Heidi Kaartinen
”Ketä minun lennättämiseni muka kiinnostaisi?” ”Dronella sitä lennetään, ei luvilla.” Rehvakkaita toteamuksia on kuultu viime vuosina melko monta kertaa – droneteknologia on saatavilla, se kiinnostaa kaikenikäisiä ja sitä halutaan päästä käyttämään. Harva kuitenkaan tietää, että dronejen lennättäminen on hyvin tarkkaan säädeltyä toimintaa, ja tavallisen kuluttajakäyttäjänkin tulee noudattaa voimassa olevia säädöksiä.
Olen täysin aloittelija dronejen lennättämisen suhteen. Vaikka teen viestintää dronehankkeille, lähin kosketukseni laitteisiin on toistaiseksi ollut se, että olen kantanut droneja paikasta toiseen. Säädöksistä löytyy paljon tietoa verkosta, mutta asiat ovat monesti toisiaan sivuavia ja osittain päällekkäisiäkin – ja siksi amatöörille hämmentäviä. Tässä artikkelissa lähestyn dronen käyttöä ja siihen liittyviä säädöksiä ja rajoituksia täysin amatöörin ja peruskäyttäjän näkökulmasta.
Dronen hankinta ja operaattoriksi rekisteröityminen
Dronea hankkiessa tulee ensimmäisenä pohtia sitä, mihin käyttöön laitetta on hankkimassa. Useimmissa droneissa on sisäänrakennettuna kamera, jolla voi tallentaa maisemia ja kuvata videota. Kalliimmissa laitteissa mukana saattaa tulla esimerkiksi lämpökamera, joka mahdollistaa jo hyvinkin monenlaista toimintaa. Sen avulla voidaan paikantaa lämpövuotoja, etsiä eläimiä ja ihmisiä maastossa tai tarkistaa aurinkopaneeleja (Kuva 1).
Mikäli drone painaa yli 250 grammaa tai se sisältää henkilötietoja tallentavaa sensoriteknologiaa, jollaiseksi kamerakin luokitellaan, on omistajalla velvollisuus rekisteröityä operaattoriksi dronetoimijarekisteriin. Operaattorin tulee aina olla täysi-ikäinen. Rekisteröitynyt operaattori voi ilmoittaa kauko-ohjaajia (lentäjiä) verkkotenttiin. Lentäjän puolestaan tulee olla Suomessa vähintään 12-vuotias. Rekisteristä saatavalla tunnuksella merkitään kaikki dronet, joita kyseinen operaattori ja sen lentäjät lennättävät. Lisäksi uusissa droneissa tulee pääsääntöisesti olla etätunnistamisen mahdollistava laitteisto (transponderi), lukuunottamatta droneluokkia C0 ja C4. C-luokituksesta kerrotaan lisää tämän artikkelin seuraavassa kappaleessa.
Jotta asia ei olisi ihan yksinkertainen, niin on tietysti olemassa poikkeus: jos laite painaa alle 250 grammaa ja siinä ei ole kameraa, tai se luokitellaan leluksi, sitä ei tarvitse rekisteröidä, eikä se näin ollen tarvitse operaattorin tunnusta. Tässäkin tapauksessa on kuitenkin hyvä lukea laitteen ohjekirja huolella läpi, sillä leluakin osaamattomasti lennättämällä voi saada aikaan ikävääkin vahinkoa ihmisille, eläimille tai omaisuudelle.
Laitteiden luokitukset astuivat voimaan
Vuoden vaihtuessa 2024 voimaan astui vaatimus laitteiden C-merkinnästä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien tehtailta vuoden vaihteen jälkeen lähteneiden laitteiden tulee sisältää merkintä laitteen C-luokituksesta. Luokituksia on seitsemän, joista viisi (C0 – C4) mahdollistaa lentämisen avoimissa alakategorioissa A1-A3. Alakategoriat puolestaan määrittävät mahdollisen tarpeen dronepilotin koulutukselle. Alakategorioita käsitellään tämän artikkelin seuraavissa kappaleissa.
Heräsikö mielessäsi nyt kysymys: ”Minulla on jo vanhempi drone ja siinä ei ole luokitusmerkintää – saanko siis lentää sitä?” Vastaus tähän kuuluu: saat. Alle 250 grammaa painavaa dronea voi lennättää alakategoriassa A1 ja alle 25 kilogrammaa painavaa dronea voidaan puolestaan lennättää alakategoriassa A3. Mikäli drone painaa 250 grammaa tai enemmän, lennättäminen edellyttää aina A1/A3 verkkoteoriakokeen suorittamista.
Testit suorittamalla voi todistaa osaamisensa itselleen ja viranomaisille
Harrastus- ja yrittäjätason lentäminen sijoittuu pääsääntöisesti dronelainsäädännössä avoimeen kategoriaan, jossa ei tarvita erillisiä toimilupia, mutta operaattorin ja sen lentäjien tulee yleensä lentojen alakategoriasta riippuen suorittaa verkkotentti tai valvottu kauko-ohjaajan koe.
Kun toimit avoimessa kategoriassa, lennätys tapahtuu aina enintään 120 metrin korkeudella maan tai meren pinnasta ja sinulla tulee olla suora näköyhteys laitteeseen. Et myöskään voi lentää ihmisjoukkojen yläpuolella.
Jos laitteesi kuuluu luokkaan C0 ja painaa alle 250 grammaa, voit huoletta lennättää sitä ilman erillisiä lupia, mutta laitteelle vaaditaan silti operaattori, jonka alaisuudessa laite on. Pienten dronejen kohdalla suositellaan tutustumaan laitteen ohjekirjaan huolellisesti, mutta yleisesti on suositeltavaa tutustua myös verkkotenttiaineistoon, joka löytyy verkosta osoitteesta droneinfo.fi.
Alakategoriassa A1 ja A3 lennättäminen on mahdollista eri luokitusten droneilla, mutta pilotin tulee opiskella lennättämiseen liittyvä materiaali ja tehdä verkkotentti. Hankittu osaaminen tai laitteen koko tai luokitus ei kuitenkaan suoraan tarjoa mahdollisuutta suorittaa lentoja kaikissa paikoissa ja tilanteissa.
Lentäminen ihmisjoukkojen yllä ja lentovyöhykkeet
Kun droneja lennätetään, on pääsääntöisesti muistettava, että väkijoukkojen päällä lennättäminen on aina kielletty. Olipa kyseessä sitten kesätapahtuma, konsertti tai vaikka hääjuhla, dronen lennättämiseen vaadittava koulutus tulee ottaa huomioon. Vain alakategoriassa A2 voidaan luokkaan C2 kuuluvia droneja lennättää 30 metrin etäisyydellä ihmisistä tai 5 metrin päässä, mikäli hidaslentoasetus on aktivoitu. Kyseisessä luokassa toimimiseen vaaditaan kauko-ohjaajan todistus, jota pidetään lennättäessä mukana. Todistus hankitaan suorittamalla valvottu kauko-ohjaajan koe. Kauko-ohjaajan valvottuja kokeita järjestetään kaupallisena toimintana muun muassa Centria-ammattikorkeakoulun toimesta.
Lento kannattaa suunnitella etukäteen huolellisesti ja tarkistaa samalla, voiko kyseisellä alueella lentää. Suomen alueella on useita vyöhykkeitä, joilla esimerkiksi lentokorkeutta tai kuvaamista rajoitetaan. Joissain paikoissa lennot ovat luvanvaraisia tai täysin kielletty. Flyk Oy tarjoaa verkossa palvelun, jossa näkyvät reaaliaikaisesti lentotoimintaan vaikuttavat rajoitteet kartta-alustalla. Esimerkiksi Ylivieskan kohdalla kartasta löytyy muun muassa tieto asukastiheydestä eri kohdissa kaupunkia, lennokki- ja lentokenttien alueet, mastot, sekä poliisiasema, jonka alueella dronea voi lennättää vain erityisluvalla (Kuva 2). Kartta on vapaasti käytettävissä osoitteessa flyk.com.
ÄlyPilot ja SUMMATION -hankkeet
Centrian hankkeet ÄlyPilot (EAKR) ja SUMMATION (Interreg Aurora), hakevat droneteknologioille ajankohtaisia käyttötapauksia ja lisäävät samalla käyttäjien tietoisuutta dronetoimintaan liittyen. Tämän artikkelin tiedot pohjautuvat Traficomin Droneinfo.fi-verkkosivustolla julkisesti saatavilla olevaan tietoon. Hankkeissa on luotu myös dronelennättäjän ohjekorttisarja, jonka digitaalinen versio löytyy täältä: https://net.centria.fi/wp-content/uploads/2024/02/Dronen_kaytto_kortit_verkkoon.pdf
Heidi Kaartinen
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
P. 040 729 9951
