensa selkiytyivät ja alaan liittyvä ymmärrys kasvoi. Opinnot auttoivat opiskelijoita tekemään päätöksiä myös alalla jatkamisen suhteen joko jatko-opintojen, oman yrityksen tai alan yritykseen työllistymisen muodossa. Pajatoiminta toi myös osallistavaa toimintaa ja sisältöä sellaisille mukana olleille, jotka tunsivat olleensa yksin pelialan suunnitelmiensa kanssa ja saattoi yhteen samanhenkisiä ihmisiä, jotka muuten eivät olisi löytäneet tietään pelialan toiminnan pariin.

Pelialalla työskentelevien ja alasta kiinnostuneiden yhteisö kasvoi merkittävästi PeKeVa-hankkeen järjestämissä tapaamisissa, tapahtumissa ja hankkeen aikaisessa opetusympäristössä. Alan toimijoiden kanssa päästiin verkostoitumaan lisäksi mm. Malmössä järjestetyssä Nordic Game -tapahtumassa, joka on yksi suurimmista EU:ssa järjestettävistä pelialan tapahtumista. Osallistujia, pelialan toimijoita ja yrityksiä tapahtumassa on joka vuosi eri puolilta Eurooppaa.   

Disseminaatio, eli tiedon levitys, oli yksi hankkeen tavoitteista. Tietoa hankkeesta ja pelialasta levitettiin viestimällä aktiivisesti eri medioissa. Pelipajalla oli käytössään omat netti- ja Facebook-sivut. Pelipajaopiskelijoiden tekemistä pyrittiin myös nostamaan esiin erityisesti sosiaalisessa mediassa. Hankkeessa tuotettiin yhteensä 20 kappaletta pelidemoja, mikä kertoo opiskelijoiden aktiivisesta osallistumisesta pelipajaopintoihin.

PeKeVa-hanke on ollut teknologioiden ja menetelmien tutkimisen ja vertailemisen osalta Centrian osaamispääomaa merkittävästi lisäävä hanke. Erityisesti pelianalytiikassa sekä VR- ja AR-kehityksessä käytetyistä menetelmistä ja työkaluista saatiin paljon uutta tietoa.

Pohjois-Pohjanmaan alueen pelinkehittäminen otti PeKeVa-hankkeen aikana aimo harppauksen eteenpäin.  Yksi tärkeimpiä saavutuksia on peliopetuksen jatkaminen Centrian avoimessa ammattikorkeakoulussa hyödyntämällä hankkeen aikana kehitettyjä opetusmenetelmiä.