Hanna Tölli
Mira Valkjärvi
Kiertotalous tuo monille ensimmäisenä mieleen kierrättämisen. Sitäkin se onkin, mutta myös paljon muuta. Tavoitteena on korvata lineaaritalous kiertotaloudella. Kestävyyden ja luonnonvarojen riittävyyden näkökulmasta muuta tietä ei ole. Lainsäädäntö niin EU- kuin kansallisella tasolla ohjaa jo tähän.
Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordian, Centria-ammattikorkeakoulun ja Novia ammattikorkeakoulun yhteistyössä toteuttama DeCiDe-Developing Circular Design -hanke julkaisi oppaan kiertotalouden mukaiselle suunnittelulle, liiketoiminnalle ja tuotekehitykselle. Pääviesti on aloittaa kiertotalouden mukainen liiketoiminta tänään. Muutos on joka tapauksessa edessä niin ajattelussa kuin toiminnassakin.
10 R:n pilaria ohjenuoraksi
Kiertotalous määritellään elvyttävänä järjestelmänä, jossa resurssien syöttö ja jäte, päästöt ja hukkaenergia minimoidaan hidastamalla, sulkemalla ja kaventamalla materiaali- ja energiakiertoja (Geissdoerfer, Savaget, Bocken & Hultink 2017). Olemme siis palaamassa juurillemme ja siihen ajattelutapaan, joka vielä muutama sukupolvi sitten oli itsestäänselvyys. Luotua materiaalia ei heitetä hukkaan tai hävitetä, vaan sille keksitään uusi käyttötarkoitus alkuperäisen tultua tiensä päähän. Kiertotalouden mallissa tämä koskee myös energiankäyttöä sekä täysin uudenlaisten liiketoiminta-ajatusten toteuttamista.
Kiertotalouden mukaista ajattelua ohjaavat niin kutsutut kiertotalouden kymmenen (10) pilaria. Englannin kielellä kaikki pilarit alkavat r-kirjaimella, joten puhutaankin kymmenen R:n periaatteesta. Potting ym. 2017 määrittelee, että nämä ovat recover, recycle, repurpose, remanufacture, refurbish, repair, reuse, reduce, rethink, refuse ja regenerate (Potting, Hekkert, Worrell & Hanemaaijer 2017). Tunnetuimpia lienevät uudelleen käyttö, kierrättäminen, energian ja materiaalien tehokas käyttö, rikkinäisen tuotteen korjauttaminen, materiaalin ja kemikaalien vähentäminen. Haastavinta voi olla löytää haitallisten tuotteiden ja materiaalien tilalle korvaavia raaka-aineita sekä olemassa oleville täysin uusia käyttötarkoituksia. Nämä vaativat syvällisempää tutkimusta, kehittämistä ja testaamista, jopa lainsäädännön muutoksia (Kauppi jne. 2019). Päätavoitteena on löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka noudattavat luonnollisia syklejä ja elvyttävät luonnon hyvinvointia (Pearce & Turner 1989).
Kiertotalousajattelu mukaan jo suunnitteluvaiheessa
Ympäristön kannalta katsottuna on oleellista, että kiertotalousajattelu otetaan mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Erityisesti valmistettavien tuotteiden osalta on laskettu, että jopa 80 % tuotteen ympäristöjalanjäljestä määritetään suunnitteluvaiheessa (European Commission).
Elinkaariajattelu sekä jätteiden ja päästöjen määrän systemaattinen tarkastelu ja vähentäminen luovat pitkäikäisiä, kestäviä tuotteita ja palveluita. EU:n hahmotteleman digitaalisen tuotepassin myötä tieto tuotteen uudelleen käytöstä, kierrätyksestä ja esimerkiksi hiilijalanjäljestä tulee löytyä sähköisesti tuotteessa olevan tiedonkantajan kautta (European Policy Centre 2022).
Asioita on jatkossa ennustettava, laskettava ja määritettävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Voisiko sanoa, että tulevaisuudessa toimimme globaalien raaka-ainevarantojen kohdalla kuten on jo pitkään toimittu ihmisten ja eläinten terveydenhuollon parissa? Ennakointi ja varhainen välittäminen lisäävät hyvinvointia ja terveyttä eli toisin sanoen ennakoiva suunnitelmallisuus säästää luonnonvarojamme sekä parantaa koko ekosysteemin, ihmiset mukaan lukien, hyvinvointia.
Toisaalta, suunnittelun tulee ulottua koko tuotantoketjuun ja liiketoimintamalliin. Miten mahdollistamme sen, että materiaalit säilyttävät mahdollisimman korkean laadun mahdollisimman pitkään? (Ellen Macarthur Foundation). Tekemällä näin lineaaritaloudesta voidaan pikkuhiljaa konkreettisestikin päästä kiertotalouden mukaiseen liiketoimintaan.
Suunnittelun seuraava askel onkin testata ja toteuttaa. Myös oikean tiedon jalkauttaminen kuluttaja-asteelle ja muille sidosryhmille on olennaista. Hyväksi havaitut käytännöt eivät leviä, ellei niistä viestitä kansantajuisesti, riittävällä laajuudella ja tosiasioihin perustuen. Tässä tutkijoilla on osuutensa tuoda kaikkien saataville oikeaa ja ajantasaista tietoutta esimerkiksi ympäristö- ja sosiaalista vaikutuksista.
Useita tulovirtoja eri vaiheissa
Lineaaritaloudesta kiertotalouteen siirtyminen voidaan saavuttaa jatkuvalla kymmenen R:n pilarin tarkastelulla. Älykkäät ratkaisut ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet ovat keskeisessä asemassa tämän mahdollistajina (Työ- ja elinkeinoministeriö 2021). Muutokseen voi ja pitääkin myös lähteä, vaikka teknologia ei olisi vielä kypsä, ajatusmallien ja toiminnan muuttaminen on ensimmäinen askel.
Lineaaritaloudessa tuote siirtyy raaka-aineesta valmistuksen ja käytön kautta hävitykseen. Kierrätystaloudessa otetaan joitain materiaaleja talteen käytöstä ja käytetään uudelleen. Kiertotaloudessa tuote ei päädy hävitykseen vaan kiertää takaisin raaka-aineeksi ja tuotteeksi. Kuva: Mira Valkjärvi.
Keskiössä on ajattelun muutos siitä, voisiko perinteinen valmistus ja myynti korvautua jatkossa palvelutoiminnalla. Arvo tarjotaan palvelun tai osaamisen muodossa. Tällöin asiakkaat maksavat tuotteen toiminnasta ja halutusta lopputuloksesta, mutta heidän ei tarvitse itse omistaa tuotteita. Esimerkkeinä kausittain tarvittavien puutarhatyökalujen vuokraaminen palveluna tai huollon tarjoaminen sopimuksena lasketun elinkaaren saavuttamisen varmistamiseksi. Kuulostavatko tutuilta toiminnoilta? Näin yksinkertaista tämä parhaimmillaan voi olla.
Taloudellinen kestävyys on kaiken ydin myös kiertotalouden mukaisessa liiketoiminnassa. Edelläkävijät varmistavat kassavirran jokaisessa vaiheessa suunnittelusta elinkaaren loppuun saakka. Samalla varmistetaan tuotteen ja palvelun pysyminen mahdollisimman korkea-arvoisena ja laatuisena. Tunnistettu haaste tällä hetkellä on löytää niin vahva sidosryhmien verkosto, jossa jokainen tekijä on sitoutunut toimimaan samanlaisten periaatteiden mukaisesti.
Sivu- ja jätevirtoja on jo paljon tunnistettu ja niiden arvoja määritetty, mutta siitä eteenpäin toiminta vielä hakee muotoaan ja osittain ontuu. Arvokkaita materiaalivirtoja päätyy edelleen energian- ja lämmönlähteiksi, jolloin menetetään niiden sisältämä materiaali. Uudistuneella jätelailla tähän halutaan muutos. (Lampinen 2021.) Liiketoiminnan onnistumisen kannalta oleellista onkin, että jokaisen ketjussa olevan toimijan liiketoiminta on taloudellisestikin kannattavaa.
Kilpailuetua pienillä askelilla
Vastuullisuus on vielä tänä päivänä edelläkävijöiden valttikortti. On kuitenkin ennustettu, että seuraavan reilun kymmenen vuoden kuluessa suuri murros on muuttunut normaaliksi toiminnaksi eikä siinä vaiheessa ole enää kilpailuvaltti (Sillanpää 2023). Siksi kannattaakin toimia juuri nyt.
Pohjanmaan liiton ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa DeCiDe-hankkeessa tarkasteltiin kiertotalouden mukaista toimintaa erityisesti Pietarsaaren alueen näkökulmasta. Alue tunnetaan siitä, että siellä on paljon valmistavaa teollisuutta. Hankkeen aikana selvisi, että alueen yrityksillä on vahvaa kiinnostusta ja muutoshalukkuutta sekä myös kyvykkyyttä kiertotalouden mukaiseen liiketoimintaan. Alue halutaan pitää elinvoimaisena. Tämä tahtotila ohjaa yrityksiä etsimään uutta tietoa, kehittämään toimintaansa ja tekemään radikaalejakin muutoksia liiketoiminnassaan. Hanketoimijoiden ja yritysten välisissä tapaamisissa, seminaareissa ja webinaareissa korostui yhteistyön merkitys. Yksinään ei kenestäkään ole muutosta tekemään. (Fleen jne. 2023.)
Hankkeen lopputuloksena syntyi digitaalinen opas. Oppaan avulla yrityksiä kannustetaan muuttamaan ajattelu- ja toimintatapojaan kohti kiertotalouden mukaista liiketoimintaa. Opas esittelee paikallisia yritysesimerkkejä, mutta myös käytännön työkaluja esimerkiksi hiilijalanjäljen laskentaan. Digitaalinen opas on ladattavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi osoitteesta https://net.centria.fi/hanke/decide/
Lähteet
Ellen Macarthur Foundation. Circulate products and materials. Saatavissa: https://ellenmacarthurfoundation.org/circulate-products-and-materials. Viitattu: 24.8.2023.
European Commission. Sustainable Product Policy. Saatavissa:https://joint-research-centre.ec.europa.eu/scientific-activities-z/sustainable-product-policy_en. Viitattu: 24.8.2023.
European Policy Centre (2022). Digital product passports: What does the Sustainable Products Iniative bring? Saatavissa: https://www.epc.eu/en/publications/Digital-product-passports-What-does-the-Sustainable-Products-Initiati~484018. Viitattu: 24.8.2023.
Fleen, M., Petrelius, IB., Valkjärvi, M., Tölli, H., Arnautović, A., Björkholm, M. & Rajan, R. (2023). Pikastartti kiertotalousmatkallesi. Kiertotalouden mukaista suunnittelua, liiketoimintaa ja tuotekehitystä. Saatavilla: https://net.centria.fi/wp-content/uploads/2022/08/Decide_FI_komprimerad-fil.pdf. Viitattu: 24.8.2023.
Geissdoerfer, M., Savaget, P., Bocken, N. & Hultink, EJ. (2017). The Circular Economy – A new sustainability paradigm? Journal of Cleaner Production 143, 757–768. Saatavissa: doi:10.1016/j.jclepro.2016.12.048. Viitattu: 24.8.2023.
Kauppi, S., Bachér, J., Laitinen, S., Kiviranta, H., Suomalainen, K., Turunen, T., Kautto, P., Mannio, J., Räisänen, M., Lautala, K., Porras, S., Rantio, T., Salminen, J., Santonen, T., Seppälä, T., Teittinen, T. & Wahlström M. (2019). Kestävä ja turvallinen kiertotalous. Selvitys POP-yhdisteiden ja SVHC-aineiden hallinnasta kiertotaloudessa. Helsinki: Valtioneuvosto. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:58. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-787-1. Viitattu: 24.8.2023.
Lampinen, T. (5.3.2021, päivitetty 2.5.2023). Ajantasainen jätelaki – tämä sinun tulisi tietää. Blogikirjoitus, Molok Oy. Saatavissa: https://www.molok.com/fi/blogi/ajantasainen-jatelaki. Viitattu: 24.8.2023.
Pearce, D. W., & Turner, R. K. (1989). Economics of natural resources and the environment. Baltimore: Johns Hopkins University Press.
Potting, J., Hekkert, M.P., Worrell, E., & Hanemaaijer, A. (2017). Circular economy: Measuring innovation in the product chain. Hague: PBL Netherlands Environmental Assessment Agency. PBL Publication number 2544. Saatavissa: https://www.pbl.nl/sites/default/files/downloads/pbl-2016-circular-economy-measuring-innovation-in-product-chains-2544.pdf. Viitattu: 24.8.2023.
Sillanpää, P. (2023). Mitä tapahtuu kun vastuullisuudesta tulee valtavirtaa? Saatavissa: https://www.linkedin.com/pulse/mit%C3%A4-tapahtuu-kun-vastuullisuudesta-tulee-valtavirtaa-pasi-sillanp%C3%A4%C3%A4. Viitattu: 24.8.2023.
Työ- ja elinkeinoministeriö (2021). Raportti: Yritysten digitalisaatio tukemaan kestävää kehitystä ja ilmastotavoitteita. Saatavissa: https://tem.fi/-/raportti-yritysten-digitalisaatio-tukemaan-kestavaa-kehitysta-ja-ilmastotavoitteita. Viitattu: 24.8.2023.
Hanna Tölli
TKI-koordinaattori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 4325716
Mira Valkjärvi
TKI-asiantuntija, kiertotaloustutkija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 5712082
