Heidi Kaartinen
Anttoni Porri
Tutkimustiedon jakaminen projektimaailmassa on perinteisesti tapahtunut julkaisutekstein, joita värittämässä on ollut lähinnä erilaisia diagrammeja ja taulukoita. Käyrät ja viipalediagrammit ovat kuitenkin rajoittuneita ilmaisutapoja ja esittävät visuaalisesti vain määrällisiä asioita. Digitalisoituvassa maailmassa aukeaa mahdollisuuksia myös muunlaiselle tiedon visualisoinnille, kuten esimerkiksi digitaaliset piirustukset ja kolmiulotteisten mallien avulle tehtävät esitykset.
Centria on viime aikoina panostanut aikaisempaa enemmän hanketoimintansa toimenpiteiden ja tulosten visualisointiin. TKI-henkilöstöä on täydennetty sekä tekstiin että visuaalisiin materiaaleihin keskittyvillä tuottajilla. Suunnitelmia ja ideoita voidaan animoida ja toimenpiteitä kuvata kaaviokuvien lisäksi myös videomateriaalilla. Uudet teknologiat ovat puolestaan avanneet täysin uudenlaisia mahdollisuuksia esitellä tuotteita ja tekemistä: tekeminen mallinnetaan joissain tapauksissa 3D-malleiksi virtuaali- ja lisättyyn todellisuuteen.
Näköaisti on ollut tärkeä ihmisen historian aikana monessa elintärkeässä toiminnossa, kuten ruoan hankinnassa ja petojen havaitsemisessa. Wikipedian mukaan ”Visualisointi tarkoittaa jonkin asian tekemistä havainnolliseksi näköaistille. Visualisoinnissa on oleellista ihmisen sisäisten mallien muodostumisen tukeminen. Visualisointi voidaan määritellä yleisemmin tarkoittamaan mitä tahansa tiedon esittämistä ihmisen omaa ymmärrystä tukevaan muotoon.” (Wikipedia, 2018)
TKI-hankemaailmassa käsiteltävät asiat ovat usein, varsinkin projektien alkuvaiheessa, hyvin abstrakteja. Tällöin ideoiden ja lähtökohtien visualisointi tukee hyvin kehitystyötä ja sen etenemistä. Wikipedian määritelmää visualisoinnista voidaan laajentaa uusien teknologioiden myötä kokemuksellisuuden suuntaan, sillä virtuaali-, lisätyn ja yhdistetyn todellisuuden teknologiat hämärtävät reaalimaailman rajoja ja laajentavat sitä. Digitaalisessa maailmassa sisällöntuotannon tulee ottaa huomioon sekä ihmisen näkö- ja ymmärryskyvyn mahdollisuudet, että rajoitteet.
Tekeminen hahmottuu videoin ja animaatioin
Projektin sisältö tai yhden työpaketin lopputulema voi olla haasteellinen kuvailla lyhyesti kirjoitetulla tekstillä tai jopa sanallisesti kuvailemalla. Niin sanottu insinöörikieli kuvailee toimintaa erinomaisesti asiantuntijatasolla, mutta kun toiminnasta viestitään asiakkaille tai kadunmiehille, asiantuntijoiden kieli on usein liian teknistä ja vaikeaselkoista. Useassa tapauksessa ratkaisuksi tähän haasteeseen ovatkin nousseet erilaiset animaatio- tai videoratkaisut. Videon avulla abstraktitkin asiat selkiytyvät kansantajuisiksi. Esimerkiksi IMAGE 5G –hankkeessa on tuotettu ja julkaistu YouTubessa videoita esittämään hankkeen trialien tuloksia (kuva 1). (Centria, 2018 [1], [2])
Centrian TKI:ssä tuotetaan videoesityksiä myös palvelutoimintana. Yritykset ja yhteisöt voivat tilata käyttöönsä videon joko omasta, olemassa olevasta materiaalista tai palveluntarjoajan tuottamana. Videon ei aina tarvitse olla kokonaan videokuvaa, vaan se voi sisältää 3D-mallinnettuja elementtejä, animaatiota, infograafeja, still-kuvia ja tekstiä. Lähtömateriaalille vaatimukseksi riittää, että kokonaisuudesta voidaan saada kiinnostava, selkeä, yhtenäinen ja miellyttävä katsoa. Esimerkiksi Pyhäjärven kaivokselle on tuotettu video, jossa kuvataan ympäristön jatkokäyttöä kaivostoiminnan päättymisen jälkeen (kuva 2).
Käyttöliittymäsuunnittelu takaa houkuttelevat ja helppokäyttöiset digituotteet
Hyvä sovellus vaatii hyvän ja intuitiivisen käyttöliittymän: jotta ohjelmoijat voivat hektisessä hankearjessa keskittyä tuottamaan mahdollisimman hyviä ohjelmistotuotteita, on olennaista, että käyttöliittymäsuunnitteluun löytyy apukäsiä. Intuitiivisuus tarkoittaa välittömään oivallukseen perustuvaa käytettävyyttä, jossa käyttäjän odotetaan osaavan käyttää tuotetta vaistonvaraisesti. Käyttöliittymän suunnittelu voi lähteä asiakkaan tai projektikumppanin tarpeen kartoituksesta ja vaatimusmäärittelyistä, jolloin käyttöliittymä kehitetään aivan alusta saakka. Tämä onkin tärkeää intuitiivisen käyttöliittymän aikaansaamiseksi. Toisissa tapauksissa käyttöliittymä ja sen toiminnallisuudet voivat olla jo valmiiksi suunniteltuja, mutta tuotteeseen tarvitaan nappeja, valikoita tai muita visuaalisia elementtejä. Myös näihin voidaan käyttää visuaalisen osaamisen haltijoita.
Printtiviestintä elää digitalisaation rinnalla
Printtiviestinnän merkityksen vähenemisestä on yleisellä tasolla puhuttu sosiaalisen median suosion kasvun ja sen markkinointipotentiaalin tunnistamisen myötä paljon. Painetulla materiaalilla on kuitenkin paikkansa esimerkiksi henkilökohtaisissa kontakteissa tai messutapahtumissa. Painettu seinä tai rollup kiinnittää huomion yleisötapahtumissa jo kaukaa ja houkuttelee tutustumaan aiheeseen lähemmin. Tapahtumasta tai tapaamisesta mukaan saatu tyylikäs ja informatiivinen esite puolestaan muistuttaa asiakasta vielä arkeen palattuakin aiheesta.
Hankemaailmassa graafista ja painettua materiaalia tarvitaan usein hyvinkin nopealla aikataululla. Muun muassa julisteiden, tapahtumissa käytettävien rollup-kuvatelineiden ja muiden esittelymateriaalien tuottaminen vaatii joustavuutta ja ketteryyttä. Projektitoiminnassa on hyvä olla tiiviisti mukana henkilöitä, joilla on olemassa perustietämys siitä, mitä hankkeet pitävät sisällään. Asiasisällöt tunteva printtimateriaalin suunnittelija saa parhaimmassa tapauksessa aikaan materiaaleja, jotka tiivistävät sisällön ymmärrettävään muotoon, mutta ovat kuitenkin visuaalisesti kiinnostusta herättäviä.
Virtuaalitodellisuus – kuriositeetti ja rajattomat mahdollisuudet omaava työkalu
Virtuaalitodellisuus (Virtual Reality, VR) on jo useamman vuoden ajan vallannut alaa sekä viihteen käyttötarkoituksissa, että tuote-esittelyjen keinona erilaisissa yhteyksissä. Koska laitteistojen hinnat ovat jo päätyneet sellaiselle tasolle, että kuka tahansa kykenee niitä hankkimaan, voi pienikin yritys hyötyä virtuaalisista esittelymateriaaleista. Centrian jo päättyneissä hankkeissa, FastWOW, TARGET ja I3, virtuaaliteknologioita jalkautettiin yrityksiin ja saatiin tuotetuksi useita onnistuneita demonstraatioita. Yritykset ovat todenneet teknologian toimivan kuriositeettinä ja houkuttelevan kävijöitä esimerkiksi messuosastoille. Lisäksi osa yrityksistä on halunnut virtuaalitodellisuuden tukevan tuotteidensa myyntityötä, sillä asiakas voi nähdä tilaukseen tulevan tuotteen, kuten talon, veneen tai muun tilan virtuaalimallin ympärillään ja määrittää itse siihen haluamansa värit, materiaalit ja yksityiskohdat – tietysti yrityksen tarjoamasta valikoimasta.
Centria on demonstroinut virtuaalitodellisuutta yleisötapahtumissaan usein Ylivieskan kirkosta mallinnetulla virtuaalimallilla (kuva 3). Esitys on herättänyt ihmetystä kaikenikäisissä teknologiaan tutustujissa, sillä se on viimeistelyltään hyvin realistinen. Teknologian esittely erilaisissa yhteyksissä avaakin mahdollisuuksia kehitykselle ja uusille näkökulmille, sillä esimerkiksi lapsilla tai vanhuksilla saattaa olla uudenlaisia ja yllättäviä ideoita virtuaalitodellisuuden käytölle.
Virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksia on tunnistettu myös muun muassa erilaisten yritysten huoltotoimissa, perehdytyksessä, turvakävelyissä ja muissa koulutuksissa. Mikäli huoltotoimen perehdytys tehdään aidontuntuisessa ympäristössä, on varsinainen toimintakin helpompaa ja turvallisempaa, kun aito toimintatilanne tulee vastaan.
AR ja MR muokkaavat todellisuutta
Lisätty ja yhdistetty todellisuus (Augmented Reality ja Mixed Reality, AR ja MR) ovat tällä hetkellä visualisoinnin uusimpia ja voimakkaasti kasvavia teknologioita. Niiden täyttä potentiaalia ei todennäköisesti ole vielä edes ymmärretty, mutta käyttökohteita nähdään muun muassa ylläpitotehtävien avustamisessa ja näkymättömien asioiden, kuten erilaisten säteilymäärien visualisoinnissa (kuvat 4 ja 5), sekä työympäristön turvallisuusinformaation jakamisessa. Tämänkaltaisiin ratkaisuihin on Centriassakin jo paneuduttu.
Teknologia toimii jo markkinointiratkaisuissa, kuten IKEA:n huonekalumyynnissä: asiakas voi katsoa huonekalua mobiililaitteensa kameranäkymässä, jolloin se ikään kuin sijoittuu lopulliseen käyttöympäristöönsä. Myös koulutuksen ja terveydenhuollon saralla lisätylle todellisuudelle nähdään tulevaisuudessa suuri osuus. Lääkäriopiskelijat voivat opiskella ihmisen anatomiaa kolmiulotteisina malleina. (Grand View Research, 2018)
Aina ajan tasalla ja hermolla
Koska teknologiat ja sovellukset päivittyvät niin nopeaan tahtiin, on ehdottoman tärkeää, että centrialainen osaaminen aihealueesta on ajantasaista. Näin ollen projektitoiminnan puitteissa hankitaan arvokasta tietoa ja kokemusta teknologiaan liittyen, jotta alueen yritysten palveleminen sekä projekteissa että palvelutoiminnassa olisi laadukasta ja ajantasaista. Projekteja suunnittelevat centrialaiset haistelevatkin koko ajan digitalisaation ja visualisoinnin uusia tuulia, jotta hankesalkussa olisi aina sellaisia projekteja, jotka tukevat sekä yritysten että Centrian toiminnan kehitystä.
Lähteet:
Centria 2017. “Callio Pyhäjärvi: Pumped Hydro Energy Storage, Finland”. Videojulkaisu. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=TlopSiv1upA
Centria 2018 [1]. “Detecting RF interference source using UAS”. Videojulkaisu. Saatavilla: https://youtu.be/8AzHuh04k1Q
Centria 2018 [2]. “IMAGE 5G: 3D antenna radiation pattern measurements”. Videojulkaisu. Saatavilla: https://youtu.be/uwv695pJDxQ
Grand View Research, Inc. 2018. “Augmented Reality – The Possibilities are Endless!” Www-julkaisu. Saatavilla: https://www.grandviewresearch.com/blog/augmented-reality-the-possibilities-are-endless Katsottu 17.10.2018.
Wikipedia 2018. ”Visualisointi”. Www-julkaisu. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Visualisointi Katsottu 17.10.2018.
Heidi Kaartinen
TKI-kehittäjä
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 729 9951
Anttoni Porri
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 729 9935
