Lastensuojelun kansalaisjärjestön työ tutuksi mielenterveys- ja kriisityön opettajalle

Lastensuojelun asiantuntija Mirjam Aranevan näkemyksen mukaan uuden 1.4.2015 voimaantulleen sosiaalihuoltolain yhteydessä tehdyt muutokset lastensuojelulakiin, sekä epäselvyydet näiden lakien tulkinnoissa, ovat aiheuttaneet sen, että lapsi ei saa viipymättä tarvitsemaansa riittävän tehokasta tukea. Osaltaan tähän on vaikuttanut tavoite vähentää lastensuojelun asiakkuuksia. Näiden lakien uudistaminen näyttäytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lastensuojelun tilastoissa alati kasvaneina kodin ulkopuolisina sijoituksina.

Maassamme on toiminut perinteisesti vahva kolmannen sektorin palveluverkosto. Vahva lastensuojelun järjestömaailma näyttäytyy edelleen lasten suojelun laaja-alaisena asiantuntijana ja palveluntuottajana. Lastensuojelun järjestöjen rahoitus on vuosittaisten avustusten varassa. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen budjetti näyttäytyy jo ensimmäisenä toimintavuotena haasteellisena. Miten käy järjestöille myönnettäville avustuksille lähivuosina ja millaisia arvovalintoja tulisi keväällä valittavien kansanedustajien olla valmiita tekemään, että lastensuojelun järjestötoimijoilla olisi jatkossa lakiin sidottu rahoitus muuhunkin kuin ensikotitoimintaan?

Centria-ammattikorkeakoulun henkilöstölle mahdollistaman työelämän kehittämisjakson työympäristöksi valitsin Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:n. Työelämän kehittämisjakson tavoitteeni oli päivittää työelämässä tarvittavaa osaamista liittyen mielenterveys- ja kriisityön sekä lastensuojelun opintojaksojen opetuksen sisältöihin. Työelämän kehittämisjaksoni kesti viisi työpäivää, joista kolme työpäivää marraskuussa 2022 ja kaksi tammi-helmikuussa 2023. Työtehtäväni ensi- ja turvakodilla olivat ohjaajana toimiminen yhteisössä sekä yhteisökuntoutukseen ja ensi- ja turvakodissa tehtävään työhön perehtyminen.

Kokkolan ensi- ja turvakoti ry on perustettu vuonna 1999 nimellä Kokkolan turvakoti. Nimen muutos nykyiseen muotoonsa tehtiin vuonna 2003, kun toiminta laajeni koskemaan myös ensikotitoimintaa. Ennen Kokkolan turvakodin perustamista Kokkolassa toimi kriisikeskus Mobile. Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:n perustamisen takana oli monialainen joukko aktiivisia kansalaisia. Aloittaessaan toimintansa Kokkolan turvakodilla työskenteli kolme työntekijää. Ensimmäisten toimintavuosien aikana toimintaa oli turvaamassa lisäksi iso joukko vapaaehtoisia. (Loukiainen 2022).

Ensi- ja turvakotien liitto käynnisti 2000 –luvun alussa kehittämishankkeen, jonka tuloksena syntyi valtakunnallinen   Pidä kiinni -hoitojärjestelmä päihteitä käyttäville odottaville äideille ja vauvaperheille. Kokkolan ensi- ja turvakoti ry sai Pidä kiinni -hoitojärjestelmän toimintayksikön Kokkolaan vuonna 2005, jolloin yhdistyksen henkilökunnan määrä lisääntyi vajaasta kuudesta työntekijästä kahteenkymmeneenkahteen. Jatkuvan kehittämistyön tuloksena Kokkolan ensi- ja turvakoti ry on laajentunut monipuoliseksi lastensuojelutyön osaamisyksiköksi, jossa tällä hetkellä on 36 vakituista työntekijää. Kokonaisresurssi on 42 henkilötyövuosina laskettuna. (Loukiainen 2022; Vironen-Forsström 2023).

Kokkolan ensi- ja turvakoti ry on ensisijaisesti lastensuojelutoiminnan kansalaisjärjestö, jonka yleisenä tavoitteena on sosiaalisen pääoman vahvistaminen. Toiminnassa on kaksi päälinjaa, joista ensimmäinen on varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden vahvistaminen sekä vauvatyö, ja toinen on väkivaltatyö. Toiminta perustuu tarvelähtöisyyteen. Toiminta rahoitettiin pääosin kuntarahoituksena vuoteen 2015 saakka, jonka jälkeen asetus turvakodeista mahdollisti valtion rahoituksen turvakodeille. Maassamme toimii kattojärjestö Ensi- ja turvakotien liitto, jonka alaiset paikalliset yhdistykset toimivat itsenäisinä. Paikalliset yhdistykset tekevät kattavaa ja tiivistä verkostoyhteistyötä keskenään. Paikallisten yhdistysten tehtävänä on lisäksi tehdä valtakunnallista vaikuttamistyötä kattojärjestön eli Ensi- ja turvakotien liiton välityksellä. (Loukiainen 2022).

Kokkolan ensi- ja turvakoti ry on olemassaolonsa aikana ollut mukana lukuisissa kehittämishankkeissa. Hankerahoitukset ja laaja-alainen yhteistyö ovat mahdollistaneet toiminnan jatkuvan kehittämisen. Esimerkiksi osallistuminen LAPE–hankkeeseen osatoteuttajana mahdollisti Kokkolassa vanhemmuuden tukiyksikkö Helmen käynnistämisen, jonka rahoittajana toimii sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Vanhemmuuden tukiyksikkö Helmi on tarkoitettu lasta odottavien perheiden ja lapsiperheiden ennaltaehkäiseväksi ja varhaista tukea tarjoavaksi palveluksi. Helmen toimintaan kuuluu päiväryhmätoiminta, tapaamispaikkatoiminta sekä uniohjaus. (Loukiainen 2022; Sundström 2022).

Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:llä toimii viisi yksikköä, joista yksi on edellä mainittu Helmi. Ensi- ja turvakodin kanssa samassa kiinteistössä toimii rikosuhripäivystys RIKU:n alueellinen palvelu, joka järjestää maksutonta tukea, neuvoa ja ohjausta rikoksen uhreille, uhrien läheisille sekä rikosasioissa todistaville henkilöille. Rikosuhripäivystys on valtakunnallinen palvelu, joka ovat mukana rahoittamassa oikeusministeriö, STEA ja kunnat sekä pieneltä osin rikoksesta tuomituilta kerättävät rikosuhrimaksut (Rikosuhripäivystys 2019).

Kokkolan ensi- ja turvakodin turvakotiyksikön nimi on AINA. Aina on ympärivuorokautinen turvakoti lähisuhdeväkivallan uhreille ja sen kanssa eläville. Vuonna 2015 astui voimaan uusi turvakotilaki, joka turvaa valtakunnallisesti turvakotien rahoituksen. Turvakoti Ainan pääasiallinen yhteistyökumppani on sosiaalipäivystys. Asiakkuus voi kestää muutamasta tunnista noin kolmeen kuukauteen. Tällä hetkellä asiakkuus kestää keskimäärin kaksi viikkoa. Valtakunnallinen tavoite turvakodin asiakkuudelle on yksi viikko, jonka aikana on tavoitteena yhdessä asiakkaan kanssa selvittää tuen tarve sekä laatia jatkosuunnitelma. Asiakkuuden aloittamiseksi asiakkaalta vaaditaan henkilöllisyystodistus sekä sopimuksen laatiminen turvakotijakson ajalle. Aina tekee yhteistyötä muiden yhdistysten ja vapaaehtoisten kanssa, joilta Aina saa lahjoituksina asiakkailleen esimerkiksi villasukkia sekä hygieniakasseja, mikäli asiakkaalla ei kotoa lähtiessä ole ollut aikaa pakata mukaan henkilökohtaisia hygieniatarvikkeita.

Vuonna 2021 julkaistun tutkimuksen mukaan turvakotien asiakkuudet ovat valtakunnallisesti vähentyneet Covid-19 pandemian aikana. Tietoa voidaan pitää huolestuttavana siksi, että asiakkuuksien kokonaismäärän laskua selittää yksinomaan lasten asiakkuuksien väheneminen (Husso ym. 2021).

Turvakoti ei työskentele väkivallan tekijän kanssa. Tekijä ohjataan VÄKEVÄ-yksikköön, joka tekee väkivaltatyötä kokijan, tekijän ja alistujan kanssa sekä tukee asiakkaita kriisien keskellä. Väkevä järjestää myös tukea ja apua erotilanteissa. Lähisuhdeväkivalta on ilmiönä vaikea tunnistaa. Alle 1 % väkivallan uhreista tunnistetaan terveydenhuollon palveluissa (Lindholm 2022). Lähisuhdeväkivalta koetaan pääosin perheen sisäisenä ongelmana, johon liittyy paljon vaikeita tunteita, kuten pelkoa, häpeää ja syyllisyyttä. Näiden tunteiden vuoksi avun hakeminen on usein hyvin vaikeaa. Väkivaltaan liittyvään vallankäyttöön tottuminen on tavallista, koska haitalliset toimintatavat tulevat hiljalleen ja usein pitkäkestoisesti osaksi perheen sisäistä kulttuuria. Lähisuhdeväkivallan muotoja on useita, mikä lisää niiden tunnistamisen vaikeutta. Fyysisen väkivallan merkkien tunnistaminen helpottaa huolen puheeksi ottamista, mutta  muun muassa henkisen, taloudellisen, seksuaalisen tai uskonnollisen väkivallan tunnistaminen voi olla myös kokijalle itselleen hankalaa.

Sisarusten välisestä väkivallasta puhutaan valitettavan vähän, vaikka tiedetään, että sisarusten välinen väkivalta voi olla hyvinkin raakaa ja pitkäkestoista. Useiden arvioiden mukaan sisarusten välinen väkivalta on yleisin perheväkivallan muoto (Rikosuhripäivystys 2019). Sisarusten välistä väkivaltaa on kuitenkin tutkittu Suomessa poikkeuksellisen vähän, ja nekin ovat olleet pro gradu -tutkielmia. Lievimmillään sisarusten välisen väkivallan ajatellaan olevan osa tavallista sisarusten välistä nahistelua, joka näyttäytyy fyysisenä, psyykkisenä ja emotionaalisena vallankäyttönä. Vakavimmillaan mukana voi olla lisäksi seksuaalista väkivaltaa. Sisarusten välisellä väkivallalla on yhtä vakavia seurauksia kuin väkivallalla muissakin ihmissuhteissa.  Välittömiä seurauksia ovat trauma- ja ahdistusoireet, ja niiden tiedetään olevan yhteydessä moninaisiin mielenterveyden ongelmiin vielä aikuisuudessakin (Rikosuhripäivystys 2019).  

Väkevä-yksikössä toimii isä- ja äitiryhmiä sekä erotilanteiden tueksi lasten vertaisryhmiä. Pitkittyneisiin huoltajuuskiistoihin kuuluu lähes poikkeuksetta väkivaltaa jossakin muodossa, jonka puheeksi ottamiseen hyödynnetään Turva10-koulutusta (Lindholm 2022). Väkivaltatyön osaamisen tukemiseksi henkilökunta osallistuu vuosittain järjestettävään väkivaltatyön foorumiin. Lisäksi täydennyskoulutusten kautta on mahdollisuus suuntautua erikseen uhri-, tekijä- ja lapsityöhön. Väkevässä asiakkuus on maksutonta viiden käynnin ajan, jonka jälkeen asiakkuuden jatkuessa vaaditaan maksusitoumus hyvinvointialueelta. Palvelun saavutettavuutta tukee se, että Väkevän työntekijät toimivat kaikissa Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen kunnissa sekä lisäksi Kalajoella ja Ylivieskassa. Asiakkuuksissa on nähtävissä määrällistä lisääntymistä kolme kertaa vuodessa. Kalenterivuoden ensimmäinen asiakkuuksien lisääntyminen ajoittuu helmikuulle, seuraava ajoittuu perhesosiaalityön kesälomien ajankohtaan ja viimeinen loka-marraskuulle. (Lindholm 2022).

Kokkolan ensi- ja turvakodin ensikoti IIDA on lastensuojeluyksikkö, jonka perustehtäviä ovat sikiövaurioiden ehkäiseminen, lapsen kasvun ja kehityksen turvaaminen sekä vanhempien päihteettömyyden että lapsen ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Iidan asiakkaita ovat raskaana olevat ja perheet, joissa on alle 3 vuotiaita lapsia. Asiakkuus alkaa yleensä siirtymisellä synnytyksestä Iidaan. Raskausaikana sijoitus tehdään aikuissosiaalityön päätöksellä, ja synnytyksen jälkeen lastensuojeluilmoituksen perusteella. Iida noudattaa Pidä kiinni -hoitojärjestelmää, jossa työskentely tapahtuu vanhempien kanssa ja heidän kauttaan siten, että lapsi on ensisijainen asiakas.

Pidä kiinni –hoitojärjestelmässä noudatetaan nelivaiheista kuntoutusmallia. Kuntoutuksen ensimmäinen vaihe on tulo- ja kiinnittymisvaihe, jonka jälkeen siirrytään kuntoutumisvaiheeseen. Kuntoutumisvaiheesta siirrytään kuntoutumisen sisäistämisvaiheeseen ja viimeinen vaihe on irrottautumisvaihe. Jokaiseen vaiheeseen laaditaan yksilölliset suunnitelmat, tavoitteet ja ehkäisysuunnitelma vastoinkäymisiä varten. Seuraavaan kuntoutumisen vaiheeseen siirtyminen edellyttää kaikkien edellisten vaiheiden tavoitteiden toteutumisen (Björk 2023). Ensi- ja turvakotien liiton Vaikuttavuus esiin –hankkeen tulokset vahvistavat, että Pidä kiinni -hoitojärjestelmässä mukana olleista vanhemmista 82 prosenttia koki hyvinvointinsa parantuneen samalla kun koetut haittakokemukset vähenivät.

Riittävän pitkällä kuntoutuksella on mahdollisuus katkaista ylisukupolvinen syrjäytyminen ja samalla säästää kustannuksia. Äidin ja vauvan vuoden mittainen kuntoutus maksaa noin 180 000 euroa, kun vauvan huostaanotto ja sijoitus 18 ikävuoteen saakka maksaa yhteiskunnalle 1—1,6 miljoonaa euroa. Yhden äidin syrjäytymisen kustannukset eläkeikään saakka ovat 1,1 miljoonan euron luokkaa. (Ensi- ja turvakotien liitto).

Avopalveluyksikkö LIINAN toiminta on lapsilähtöistä, vanhemmuutta ja päihteettömyyttä tukevaa avokuntoutusta. Ensikoti Iidan asiakkuutta on mahdollista jatkaa Liinan avopalvelussa, mutta siirtymisiä tapahtuu myös toiseen suuntaan. Liinan toiminnan päärahoitus tulee Stean avustuksista, jonka lisäksi hyvinvointialue tekee päätöksen vuosittaisesta rahoituksesta kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Tällä hetkellä hyvinvointialueen rahoituksen osuus on 36 000 euroa vuodessa kun määrä oli aiemmin yli 50 000 euroa vuodessa. Alueellisen rahoituksen vastineeksi Liina järjestää vanhemmuutta vahvistavaa ryhmätoimintaa hyvinvointialueen kunnissa. Liinan avopalveluihin kuuluu myös etsivä- ja matalankynnyksen työ. (Björk 2023).

Kokkolan ensi- ja turvakodin toiminta perustuu yhteisökuntoutuksen menetelmään, jossa yhteisö tukee yksilön kuntoutumista. Kuntouttavan yhteisön periaatteita ovat vapaaehtoisuus, demokratia, tavoitteiden yhteisyys, roolien murtaminen, sallivuus, realiteettien kohtaaminen sekä ryhmätoiminnot. Yhteisökuntoutus tukee vuorovaikutustaitojen kehittymistä sekä vastuunottamista omasta ja toisten toiminnasta. Kuntoutusmenetelmä tukee päätöksentekoa sekä lisää ymmärrystä erilaisista näkökulmista samalla kun se vahvistaa kokemusta mielekkäästä elämästä tässä ja nyt. Yhteisökuntoutuksessa jokaisella on omaohjaaja siten, että saman perheen jäsenillä on jokaisella eri ohjaaja. Tällä vahvistetaan asiakkaan toimijuuden kokemusta ja samalla varmistetaan perheen sisäistä moniäänisyyttä. Yhteisökuntoutuksessa ei tehdä mitään ilman asiakkaan osallistumista eikä myöskään toimita asiakkaan puolesta. Ensi- ja turvakoti on nimensä mukaisesti koti, jossa jokaisen on osallistuttava askareisiin vuorollaan. Viikoittaisiin yhteisökokouksiin osallistuvat asiakkaat yhdessä ohjaajien kanssa. (Loukiainen 2022; Sundström 2022).

Sanna Marinin hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on turvata päihdeäitien ja päihdeperheiden riittävät palvelut ja kuntoutus (Hallitusohjelma 2019, 148). Keskeinen lainsäädäntö päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden palvelukentässä sisältää mm. seuraavat lait: Alkoholilaki (1102/2017), huumausainelaki (373/2008), laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015), laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983), lastensuojelulaki (417/2007), mielenterveyslaki (1116/1990), perhehoitolaki (263/2015), päihdehuoltolaki (41/1986), sosiaalihuoltolaki (1301/2014), terveydenhuoltolaki (1326/2010), laki hyvinvointialueesta (611/2021) sekä lisäksi useita muita lakeja.

Osana hallitusohjelmaa vuosina 2022—2023 pohjoisen Suomen alueella toteutetaan THL:n koordinoimana PÄKÄ-hanke, jonka rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö. Hankkeessa kehitetään päihteitä käyttävien raskaana olevien äitien kanssa työskentelevien osaamista. Tavoitteena on kehittää uusi verkostotyön malli, täydentää lapset puheeksi -menetelmää kysymyksillä päihteiden käytöstä sekä järjestää koulutusta mm. neuvoloiden, perhetyön ja synnytysosaston henkilökunnalle. (Syrjälä 2023).

Lähisuhdeväkivallan eri muodot ja yleisyys sekä keinot niiden tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen tulisi näkyä nykyistä selkeämmin sosiaalialan opetuksen sisällöissä. Lähisuhdeväkivallan kokemisesta erityisen haavoittavaa ja traumatisoivaa tekee tunneside ja läheisyys sen tekijään.

Työelämässä vaadittavan osaamisen ja opetuksen sisältöjen välisen tarkastelun perusteella tulen sisällyttämään opetukseeni nykyistä enemmän tietoa lähisuhdeväkivallasta ja sen vaikutuksista. Myös raskaudenaikaisen päihteettömyyden tukeminen, pikkulapsiperheiden päihteiden käytön varhainen tunnistaminen ja huolen puheeksi ottaminen ovat sisältöjä, joita tulen edelleen kehittämään opetuksessa. Nämä kaksi vakavaa ilmiötä liittyvät vahvasti ylisukupolvisuuteen, sen katkaisemiseen, sosiaalialalla tällä hetkellä yleistyvään traumatietoiseen työotteeseen ja systeemisen työtavan jalkauttamiseen koskemaan lastensuojelun ohella myös mielenterveys- ja päihdepalveluita.