Helinä Nurmenniemi
Kaija Arhio
Miten yhteiskunnassa voisi vähentää eriarvoisuutta ja lisätä hyvinvointia? Nämä asiat ovat nousseet esille useissa kestävään kehitykseen liittyvissä seminaareissa ja innovaatiotoimintaan liittyvissä tutustumiskohteissa. Tätä suuntaa vahvistaa myös uusi hallitusohjelma, jonka tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä vähentää köyhyyttä maailmassa. Tämä tarkoittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää taloutta, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta.
Seuraavat esimerkit Ruotsista ja Bulgariasta nostavat esiin kansainvälisen näkökulman sosiaalisiin innovaatioihin. Sosiaalisten yritysten määrä on kasvussa ja niiden tiedetään vetoavan erityisesti nuoriin. Niiden tavoitteena on taloudellisen kannattavuuden ohella sosiaalinen merkittävyys. Usein mukana on kestävä kehitys eri muodoissaan. Tämä haastaa myös yrittäjyyden opetuksen ammattikorkeakoulussa.
Tavoitteena solidaarisuus ja tasa-arvoinen yhteiskuntaa
Luulajan teknillisessä yliopistossa työskentelevä professori Malin Lindberg (2019) korostaa tarvetta laajentaa innovaatiotoimintaa sosiaalisiin kysymyksiin. Perinteinen innovaatiopolitiikka on jättänyt nämä kysymykset huomiotta. Samalla hän nostaa esille kestävään kehitykseen liittyvät kysymykset kuten köyhyyden-, osallisuuden– ja valtakysymykset.
Professori Lindberg on tutkinut innovaatiojärjestelmää miesten ja naisten tasa-arvon näkökulmasta. Hänen mukaansa keskeistä on laajentaa innovaatiotoimintaa sellaisiin ympäristöihin, joita ei perinteisesti ole tunnustettu innovatiivisiksi, kuten voittoa tavoittelemattomat organisaatiot ja hyvinvointipalvelut. Lindberg nostaa esille alhaalta ylöspäin suuntatuvan kehittämistoiminnan, joka paljastaa käytännön ongelmia.
Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan tulee tarjota kansalaisille solidaarisuutta ja tasa-arvoista yhteiskuntaa. Lindberg esitteli esikouluympäristöön liittyvää kehittämishanketta Västeråsista. Uudistaminen mahdollisti lapsille ja henkilökunnalle tilojen joustavamman käytön ilman rajoittavia normeja. Uudet tilat suuntasivat toimintaa monipuolisesti leikkiin ja oppimiseen. Uudistetut leikkiympäristöt toimivat sukupuolesta ja iästä rippumatta. Lindbergin mukaan uudistamisessa hyödynnettiin kolmea innovaatiotoimintaan liittyvää osa-aluetta: osallistavaa, sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvää innovaatiotoimintaa.
Osallisuutta ja sosiaalista yritystoimintaa
Bulgarian Varnassa nuorisopolitiikan tavoitteena on vahvistaa nuorten osallisuutta paikallisyhteisöön ja edistää eurooppalaista suvaitsevaisuutta, yhteisvastuuta ja tasa-arvoa. Vuonna 2017 Varna palkittiin Euroopan nuorten kaupunkina. Voittajakaupunki sai mahdollisuuden esitellä nuorisoon suuntautunutta toimintaansa. Nuoria kannustettiin osallistumaan ja tuomaan esille omia näkemyksiään. Varnan esimerkki osoittaa kuinka koko kaupunki tukee nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä.
Varnassa sijaitseva ”Non Impossible things” edustaa sosiaalista yritystä. Sen toiminta sai alkunsa aktiivisten vanhempien toimesta ja sen toiminta kohdistuu syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Yritystoiminnan kautta nuorille mahdollistuu mielekkääseen päivätoimintaan osallistuminen ja oikean työn tekeminen. Osalla vanhemmista oli erityistaitoja yritystoiminnan pyörittämiseen. Aloitusvaiheessa vanhemmat keräsivät mm. sponsoreita yritystoiminnan tukemiseen. Sosiaalisen yrityksen toimintaan tutustuessamme tapasimme nuoren CP-vammaisen Marian, joka teki käännöstöitä sekä dokumentaatiotöitä alueen yrityksille.
Lisäksi sosiaalisen yrityksen tavoitteena on saada mahdollisimman paljon vapaaehtoisia nuoria yrityksen toimintaan mukaan ohjaamaan ja tukemaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Simeon, nuori liikunnan asiantuntija, oli tullut vapaaehtoisena töihin ja nyt hänellä oli vakituinen työpaikka. Simeonin osaamisen myötä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille oli alkamassa liikuntaan ja terveysvaikutuksiin keskittyvä projekti. Simeonin tarina osoittaa, kuinka vapaaehtoistoiminnan kautta vakituisen työpaikan saaminen ja sitä kautta uuden projektin suunnittelu toimii hyvänä esimerkkinä myös muille vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille nuorille. Marian esimerkki kuvastaa sitä, miten sosiaalinen yritystoiminta mahdollistaa oikean työnteon alueen yrityksille.
Osallistavaa innovaatiopolitiikka
Sosiaaliset innovaatiot kuuluvat vahvasti suomalaiseen menestystarinaan. Maksuton koulutus, jokaiselle kuuluva sosiaaliturva ja tasa-arvoiset mahdollisuudet ovat ratkaisuja, joiden avulla on edistetty yhteiskunnan jäsenten osallisuutta, toimeentuloa, terveyttä ja sivistystä. Ruotsalaisen professori Lindbergin nostamat haasteet koskettelevat myös suomalaista yhteiskuntaa. Heinonen (2019) nostaa hyvinvointimallimme kolme keskeistä haastetta esille; köyhyys, osallisuus ja valta. Huonosti hoidettuna edellä mainituilla asioilla voisi olla vaikutusta jopa yhteiskuntarauhaan. Merkittävää on, että sosiaalisten yritysten eurooppalainen kattojärjestö on nostanut suomalaisia sosiaalisten yritysten hyviä käytäntöjä esille.
Uusia tuulia yrittäjyyskasvatukseen
Edellä kerrotut kansainväliset esimerkit innostavat soveltamaan kestävän kehityksen ja sosiaalisten innovaatioiden näkökulmaan yrittäjyyden opetuksessa. Nämä teemat kiinnostavat myös suomalaisia nuoria. Innovaatiokurssin lähestymiskulmana YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (https://www.un.org/sustainabledevelopment/ ) johdattelevat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään ajatteluun ja innovaatioihin. ESR-rahoitteisessa hankkeessa Yrittäjyyskasvatuksen strategian toiminnallistaminen kokeillaan rohkeasti erilaisia menetelmiä käytännön yrittäjyyskasvatukseen.
Lähteet:
Heinonen J. 2019. 20 –luvun hyvinvointimalli. Into
Lindberg, M., Forsberg, L., Karlberg, H. (2015). Gendered social innovation – a theoretical lens for analyzing structural transformation in organizations and society. International Journal of Social Entrepreneurship and Innovation. 3(6): 472-483.
Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Pääministeri Rinteen hallitusohjelma 2019. https://valtioneuvosto.fi/rinteen-hallitus/hallitusohjelma Luettu 18.11.2019
United Nations. Global Goals for Sustainable development. https://www.un.org/sustainabledevelopment/ Luettu 19.11.2019.
Helinä Nurmenniemi
Lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 449 2588
Kaija Arhio
Yliopettaja, projektipäällikkö
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 449 2570
