Tiia Valjus
Leena Toivanen
On ehkä hankala myöntää, mutta maailma täyttyy kovaa vauhtia roskalla, ja ilmastonmuutos on ongelma, joka vaikuttaa meihin kaikkiin. Eihän meillä ole kuin yksi maapallo. Toivoa ei kuitenkaan kannata menettää, koska maailman jätteen hyödyntämiseen on suunnitteilla ratkaisuja. Maatilojen biokaasuista maailman merien puhdistamiseen, Suomen teollisuudessa ollaan löydetty hienoja ratkaisuja kiertotalouden saralla.
Mitä kiertotalous oikeastaan on?
Kokkola Material Week on kansainvälinen kemianteollisuuden, biotalouden ja mineraalitalouden toimijoiden ja sidosryhmien verkostoitumistapahtuma, joka järjestettiin tänä vuonna kuudennetta kertaa. Sain itse mainion tilaisuuden osallistua viikon mittaisen tapahtuman ReKokkola-päivään, joka pidettiin Kokkolan kaupungintalolla 1. marraskuuta 2018. Päivän aiheena oli kiertotalous, mutta mitä se loppujen lopuksi on, ja miksi siitä puhutaan niin paljon?
Lyhyesti sanottuna kiertotalous on tuotteen tai materiaalin kierrättämistä. Kiertotaloudella pyritään pitämään raaka-aineet ja materiaalit mahdollisimman pitkään talouden käytössä, jolloin jätteen määrä vähenee. Suuria ongelmajätteitä kuten teollisuudessa käytettävät isot magneetit, akut ja vanhat hajonneet koneet heitetään pois, vaikka niillä olisi vielä uudelleenkäyttömahdollisuuksia. Jopa vanhat kaivosalueet pystytään oikeilla toimenpiteillä ja huollolla tehdä uudelleen toimintakelpoisiksi.
Kierrättämiseen kannustaminen ei ole mikään uusi asia, mutta yhä aihe, joka vaatii suuria toimenpiteitä, sillä Suomen ylikulutuspäivä tänä vuonna oli jo huhtikuussa. Ylikulutuspäivä on se aika jona ihmisten luonnonvarojen kulutus ylittää laskennallisesti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvia kasvihuonepäästöjä vuoden aikana. On siis huolestuttava ajatella, että jos kaikki ihmiset eläisivät kuin suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestäväksi. Nyt todella on aika miettiä, miten kulutamme ja kuinka käytämme jätettä hyödyksi jatkossa.
Ennakkoluulot pois – kiertotaloudella tehdään parempaa maailmaa!
Tilaisuudessa tuli esiin monia eri mielenkiintoisia tapoja, joilla Suomea tullaan viemään eteenpäin kiertotaloudessa. Miten siis pidämme huolta, että kiertotalous toteutuu? Kiertotalous ei ole mikään itsestäänselvyys, ja haasteita on. Koska tavoitteena on materiaalien ja tuotteiden pysyminen käytössä mahdollisimman pitkään, on yrityksillä vastuu tuotteiden koko elinkaaresta, jotta ylimääräistä jätettä ei syntyisi. Yritysten tulisi esimerkiksi järjestää tuotteen yhteyteen palveluita, joissa tuotetta huolletaan tai korjataan. Näin tuotteen elinkaari pitenee. Alkuperäisen käyttötarkoituksensa jälkeen tuotteen raaka-aineet saavat jatkoaikaa kiertotalouden ratkaisujen myötä toisaalla.
Kaivosteollisuudessa syntyvän jätteen käyttö on yleistynyt viime vuosina. Kaivannaisjätteen käyttöä on hyödynnetty mm. kaivosalueiden rakentamisessa ja louhostöissä. Samaa jätettä käytetään myös sementin ja betonin valmistuksessa. Kaivosjätteen uudelleenkäytön yleistymisen myötä on joistakin jatkokäyttöön hyvin soveltuvista jätteistä ollut jopa pulaakin, mutta kaikkea jätettä ei kuitenkaan pystytä käyttää johtuen esimerkiksi niiden vaarallisista ominaisuuksista. Kaivosten ympärillä tehdään jatkossa tutkimuksia ja kokeiluja kaivannaisjätteen maaparannuskeinoista ja metallien talteenotosta kaivosvesistä.
Maatiloilta tulee paljon käyttökelpoista jätettä, jota pystytään kehittää eteenpäin. Biokaasuja on tähän mennessä hyödynnetty liian vähän, joka johtuu investoinnin kalleudesta sekä pitkistä takaisinmaksuajoista. Tavoitteena on saada tiloilla syntyvä raakakaasu talteen, jotta sitä voitaisiin hyödyntää ja luoda liiketoimintaa sen ympärille. Esimerkiksi metaania voitaisiin myydä uutena vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille, jolla vähennettäisiin liikennepäästöjä hurjasti. Toki niin radikaaliin muutokseen menisi aikaa, mutta pienetkin askeleet riittävät hiilijalanjälkemme pienentämisessä.
Kukaan ei voi kieltää, että yksi suurimmista jäteongelmista lojuu tälläkin hetkellä maailman merissä. Öljy ja muoviroska vesissä on jo kauan ollut ongelma, johon ei ole tähän mennessä keksitty tarvittavassa mittakaavassa toimivaa ratkaisua. Meren tulevaisuudella saattaa olla toivoa, sillä kokkolalainen Johannes Myllymäki on keksinyt mullistavan vedenpuhdistuslaitteen prototyypin, joka kerää muutamassa tunnissa suuria määriä roskaa vedestä. Prototyyppiä laitteesta on kehitetty vuosia, ja se on todettu toimivaksi. Seuraava askel on kehittää suurempi versio, jota voidaan testata järviin ja suurempiin vesikohteisiin.
Tehdään yhdessä parempi tulevaisuus
Surullinen faktahan on se, että meillä alkaa olla kiire maailmamme parantamiseen, mutta onneksi kaikkea toivoa ei ole vielä menetetty. Yksi ratkaisu, johon kuka tahansa pystyy vaikuttamaan, on monialainen, rohkea yhteistyö. Kiertotalous ei toimi yksin vaan ihmisten täytyy yhdessä toimin rakentaa parempaa tulevaisuutta. Yritykset voivat hyödyntää yhteistyötä toistensa kanssa siten, että kun yksi yritys valmistaa tuotetta niin siitä syntyvää jätettä pystytään myymään eteenpäin toiselle yritykselle. Tietysti myös ihmisten oma osuus ympäristöystävällisen tulevaisuuden luomisessa on erittäin tärkeää, joka otettiin myös huomioon seminaaripäivän aikana. Monet tilaisuuden puhujista mainitsivatkin kiertotalouteen liittyvät haastekilpailut, joiden tavoitteena on kannustaa ihmisiä kierrättämään ja miettimään omaa kulutustaan. Tämä on meidän yhteinen maapallo, joten vastuu on meidän kaikkien.
Tiia Valjus
DUDE-hanke
Leena Toivanen
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 701 3221
