Anni-Maija Viitasaari
Osallistuin toukokuussa 2024 Tanskan Kööpenhaminassa järjestettyyn EFYE-konferenssiin (European First Year Excperince) yhdessä Centrian asettautumispalveluista vastaavan asiantuntijan Sofia Behlulin kanssa. Tämän kertainen konferenssimatka oli merkityksellinen siinä mielessä, että pidimme Sofian kanssa ensimmäiset kansainväliset konferenssiesityksemme.
Tässä Bulletin-artikkelissa käsittelen sitä, mikä on EFYE-konferenssi, miksi korkeakoulujen tulisi panostaa juuri ensimmäiseen opiskeluvuoteen ja miten ensimmäinen konferenssiesitykseni meni. Lopuksi summaan ajatuksia siitä, mitä voisimme ottaa huomioon parantaaksemme opiskelijoiden ensimmäisen vuoden opiskelukokemusta.
Mikä on European First Year Excperience (EFYE) -konferenssi?
EFYE-verkosto pyrkii tuomaan yhteen ihmisiä ja ideoita tukemaan korkeakouluopiskelijoiden ensimmäistä opiskeluvuotta. EFYE-konferenssit ovat verkostoja, joiden pääpaino on jakaa ideoita ja toimintatapoja, joiden avulla saadaan korkeakouluopiskelijat sitoutumaan opintoihin ja korkeakoulujen tarjoamiin yhteisöihin. Nämä ideat jaetaan erilaisten työpajojen kautta, joita vetävät alan ammattilaiset, sekä työpajoissa tapahtuvien osallistujien keskusteluiden välityksellä. Vuoden 2024 EFYE-konferenssi pidettiin Tanskassa Kööpenhaminassa University College Copenhagenissa. Kyseessä oli kokonaisuudessaan 18. EFYE-konferenssi. Lisäksi konferenssissa kuullaan aiheeseen liittyvää teoreettista tutkimusta. (European First Year Experince; European First Year Experience Conference.)
Miksi ensimmäisen opiskeluvuoden ympärille on rakentunut kokonainen EFYE-verkosto ja -konferenssi? Ryhmien ja yhteisöjen merkitys on kriittinen korkeakouluopiskelijalle siinä mielessä, että ne antavat opiskelijoille mahdollisuuden osallistua, integroitua ja vaikuttaa. EFYE-foorumin yksi tärkeimmistä ajatuksista on se, että meidän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota yhteisöjen kollektiiviseen yhteisvaikutukseen yksilöfokuksen sijaan. Kun keskitymme yhteisöjen positiivisiin vaikutuksiin, korkeakoulut voivat rikastuttaa opiskelijoiden ensimmäisen vuoden kokemusta. On havaittu, että nämä positiiviset ensimmäisen vuoden kokemukset rakentuvat yhteenkuuluvuuden tunteen rakentamisen kautta, jonka myötä opiskelijat oppivat myös jaettua vastuuta sekä yhteen tulemista. (European First Year Experince; European First Year Experience Conference.)
Tämän vuoden EFYE-konferenssin teemana oli ”From Me to We – Building the First Year Communities”. Konferenssi keräsi osallistujia noin 20 eri maasta, pääosin Euroopasta, mutta myös muutamia osallistujia Amerikasta, Australiasta ja Etelä-Amerikasta. Konferenssissa oli myös ennätysmäärä suomalaisia osallistujia, kokonaiset 20. Suomalaiset EFYE-osallistujat verkostoituivat konferenssipäivien aikana aktiivisesti. Tapahtumassa oli mielenkiintoista se, että osallistujista suurempi osa oli akateemisten yliopistojen edustajia kuin ammattikorkeakoulujen edustajia. Esimerkiksi suomalaisesta 20 henkilön delegaatiosta vain neljä henkeä oli ammattikorkeakoulusta. (European First Year Experience Conference.)
Tanskalaiset kollegat olivat onnistuneet järjestämään erittäin miellyttävän ja ystävällisen konferenssin niin ohjelmasisältöineen kuin konferenssipuitteineen. Tapahtuman fyysiset puitteet olivat uudessa kampusmiljöössä, jossa oli runsaasti tilaa, valoa sekä yhteisiä kokoontumispaikkoja. Lisäksi konferenssiohjelma oli rakennettu ensikertalaisen näkökulmasta helposti navigoitavaksi, selkeäksi ja tasapainoiseksi kokonaisuudeksi sekoittaen sopivassa suhteessa työpajoja ja teoriaa. Konferenssin ilmapiiri oli mielestäni tanskalaisittain rento, ystävällinen ja maanläheinen. Itseäni miellyttivät erityisesti keskisuuren ammattikorkeakoulun edustajana konferenssin pienet mittasuhteet. Osallistujamäärät olivat päivittäin vain 350 henkeä. Tämä mahdollisti intiimin konferenssi-ilmapiirin sekä erinomaiset verkostoitumismahdollisuudet.
EFYE-konferenssin sisältö soveltuu mielestäni erittäin hyvin monelle eri korkeakoulun työntekijälle. Tapahtuman aihepiirit sivuavat yhtä lailla asiantuntijoita, jotka työskentelevät opiskelijamarkkinoinnissa ja hakuvaiheessa, kuin niitä, jotka ovat tukena, kun opiskelija aloittaa opiskelunsa aina opiskelijan opintojen ohjaukseen ja opetukseen asti. Tarkoitan tällä sitä, että opiskelijan ensimmäisen vuoden kokemus ei rakennu pelkästään tiettyjen henkilöiden tai korkeakouluyksikön toiminnasta, vaan se on pikemminkin sarja vakiintuneita toimenpiteitä ja pilotteja opiskelijoiden opintomenestyksen, opintoihin sitoutumisen ja yhteisöllisyyden edistämiseksi.
Vuoden 2025 EFYE-konferenssi järjestetään Belgiassa, KU Leuvenissa 26.-28.5.2025. Konferenssin teema on “Bring on the future! Shaping the first-year experience in a rapidly changing world”. Keskiössä on tulevaisuusorientoitunut opetus ja opiskelijoiden opintojen aikainen tukeminen. (European First Year Experience Conference 2025.)
Oma konferenssiesitys – miten meni?
Minä ja kollegani Sofia Behluli osallistuimme ensimmäistä kertaa kansainväliseen EFYE-konferenssiin ja tällä matkalla pidimme myös ensimmäiset kansainväliset esityksemme. Konferenssissa oli monenlaisia esityskategorioita, ja meidän esityksemme olivat Show and Tell -kategoriassa. Tässä esityskategoriassa kukin esittelijä sai viisi minuuttia aikaa alustaa oman aiheensa. Alustukset olivat peräkkäin, ja niiden jälkeen ryhmittäydyttiin neljään eri pöytään. Osallistujat saivat kiertää esittäjien pöydissä kyselemässä ja keskustelemassa alustuksen aiheesta.
Pidin oman esitykseni Centriassa käytössä olevasta tandemtyöharjoittelu-mallista, joka lanseerattiin Export Expert -hankkeessa (Centria AMK 2023). Sofian aihe oli sen sijaan Empowering International Students: Strategies for a More Successful Integration, ja siinä hän summasi yhteen kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden asettautumispalveluiden sabluunaa. Esittelin tandemharjoittelumallin yhtenä keinona parantaa opiskelijoiden ensimmäisen vuoden opiskelukokemusta erityisesti sillanrakentajana kulttuurisen synergian ja ammatillisen kasvun näkökulmista. Toisin sanoen kun opiskelijapari, suomalainen ja kansainvälinen tutkinto-opiskelija, menee yhdessä työharjoitteluun, he saavat kokemusta eri kulttuuritaustasta tulevan henkilön kanssa työskentelystä ja uuden työn ja työkulttuurin oppimisesta. Tandemharjoittelu on väylä, joka edistää kulttuurista synergiaa ja ammatillista kasvua, mikä parhaassa tapauksessa johtaa opintoihin sitoutumiseen sekä ammatillisen identiteetin vahvistumiseen ja lopulta parempiin työllistymisedellytyksiin.
Esityksen pitäminen juuri tässä kategoriassa oli erittäin antoisaa. Alustuksen jälkeinen keskustelu antoi kansainväliset raamit tandemharjoittelumallille ja kuulijoiden kysymykset antoivat uutta näkökulmaa siihen, mitä voisi tehdä vielä paremmin. Mielenkiintoista oli tietenkin se, että perinteisten akateemisten yliopistojen opinnoissa ei ole juurikaan työharjoittelua, joten opintojen kytköstä työmarkkinoihin ei tässä mielessä voida hyödyntää esim. hakijamarkkinoinnissa tai ensimmäisen opiskeluvuoden kokemuksen parantamisessa. Tämä oli selkeästi yksi tärkeimmistä oivalluksista, jonka toin mukanani konferenssista. Ammattikorkeakouluna tiedostamme varsin hyvin alueellisen vaikuttavuutemme elinkeinoelämään, mutta miten voisimme tuoda sen konkreettisesti läsnä olevaksi myös opiskelijoille, jotka hakevat meille opiskelemaan? AMK:n alueellinen vaikuttavuus ja työelämäkytkökset tulisi sitoa ensimmäisen vuoden opintoihin niin, että opiskelijat näkisivät heti alusta asti opintojensa päätepisteen eli sen, mitä kyseisellä tutkinnolla voi tehdä tulevaisuudessa.
Sofian esityksen ja Centrian asettautumispalveluiden yksi ehdoton valttikortti kansainväliseen viitekehykseen asetettuna on palveluiden holistisuus. Sofian alustuksessa kiteytyi oivallisesti se työ, jota Centriassa tehdään kansainvälisten opiskelijoiden hyväksi, jotta asettautuminen, kotiutuminen ja alueelle jääminen olisi mahdollista. Kuulijat olivat todella kiinnostuneita tästä palvelusabluunasta ja erityisesti siitä, miten olemme onnistuneet luomaan sellaisia rakenteita organisaatioomme, jotka mahdollistavat kansainvälisten opiskelijoiden osallistumisen, osallisuuden ja vaikuttamisen erilaisiin asioihin korkeakoulun eri elimissä.
Miksi korostaa ensimmäisen opiskeluvuoden merkitystä kokonaisen konferenssin verran?
EFYE konferenssin yksi pääpuhujista oli sosiologian professori Ib Ravn taiteiden ja sosiaalitieteiden tiedekunnasta Danish School of Education yliopistosta. Professori Ravn avasi peruspsykologisten tarpeiden merkitystä yhtenä keskeisimpinä tekijöinä yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunteen ja kulttuurin rakennustekijöinä yliopistoissa. Ihmisillä on karkeasti kolme psykologista perustarvetta: autonomian tarve, hyödyksi olemisen tarve ja yhteyden tarve. Ravn korosti puheenvuorossaan sitä, että pienillä mikrotason vuorovaikutuselementeillä voidaan saavuttaa myönteisiä yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisen integraation kokemuksia yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. (European First Year Experience Conference 2024 Programme 2024, 21.)
Ravn antoi lukuisia käytännön esimerkkejä siitä, mitä opettaja voi tehdä ’luokkahuoneessaan’ edesauttaakseen opiskelijoiden keskinäistä vuorovaikutusta, sitoutumista opintojakson tavoitteisiin ja yhteiseen päämäärään esim. ryhmätöiden osalta. Tällaisia keinoja ovat Ravnin mukaan asiat, jotka edesauttavat opiskelijoiden psykologista turvallisuudenkokemusta, kuten opiskelijoiden tervehtiminen, opiskelijoiden tutustuttaminen toisiinsa, selkeät kurssiohjeet ja -säännöt, yhteisten sosiaalisten tilanteiden rakentaminen, esim. lounas tai kahvihetki, jossa opiskelijat tuodaan yhteen tutustumaan toisiinsa. Ravn korosti, että opettajan osallistuminen ja läsnäolo opiskelijoiden vuorovaikutustilanteisiin on erittäin tärkeä. Hänen oman kokemuksensa mukaan myös oppimistulokset ovat olleen laadukkaampia, kun hän on aktiivisesti huolehtinut yhteyden peruspsykologisesta tarpeesta ja ottanut käyttöön keskinäiseen vuorovaikutukseen kannustavia keinoja oppitunnillaan.
Karrikoidusti kuvattuna, jos opiskelijoita ei kohdata autenttisesti face to face -vuorovaikutustilanteissa erinäisin pienin vuorovaikutuksellisin keinoin, tunne kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta jää vajaaksi. Tämä voi taas vaikuttaa merkittävästi opintoihin sitoutumiseen, yhteyden kokemiseen toisiin opiskelijoihin sekä lopulta siihen, jättääkö opiskelija opintonsa kesken sosiaalisista syistä. Tällä professori Ravn tarkoitti sitä, että yhä useampi yliopisto-opiskelija jättää opintonsa kesken sen takia, ettei hän kiinnity yliopiston perinteisiin opiskelijayhteisöihin tai oman vuosikurssin opiskelijoihin ensimmäisenä opiskeluvuotena.
Professori Ravn käsitteli yhteisöllisyyden kokemuksen rakentumista sosiaalisen determinaatioteorian (Self-Determination Theory) valossa, jossa käsitellään sisäisen ja ulkoisen motivaation merkityksiä toiminnan tuottavuudessa ja vaikuttavuudessa (ks. lisää Self-Determination Theory 2024). Tähän teoriaan nojautuen Ravn nosti esille käsitteen integrated motivation, joka liittyy keskeisesti yhteisöllisyyden, yhteyden ja osallisuuden kokemuksen rakentumiseen siten, että tekemisen motivaatio voi syntyä myös jaetusta yhteydenkokemuksesta muihin opiskelijoihin. Toisin sanoen sisäisen opiskelumotivaation lisäksi opiskelija motivoituu opintoihin myös kanssaopiskelijoiden kanssa yhteisesti jaetuista päämääristä. Ravn ehdotti esityksessään, että opettajien ja ohjaajien pitäisi edesauttaa opiskelijoiden yhteisesti jaetun motivaation (integrated motivation) rakentumista, koska se synnyttää yhteenkuuluvuutta ja innostusta oppia ryhmätöistä ja -tilanteista. (European First Year Experience Conference 2024 Programme 2024, 21.)
Yhteenkuuluvuuden fasilitointi – kaikkien tehtävä?
Ensimmäisen opiskeluvuoden yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden rakentaminen korkeakouluissa kuuluu kaikille, mutta sen pitää olla järjestelmällisesti ja läpileikkaavasti suunniteltua eri korkeakoulutoimijoiden kanssa. Ei riitä, että opiskelijoiden ensimmäiseen opiskeluvuoteen on panostettu vain opiskelijoiden hakeutuessa korkeakouluun. Koko korkeakouluyhteisö on vastuussa opiskelijoiden viihtyvyydestä ja yhteisöllisyyden kokemuksen mahdollistamisesta aina luokkahuoneista opiskelijajärjestön toimintaan asti.
Itse asiassa ensimmäinen opiskeluvuosi antaa osviittaa siitä, millainen opiskelijan opintopolku tulee jatkossa olemaan. Professori Ravnin esityksestä jäi erityisesti mieleeni se, että ensimmäinen opiskeluvuosi on merkittävästi parempi ja menestyksekkäämpi, kun huomioimme opiskelijan perustarpeen nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta. Sellaisen sosiaalisen kontekstin rakentaminen, jossa opiskelijoiden psykologiset tarpeet tulevat kohdatuksi, johtaa yhteisön jaetuksi motivaatioksi ja toiminnan moottoriksi, jossa ryhmän jäsenet pitävät huolta toisistaan, kokevat itsensä hyvinvoiviksi, motivoituneiksi, kiinnostuneiksi ja luoviksi. Siksi panostaminen opiskelijoiden ensimmäiseen opiskeluvuoteen on niin tärkeää.
Lähteet
European First Year Experience. Saatavissa: https://efyenetwork.weebly.com/. Viitattu 6.8.2024.
EFYE 2024 / From me to we – Building first year communities. Københavns Professionshøjskole. Saatavissa: https://www.kp.dk/lp/efye-2024/theme/. Viitattu 6.8.2024.
European First Year Experience Conference 2025. Saatavissa: https://efye2025.be. Viitattu 6.8.2024.
Centria AMK. 2023. Export Expert – Connecting talent with opportunities. Saatavissa: https://net.centria.fi/hanke/export-expert/ . Viitattu 6.8.2024.
European First Year Experience Conference 2024 Programme. 2024. Saatavissa: https://www.kp.dk/wp-content/uploads/2023/12/a5-folder-efye2024-udakst03.pdf. Viitattu 6.8.2024.
Self-Determination Theory. 2024. The Theory. Saatavissa: https://selfdeterminationtheory.org/the-theory/. Viitattu 9.8.2024.
Anni-Maija Viitasaari
Uraohjaaja, asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
P. 050 477 2847
