Sofia Behluli
Centria-ammattikorkeakoulu toteutti Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla LEARN-hankkeella englanninkielisten valmistavien opintojen pilottikokonaisuuden International Pre-University Studying Programme tilapäistä suojelua saaville ukrainalaisille. Opinnot tarjosivat korkeakoulukelpoiselle tilapäistä suojelua saavalle ukrainalaiselle mahdollisuuden kokeilla tai jatkaa kotimaassaan aloittamiaan korkeakouluopintoja suomalaisessa korkeakoulussa.
Centrian valmentavien opintojen pilottikokonaisuus
LEARN-hankkeessa toteutetut valmentavat opinnot koostuivat 30 opintopisteestä englannin, suomen, matematiikan sekä liiketalouden tai informaatioteknologian opintoja, opiskelijan suuntautumisvalinnan mukaan. Opinnot perehdyttivät opiskelijaa kahden eri koulutusohjelman sisältöihin ja alakohtaiseen työelämään. Suunnitelman mukaisesti erityisesti sellainen valmentavien opintojen opiskelija, jolla ei aiempaa korkeakouluopinto- tai -koulutushistoriaa ollut, suoritti opintoja suunnitellusti yhdessä ensimmäisen vuoden tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Tällöin opiskelija tutustui tutkinto-opiskelijoihin sekä todelliseen tutkinto-opiskelun arkeen ja realiteetteihin sekä voisi helposti jatkaa jo tutun ryhmän mukana, jos hänet valittaisiin tutkintokoulutukseen.
Hankkeessa kehitettiin malli, joka toimi valmentavana kokonaisuutena korkeakouluopintojen pariin. Kokonaisuus haluttiin rakentaa niin, että opiskelijalla olisi tosiasiallinen mahdollisuus hakeutua ja päästä tutkintokoulutukseen. Hakuvaiheessa valintakriteerinä toimivat samat valintakriteerit kuin tutkintokoulutukseen hakeutuessa. Opiskeluaikana opinnot pyrittiin valitsemaan valmentavien opintojen opettajatutorin ohjauksella niin, että ne ovat lähtötilanteen, tavoitteiden ja tutkintokoulutukseen hakeutumisen kannalta järkevät. Lisäksi valmentavien opintojen aikana annettiin tietoa opinnoista sekä niiden merkityksestä tutkintokoulutukseen hakeutuessa.
Opinnot tarjosivat opiskelu- ja ryhmätyötaitojen sekä uraohjauksen lisäksi tietoa suomalaisesta korkeakouluympäristöstä ja -opiskelusta, mutta myös mahdollisuuden osallistua korkeakoulun asettautumista, ryhmäytymistä ja hyvinvointia tukeviin tapahtumiin ja toimintoihin.
Opinnot toteutettiin englanniksi kuuden kuukauden aikana elokuusta 2023 helmikuuhun 2024. Opinnot oli mahdollista suorittaa lähi-, etä- ja hybridiopintoina opiskelijan erilaiset tarpeet ja elämäntilanne huomioon ottaen. Pääasiassa opinnot järjestettiin päiväopintoina Kokkolan kampuksella, mutta erilaisista elämäntilanteista johtuen muutama opiskelija osallistui yksinomaan etäopetukseen. Kampuksella suoritettavien opintojen etuna olivat ryhmäytyminen, kiinnittyminen osaksi Centrian yhteisöä sekä hyvinvoinnin ja kotoutumisen edistäminen. Tilapäistä suojelua saavien ukrainalaisten elämäntilanteet olivat hankkeenkin aikana kovin erilaisia. Kaikilla ei ollut mahdollisuutta muuttaa Kokkolaan, koska vastaanottokeskuksessa ei ollut tilaa tai kuntapaikkaa ei haluttu hakea. Osalla opiskelijoista oli perhettä ja lapsia, joiden yksinhuoltajina he toimivat puolison jäätyä Ukrainaan. Pyrimme valmentavien opintojen toteutuksessa ottamaan erilaiset elämäntilanteet huomioon myös opintojen järjestämisessä ja etenemisessä. Hankkeen tarkoitus kuitenkin oli, että opiskelijat saavat siitä hyötyä omaan elämäänsä, hyvinvointiinsa sekä mahdollisiin korkeakouluopintoihinsa tulevaisuudessa.
Korkeakouluopintoihin tutustuminen englanniksi
Valmentavien opintojen kieleksi valikoitui englanti muutamasta eri syystä. Hankkeen alussa tehtävän selvitystyön perusteella Centrian toiminta-alueella asuvat tilapäistä suojelua saavat ja korkeakoulukoulukelposet ukrainalaiset eivät vielä hankkeen alussa osanneet tarpeeksi hyvin suomea korkeakouluopintoja varten, tosin eivät aina englantiakaan korkeakouluopintoihin vaadittavalla tasolla. Melko uuden kielen sijasta päätimme tarjota mahdollisuuden kehittää englannin kielen taitoa riittävälle tasolle, jotta opiskelijat voisivat hakeutua englanninkieliseen tutkintokoulutukseen ja suoriutua siitä. Puolen vuoden opinnot eivät olisi riittäneet suomen kielen taidon nostamiseen korkeakouluopintojen edellyttämälle tasolle. Lisäksi tarkoitus oli opiskella kielen lisäksi itse aloja. Valmentaviin opintoihin riittävän englannin kielen taito testattiin haku- ja haastatteluvaiheessa kirjallisesti ja suullisesti. Opintojen aikana opiskelijat osallistuivat englannin ja suomen kielen kursseille testatun kielitaitotasonsa mukaan.
Ohjauksen merkitys valmentavissa opinnoissa
Opetuksen lisäksi opiskelija sai yksilö- ja ryhmäohjausta opintojen ajan. Ohjauksessa käytiin läpi tulevia opintojaksoja, opiskelijan suunnitelmia tulevaisuuden suhteen sekä opintokokonaisuuden sopimista jo Ukrainassa mahdollisesti suoritettuihin opintoihin. Lisäksi kartoitettiin opiskelijan muu osaaminen, kuten digi- ja kielitaito. Jokaiselle opiskelijalle pystyttiin näin räätälöimään järkevä ja perusteltu opiskelusuunnitelma, joka hyödytti opiskelijaa hänen motivaationsa ja suunnitelmiensa mukaan. Ohjauksen lisäksi opiskelija osallistui tutortunneille, joiden avulla opiskelija ryhmäytyi ja tutustui suomalaiseen työelämään ja yritystoimintaan.
Joukko erilaisia opiskelijoita
Markkinoinnissa ja hakuvaiheessa kiinnitettiin huomiota opiskelumotivaatioon. Pyrimme siihen, että hakija ymmärsi, ettei koulutus anna suoraa pääsyä tutkintokoulutukseen, mutta se voi auttaa tutkintokoulutukseen hakeutumisessa ja pääsykokeista suoriutumisessa. Opintoja markkinoitiin niin, että niissä voi tutustua suomalaiseen korkeakouluopiskeluun, englanninkieliseen opiskeluun sekä liiketalouden tai informaatioteknologian aloihin. Valmentavat opinnot olivat myös mahdollisuus käyttää aika hyödyksi, kun pohtii, mitä tulevaisuudessa haluaa tehdä. Pyrimme antamaan tietoa siitä, että koulutus on kokopäiväistä ja vaatii aktiivista panostusta ja läsnäoloa sekä opintojen suorittamista. Suhtauduimme kuitenkin ymmärtävästi erilaisista elämäntilanteista kumpuaviin haasteisiin ja tarjosimme tukea opintojen suorittamiseen ja elämänhallintaan haastavissa tilanteissa. Tällainen lähestymistapa tuki hyvinvointia ja jaksamista raskaassa elämäntilanteessa ja omaa polkua etsiessä. Hankkeen projektipäällikkö ja opettajatutor seurasivat opintojen suorittamista, mutta he ymmärsivät opiskelun olevan vapaaehtoista.
Valmentavien opintojen opiskelijoiden joukko oli kovin heterogeeninen. Opiskelijat olivat eri-ikäisiä, eri elämäntilanteissa ja erilaisista taustoista. Motivaatio rakentaa elämää Suomeen ja opiskella vaihteli. Tulevaisuuden suunnitelmat ja niiden selkeys vaihtelivat. Henkilökohtaisen ohjauksen ja kohtaamisten merkitys korostui erityisesti tällaisissa tapauksissa. Henkilökohtaista tai ryhmäohjausta oli saatavissa kaikille, jotka sitä halusivat, sekä kampuksella että etäyhteyksin. Usein ohjaus oli myös hyvinvointia tukevaa keskustelua, ei vain ohjausta opintojen suorittamiseen liittyen.
Osalla opiskelijoista oli henkilökohtaisia tavoitteita päästä opiskelemaan ja saada opintoja suoritetuksi. Osa halusi järkevää tekemistä, jonka aikana miettiä, mitä haluaisi tehdä. Osalla perhe tai lähipiiri painosti opiskelemaan, joten oma motivaatio tai itseohjautuvuus ei ollut korkeaa. Erityisesti nuorten opiskelijoiden osalta vaikutti siltä, että valmentavat opinnot tarjosivat mahdollisuuden muuttaa pois kotoa lähipaikkakunnalle yksin tai ystävän kanssa. Osa opiskelijoista suoritti opintoja ahkerasti ja tiiviissä yhteydessä, osa sen sijaan ei saanut suorituksia tai osallistunut yhteisiin tapaamisiin.
Heterogeenisyys näyttäytyi myös erilaisina suomen ja englannin kielen sekä matematiikan osaamistasoina. Kielten ja matematiikan osaamistasoja testattiin opintojen alkaessa, jotta opiskelijoille voitiin tarjota sopivia kursseja sekä mahdollista tukiopetusta. Motivaation kannalta oli oleellista, että opiskelija sai opiskella riittävällä kielitaidolla ja saada myös tarpeeksi haastetta.
Osa valmentavien opintojen opiskelijoista oli ”diginatiiveja”, joilla oli hyvät digi- ja opiskelutaidot sekä motivaatiota opiskella ja harjoitella suomalaisessa korkeakoulussa opiskelua. Toisten opiskelijoiden vahvuudet olivat muualla, ja digitaalisten opiskelualustojen käyttö oli haasteellista. Digitaidot ovat olennainen osa opiskelutaitoja ja opintoja Suomessa, joten valmentavissa opinnoissa päätettiin käyttää samoja opiskelualustoja kuin tutkintokoulutuksessakin.
Valmentavien opintojen merkitys opiskelijalle
Puolen vuoden aikana ja opintojen jälkeenkin on ollut palkitsevaa nähdä, että osa opiskelijoista löysi oman paikkansa ja teki kovasti töitä opintojen eteen vaikeista elämän- ja perhetilanteista huolimatta. Osa löysi mieluisen alan, pääsi töihin tai suomen kielen kursseille. Sota koetteli monen elämää ja tulevaisuudentoivoa, mutta myös meneillään olevat yhteiskunnalliset päätökset aiheuttivat huolta, kuten uusi kotolaki ja kuntiin siirtyminen. Käytännössä huomasimme, että vain osaa kiinnosti opiskella tai osalla oli siihen mahdollisuuksia. Erityisesti perheelliset ja aiempaa koulutus- ja työtaustaa omaavat olivat motivoituneita suorittamaan opintoja ja rakentamaan elämäänsä alueelle.
LEARN-hankkeen tavoite oli myös tukea tilapäistä suojelua saavien hyvinvointia ja ryhmäytymistä, joten valmentavien opintojen opiskelijat kutsuttiin mukaan muillekin Centrian opiskelijoille järjestettyihin tapahtumiin ja toimintoihin. Opintojen alusta asti opiskelijat saivat kokea olevansa osa Centrian yhteisöä ja opiskelijoita, niin kampuksella, etäyhteyksin kuin Goin’ Centria -yhteisössäkin virtuaalisesti. Hanke mahdollisti joukolle tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia yhteisöllisyyttä pitkän talven keskellä sekä sitä, että hänet kohdattiin heidän omia toiveitaan kuunnellen. Opintojen aikana huomattiin, että tilapäistä suojelua saavien kutsuminen ja osallistuminen tapahtumiin on ensiarvoisen tärkeää hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteenkuulumisen kannalta. Usein tilapäistä suojelua saava opiskelija otti mukaan ystävän tai perheenjäsenen, ja se heille hyvinvoinnin näkökulmasta mahdollistettiin. Hankkeen kohderyhmän takia oli perusteltua keskittyä näinkin paljon korkeakouluyhteisöllisyyteen sekä toiveikkuuteen tulevan suhteen. Opintoihin liittyvän ohjauksen lisäksi kanssaopiskelijat jakoivat kokemuksia kuulumisista, huolista, elämäntilanteista, arjesta, palveluista ja lasten kanssa elämisestä uudessa maassa. Huolet ja arjen vaikeudet vaikeuttivat osalla opintoja.
Valmentavien opintojen vaikuttavuutta on vaikea mitata, erityisesti tällaisen tilapäistä suojelua saavan kohderyhmän parissa. Jokaisen motivaatio ja tavoitteet olivat erilaiset, niin myös lopputulokset, riippuen siitä, mitä lopputulosta edes tarkoitetaan. Osalle opiskelijoista opintomenestys ja suoritetut opintopisteet kertoivat onnistumisesta, osalle taas oman hyvinvoinnin, itsetunnon tai osallisuuden kokemukset. Päätimme, että sinänsä tässä hankkeessa vaikuttavuutta ei voida mitata kuin sillä, onko osallistuja tyytyväinen valmentavien opintojen järjestämiseen, mahdollisuuden tarjoamiseen tai omaan toimintaansa.
Sofia Behluli
Asiantuntija (asettautumispalvelut)
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 345 0778
