Asta Aikkila-Vatanen
Johanna Hautamäki
Työnkuvien ja toimintaympäristöjen nopeassa muutoksessa tarvitaan ennakoivaa kehittämistyötä ja uutta osaamista, kuten yrittäjämäisiä toimintatapoja. Tulevaisuuden työelämä vaatii valmiuksia toimia monikulttuurisissa ja monialaisissa ympäristöissä, joissa metataidot, kuten yhteistyötaidot, vuorovaikutus ja tiimityötaidot sekä valmiudet jatkuvaan oppimiseen, korostuvat. Myös ammattikorkeakouluissa olemme uudenlaisten haasteiden edessä osaamisen kehittämisessä. Centria-ammattikorkeakoulussa on koulutuksen kehittämishankkeissa keskeinen osa ollut työelämäyhteyksien tiivistäminen ja yrittäjyystaitojen kehittäminen. Näissä on panostettu muun muassa yrityskäynteihin ja kartoitettu erilaisia tulevaisuuden osaamistarpeita ja koulutuksen kehittämiskohteita.
Centria-ammattikorkeakoulun tiloja remontoitiin vuosina 2018–2019 helposti muunneltaviksi, monimuotoisiksi ja monialaisiksi oppimisympäristöiksi. Muunneltavat modernit tilat ja laboratoriot mahdollistavat yrittäjämäisen pedagogiikan toteuttamista. OPITOI-hankkeen työelämälähtöisissä kokeiluissa ja projekteissa opettajan rooli painottui ohjaamiseen ja usein myös tiimi- ja yhteisopettajuuteen. Opetuksessa hyödynnettiin työelämän asiantuntijoita ja annettiin vastuuta opiskelijoille.
Arjen nopeat muutokset koronakeväällä 2020 laittoivat rutiineja uusiksi ja toivat muutoksia myös Centrian toimintaan pysyvästi. Siirtyminen etäopetukseen, -opiskeluun ja -työhön toi uusia mahdollisuuksia myös testata, kokeilla ja kehittää edelleen digitaalisia oppimis- ja yhteistoimintaympäristöjä sekä pedagogisia malleja työelämäyhteistyössä. Syksyllä 2019 OPITOI-hankkeessa Centriassa otettiin lähtökohdaksi työelämän eri toimialoilta saadut palautteet osaamistarpeiden muutoksista ja alettiin tekemisen ja kokeilemisen kautta kehittää työelämä- ja tiimitaitoja monialaisesti yhteistyössä yritysmaailman kanssa. Kokeiluista saadaan eniten hyötyä, kun niitä tehdään laaja-alaisesti ja systemaattisesti ja vakiinnutetaan prosessi, joka antaa suuntaa kehittää tiimiyrittäjyyden toimintamalleja poikkitieteellisesti ja koulutusalakohtaisesti.
OPITOI-hankkeen eri alojen työelämäprojektit toivat hedelmällisen maaperän kehittää yrittäjämäistä toimintakulttuuria ammattikorkeakouluun. Projektien monialaisissa oppimisen risteyskohdissa yhdessä tekemisen, pedagogisten valintojen ja konkreettisten työkalujen kautta lähdettiin rakentamaan Centriaan kulttuuria, jossa voidaan rohkeasti kokeilla ja epäonnistua ja luoda uutta ja jossa saadaan äänet ja erilaiset näkemykset kuuluviin parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi vuorovaikutteiselle ja kokeilevalle oppimiselle yrittäjämäisen toiminnan tukemiseksi korkeakoulukontekstissa. Tämän työn tuloksena muun muassa opiskelijoiden yrittäjyystaidot ja yrittäjämäinen toiminta ovat kehittyneet, on kehitetty monitieteellistä tiimiyrittäjyyttä tukevia toimintaympäristöjä kampuksella ja luotu niihin liittyviä malleja ja prosesseja pedagogiseen käyttöön.
Centrian kokeilujen lähtökohtana työelämätaidot ja yhteiskehittäminen tiimiyrittäjyyden rakentumisessa
Oksanen ja Dufva (2018) ovat tulevaisuuden työn murrosta koskevassa artikkelissaan tunnistaneet työn murroksen taustalle viisi keskeistä muutoskulkua: työn sisällöt ja käytännöt, työnantajan ja työntekijän välinen suhde, toimeentulo, osaaminen sekä yhteiskuntaan kiinnittyminen. Tämä työn murros edellyttää osaamisen jatkuvaa kehittämistä, ja osaaminen ja uuden oppiminen ovat myös kriittisiä keinoja murroksesta selviämiselle. Tulevaisuuden osaamistarpeet liittyvät metataitoihin, kuten ajankäytön hallintaan ja kriittiseen ajatteluun. Osaamisen arvo syntyy vuorovaikutuksesta. Monimutkaisessa, verkostomaisessa ja jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä tarvitaan muun muassa vuorovaikutusosaamista, joustavuutta, uteliaisuutta ja kansainvälisyyttä tukevia taitoja. (Oksanen & Dufva 2018.)
OPITOI-hankkeessa (Kuva 1) Centrian osaamisen ja oppimisympäristöjen kehittämisen lähtökohtana on ollut vahvistaa kehitystä kohti verkostoitunutta toimintakulttuuria, jossa opetus ja ohjaus korostavat opiskelijalähtöisyyttä (Nykänen &Tynjälä 2012, 25). On jo laajasti nähtävissä kehityssuunta, jossa opettajasta tulee kompleksiseksi muuttuneessa toimintaympäristössä valmentaja ja sparraaja, rinnallakulkija, joka toimii tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Ilmarisen Future Score -testin tulokset (Ilmarinen 2017), Sitran Työelämän tutkimus (Sitra 2017) sekä Centrian omat kartoitukset alueen yrityksissä osaamistarpeiden muutoksista (Amkista työelämään, hankekoodi S20926) vahvistivat kehittämistarvetta työelämän metataidoissa osana koulutusta. Substanssiosaamisen ohella tarvitaan muun muassa kriittistä ja analyyttistä ajattelua, ongelmanratkaisutaitoja, verkosto- ja tiimiosaamista sekä valmiudet toimia monikulttuurisessa ympäristössä. Nämä osatekijät yhdistyvät tiimiyrittäjyyteen pohjautuvissa toimintatavoissa opetuksessa.
Buustingpajassa opitaan tiimiyrittäjyys- ja työelämätaitoja monimuotoisissa ja monialaisissa tiimeissä
Buustingpajan monialaiset kokeilut AMKista työelämään -hankkeessa vuonna 2018 käynnistivät prosessin Centrian monialaisen yritysyhteistyön syventämisestä opetuksen näkökulmasta. Buustingpajassa kehitettiin tiimiyrittäjyyden toimintamalleja ja ratkaisuja siihen, miten opiskelijat voivat ottaa vastaan toimeksiantoja elinkeinoelämältä osaksi opintojaan. Näiden työelämäprojektien kautta opiskelijat oppivat tärkeiksi nousseita työelämäntaitoja, kuten vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, tunnistamaan omaa osaamistaan ja rohkeutta työskennellä monialaisissa tiimeissä. OPITOI-hankkeessa 2019 kokeiluja jatkettiin uudella näkemyksellä keskittyen erityisesti liike-elämän kehitysprojektien toteuttamiseen tiimiyrittäjyyden avulla sekä mallien kehittämiseen teoriaopintojen onnistuneeseen kytkemiseen, jotta ne tukisivat käytännön toimintaa. Työelämäyhteistyön lisäksi Buustingpajassa kasvaa osallistuvien opiskelijoiden ja opettajien parissa Centrian TKI-projektien tuntemus. Oppimisteemat ja kokeilun aikana opiskelijoiden toteuttamat projektit liittyvät muun muassa innovointiin ja liiketoimintamallien kehittämiseen, tuotteistamiseen ja palvelumuotoiluun sekä markkinoinnin ja myynnin kehittämiseen. Pilotissa kehitettiin opiskelijoiden ”tekemisen kautta oppimisen” -mallin lisäksi myös opettajien tutorointimallia.
Centria Student Devlabissa tehdään työelämäprojekteja opintojen osana
OPITOI-hankkeessa yhtenä kokeiluna sai alkunsa Centria Student Devlab, ohjelmointitehdas, virtuaalinen oppimisympäristö ja kokeilemalla oppimisen malli. Devlab on osa Centrian laajempaa digitaalista oppimisympäristöä, jossa opiskelijat toteuttavat oikeilla työelämälähtöisillä työkaluilla projekteja ja motivoituvat päästessään toteuttamaan projekteja osana opintojaan. Projektien kautta opiskelijoilla on mahdollisuus kasvaa valmiimpina työelämään sekä nopeuttaa opintojaan ja verkostoitua työelämän kanssa. Projektien kautta opitaan myös paineenhallintaa, epävarmuuden sietämistä ja yhteistyötaitoja, ja lisäksi opitaan toimimaan monialaisissa ryhmissä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.
Tiivis yhteistyö työelämän kanssa on nostanut esille myös viestintätaitojen ja asiakaspalveluosaamisen merkityksen. Työelämä pyörii ympäri vuoden, ja tavoitteena on Centriassa tarjota mahdollisuus vastaavasti ympärivuotiseen opiskeluun muun muassa kehittämällä Työelämäprojektiopinto-toimintaa. Konsepti perustuu työelämälähtöisten projektien toteuttamiseen itseohjautuvasti monialaisissa tiimeissä. Toiminta tukee erityisesti vieraskielisiä opiskelijoita ja auttaa heitä verkostoitumaan elinkeinoelämän ja Centrian TKI-toimijoiden kanssa.
Kesän 2020 Työelämäprojekti-toimintakokeilu toteutettiin koronaepidemian vuoksi verkkototeutuksena. Mukana olleisiin työelämänedustajiin teki suuren vaikutuksen muun muassa monialainen tiimi, jossa työskentelivät sairaanhoitaja-, tieto- ja viestintätekniikka- ja tradenomiopiskelija. Projektien opiskelijapalautteen mukaan monialaisuus avasi opiskelijoille uudenlaisen näkökulman eri alojen tietoihin, taitoihin ja kykyyn oppia uusia aihealueita, ja kriittinen ajattelu, projektin hallinta ja suomen ja englannin kielen taidot kehittyivät.
Talenttitehtaassa yritysyhteistyö syvenee pidempiaikaiseksi kumppanuudeksi
Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus ry ovat myös omalta osaltaan aiemmin kartoittaneet jäsenyritystensä osaamis- ja osaajatarvetta. Teknologiateollisuuden raportin (Teknologiateollisuus ry. 2018) mukaan olemme risteyskohdassa, jossa digitalisaatio ja teknologia muuttavat työelämää ja yrityselämän liiketoimintaa voimakkaasti. Muun muassa robotiikka, IoT, ohjelmointi, palvelumuotoilu sekä asiakkuuksien ja uusien liiketoimintamallien kehittäminen ovat näiden kartoitusten mukaan kasvava osa tulevaa työtä. Raportin mukaan toimintaympäristön nopeat muutokset ja kompleksisuus lisäävät yleisten työelämävalmiuksien tärkeyttä. Teknologiateollisuus nostaa raportissaan esille muutoksen myötä tarvittavia keskeisiä metataitoja: asenne, valmiudet toimia monikulttuurisessa ympäristössä, asiakasnäkökulman ymmärtäminen, verkostoissa toimimisen taidot, kokonaisuuksien hahmottaminen, kyky nähdä mahdollisuuksia ja valmiudet ja motivaatio jatkuvaan oppimiseen tukevat näkemystä uusista osaamistarpeista työelämässä. (Teknologiateollisuus ry. 2018)
Centrian kemiantekniikan opiskelijoille muuttuvan työelämän tarpeisiin vastaamiseksi luotu TalenttiTehdas toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä 2019. TalenttiTehtaassa luodaan opiskelijoille totuudenmukainen käsitys alasta heti opintojen alkuvaiheessa. Opiskelu rakentuu tiimeissä työstetyistä viikkotehtävistä, asiantuntijaluennoista, tehdasvierailuista, itsearvioinnista ja vertaisarvioinnista sekä reaaliaikaisesta palautteesta. Tiimit toimivat tiiviissä yhteistyössä kummiyritysten kanssa, ja toiminnassa korostuu metataitojen merkitys substanssiosaamisen lisäksi.
OPITOI-hankkeessa keväällä 2020 toteutetun kokeilun myötä TalenttiTehtaan toimintaa kehitettiin eteenpäin ja tehtäviä muokattiin, selkeytettiin ja karsittiin. Suuremmat kokonaisuudet selkeyttivät tiimien työskentelyä. Videoiden ja uusien ohjelmistojen haltuunottoon varattiin enemmän aikaa ja tehtävien sisältöjä kehitettiin vielä tiiviimmin yhteistyössä kummiyritysten kanssa. Kevään 2020 aikana huomioitiin yritysten tarpeet kunkin tehtäväkokonaisuuden osalta ja muokattiin toimintaa sen mukaisesti. Arviointikriteerejä muokattiin ja kehitettiin OPITOI-kokeilussa osaamistavoitteita vastaaviksi. Opiskelijan on helpompi ohjata oppimistaan, kun kriteeristö on esitetty selkeästi jokaisen viikkotehtävän kohdalla ja myös geneeristen taitojen osalta. Työelämätaitojen arviointikriteeristö ja vertaisarviointi luotiin ja arvioinnin keräämisessä käytettiin apuna oppimisanalytiikkaa. Arviointi rakennettiin osaamistavoitteiden pohjalta ja kummiyritykset otettiin mukaan arviointiin.
SILMU-labra mahdollistaa yhteiskehittämisen tiimiyrittäjyydessä
AppSim – Soveltava simulaatiopedagogiikka, digitaalisuus ja palvelumuotoilu osaamisen kehittäjinä -hankkeessa on vuosina 2016–2019 Centriassa kehitetty palvelumuotoiluosaamista ja yhteiskehittämistä edistämään simulaatioympäristö ja ryhmätyöskentelytila SILMU-labra. SILMU tarjoaa mahdollisuuden nopeiden kokeilujen kautta löytää uusia näkökulmia ja ideoita kehittämistyöhön eri alojen opiskelijoille ja osaajille. Toimintaympäristön jatkuva muutostila vaatii ennakoivaa toimintatapaa ja kykyä reagoida nopeasti myös ennakoimattomiin muutostilanteisiin. Palvelumuotoilun ja simulaatiomenetelmien avulla voidaankin haastaa vakiintuneita yhteistoiminnan ja yrityksen toimintatapoja sekä etsiä uusia ratkaisumalleja yhteiskehittämiseen innovatiivisilla tavoilla tiimiyrittäjyyden tukemiseksi. SILMU mahdollistaa tiedon näkyväksi tekemisen, joka on olennainen edellytys monialaisessa yhteiskehittämisessä. Nopeita kokeiluja ja kehittämistä varten yhdistellään digitaalista kuvaa ja ääntä esimerkiksi simulaation muotoon.
SILMU toimii eri alojen opiskelijoita, Centrian henkilöstöä ja työelämän edustajia yhteen tuovana luovana työskentelytilana. Simulaatiota voidaan yleisemmin kuvata arjen todellisuuden ja siinä toimimisen jäljittelyksi eri keinoin. Palvelusimulaatio SILMUssa puolestaan on sitä, että rakennetaan digitaalisia välineitä hyödyntäen palvelun käyttäjäkokemuksesta visualisointi, joka toimii palvelun tai tilanteen prototyyppinä yhteiskehittämisessä. OPITOI-hankkeen kokeilussa keskityttiin simulaation käyttämiseen yhteisenä visuaalisen kommunikaation menetelmänä palvelumuotoilun ja digitaalisuuden keinoin. Simulaatiomenetelmät ja palvelumuotoilu SILMU-labran menetelminä toimivat yhteiskehittämisen mahdollistajana ja tiimityöskentelyn alustana. Niiden avulla voidaan esimerkiksi yritysten ja opiskelijatiimien kesken kehittää uusia palveluita tai opiskelijatiimeinä oppia uusia toimintatapoja tai tehdä muuta kehittämistyötä. (Hautamäki, Mäkitalo & Hautala 2020a, 10, 21, 54.) Silmun mobiiliversiosta on lyhyt esittelyvideo osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=T28EvOyAt6o&feature=youtu.be.
Kohti yhteiskehittämistä: case SILMU-moduuli
OPITOI-hankkeen SILMU-moduulikokeilussa rakennettiin helposti lähestyttävä ohjeistuksena käytettävä materiaalipaketti Centrian palvelusimulaatioympäristö SILMUn käytöstä oppimisympäristönä. Centrian opetuksessa palvelumuotoilua hyödynnetään yhtenä pedagogisena lähestymistapana, ja sen menetelmät toimivat yhteiskehittämisen lähtökohtana ja eri aloja yhdistävänä tapana toimia lisäämässä empaattista ja monialaista ajattelua. SILMUssa simulaationa toteutettava tiedon visualisointi madaltaa kynnystä eri alojen osaajille työskennellä yhdessä, ja simulaatio tarjoaa yhteisen kielen alojen väliseen kommunikointiin. Materiaalipaketin tarkoituksena on madaltaa kynnystä ottaa tila ja palvelusimulaatio osaksi eri alojen opetusta ja tukemaan tiimityöskentelyn ja tiimiyrittäjyydessä tarvittavien taitojen oppimista.
Kokeilun aikana rakennettu materiaalipaketti sisältää opettajille työskentelyn toteuttamisen tueksi ohjemateriaalia ja esimerkinomaisen tehtävänannon, jota voi soveltaa eri asiayhteyksiin. Esimerkkitehtävänannossa laaditaan ensin asiakasprofiili ja sitten palvelupolku tämän henkilön näkökulmasta simulaationa. Materiaalipakettia kehitettiin OPITOI-hankkeessa käytännön kokeilun kautta, ja casena toimi kahden opettajan yhteisopettajuutta toteuttava Palliatiivisen hoitotyön monimuoto-opintojakso, johon simulaatiotyöskentely SILMUssa yhdistettiin syventämään aiheen käsittelyä uudella tavalla. Opintojakso toimi hyvänä kokeilualustana sekä tiimiopettajuuden näkökulmasta että opiskelijoiden tiimityön näkökulmasta. Materiaalipaketti ei ole alasidonnainen, vaan se on sovellettavissa monialaisesti. Paketin kehittämisessä otetaan erityisesti huomioon sen hyödyntäminen tiimiyrittäjyyden edistämiseen. (Kuva 2.)
Kokeilua varten materiaalista luotiin testiversio yhdessä jakson opettajien kanssa. Kokeilu toteutettiin syksyn 2019 ja alkuvuoden 2020 aikana. Kokeiltu materiaalipaketti sisälsi opettajille suunnatun ohjeistuksen ja esimerkkitehtävien lisäksi opiskelijoita varten lyhyitä videoituja ohjeita simulaatiossa käytettävän materiaalin tuottamisesta ja työskentelyä tukevan kirjallisen ohjeistuksen.
Kokeilussa mukana ollut opintojakso oli monimuotototeutus, joka sisälsi sekä verkko-opetusta että lähiopetusta. Lähikerrat varattiin simulaatiotyöskentelyyn, ja työskentelyn aloittamiseen liittyvä ohjeistus tapahtui verkon välityksellä. Jaksoa valmisteltaessa opiskelijoille laadittiin opintojakson oppimistavoitteet ja käytettävä menetelmä huomioiden tarkempi tehtävänanto, jonka pohjalta he lähtivät rakentamaan simulaatioita valituista palliatiivisen hoitotyön tilanteista. (Kuva 3.)
Kokeilun palautteiden pohjalta opimme, että ohjeistuksessa pitää avata hyvin, mitä simulaatiolla kyseisen tehtävän kohdalla tarkoitetaan. Eri alojen opiskelijoilla voi olla aiempaa kosketuspintaa esimerkiksi tietokonesimulaatioihin tai hoitotyön omaan erilliseen simulaatioympäristöön, jotka poikkeavat SILMUssa tapahtuvasta simulaatiotyöskentelystä. Vastaavasti voi olla, että opiskelijoilla ei ole mitään aiempaa kokemusta simulaatioista. Työskentelyyn orientoitumisessa sekä opiskelijoiden että opettajien on myös hyödyllistä hahmottaa heti aluksi, millaista osaamista on tavoitteena kehittää, kuten esimerkiksi tiimiyrittäjyyteen liittyviä taitoja. Näin ollen täytyy ohjeistamalla saada ennakko-odotukset työskentelyn kulusta ja tavoitteista kohdalleen. Esimerkiksi tällä opiskelijaryhmällä oli aiempaa kokemusta hoitotyön simulaatioympäristöstä, joten heidän oli aluksi haastavaa päästä sisälle tähän erityyppiseen simulaatioon. Kokeilun työskentelyn aloituskerta paikan päällä SILMUssa olisi korjannut tätä työskentelytavan hahmottamisen haastetta. Jatkoa varten tähän vastataan kuvaamalla SILMUssa esittelyvideo, kun koronan jälkeen päästään kampukselle työskentelemään. Palautteissa oli myös toiveena konkreettisempi ja havainnollistavampi materiaali työskentelyn aloitukseen. Tähän kokeilussa vastattiin laatimalla ohjeistus työkirjan muotoon, jolloin työskentelyä aloittavan on helpompi tarttua toimeen ja hahmottaa kokonaisuus ohjeistuksineen (KUVA 4). Työkirja kokoaa ohjeistuksen linkkeineen yhteen dokumenttiin, mikä helpottaa aiheeseen perehtymistä sekä opettajalle että opiskelijoille. Tätä pakettia oli tarkoitus vielä kokeilla toisella opintojaksolla, mutta koronatilanteen takia se jää myöhempään ajankohtaan.
Toteutetun kokeilun myötä havaittiin, että moduulin materiaalipaketin pitää huomioida kaksi ohjeistuksen tasoa: opettajalle ja opiskelijalle tarvittava tieto. Palautteiden perusteella opiskelijoilla oli aluksi haasteita päästä alkuun, mutta he kokivat lopulta SILMUn käytön positiivisena lisänä opintojaksoon. Kokemuksen pohjalta voidaan todeta, että uuden oppimistavan kokeilemisen kynnyksen madaltamiseksi osallistujille pitää käydä alussa selkeästi ilmi, mikä on se lisäarvo, jota tällä työskentelymenetelmällä saavutetaan. Jatkotyöskentelynä kuvattava SILMUn esittelyvideo vastaa myös tähän tarpeeseen. Opintojakson lopussa kokeiluun osallistuneet opettajat kertoivat palautekeskustelussaan, että kokeilu oli heille antoisa ja positiivinen kokemus ja se toi heille lisäarvoa opetukseen.
Mitä opimme monialaisesta tiimiyrittäjyydestä kokeilujen kautta?
Centrian monialaisten kokeilujen kautta löydettiin uudenlaista näkökulmaa, miten työelämäntehtävät ja TKI:n toimeksiannot viedään pedagogiikkaan ja linkitetään opetussuunnitelmiin sekä miten tiimiyrittäjyyden toimintamalleja ja tiimiopettajuutta voidaan kehittää Centria-ammattikorkeakoulussa. Kokeilut, joita toteuttaessaan opiskelijat harjoittelivat oikeita työelämäprojekteja tiimeissä ja rakensivat ja vahvistivat keskinäisiä verkostojaan sekä omia työelämäverkostojaan, ovat nostaneet yrittäjyystaitojen merkityksen opinnoissa kehittämisen kohteeksi monialaisesti. Tällä hetkellä Centriassa tehtävään laajaan opetussuunnitelmauudistukseen otetaan mukaan lisää yrittäjämäisiä työelämävalmiuksia kehittäviä käytäntöpainotteisia opintokokonaisuuksia.
SILMU-moduulin kokeilun kautta opimme, että ennakko-odotuksilla ja toimintatavan tuoman lisäarvon ymmärtämisellä on keskeinen merkitys uusiin malleihin siirryttäessä. Osallistujille pitää käydä selkeästi ilmi, mikä on se lisäarvo, joka tällä työskentelymenetelmällä saavutetaan. Ennakko-odotuksiin voidaan vaikuttaa alussa annettavien ohjeistusten ja aiemmin toteutettujen työskentelykuvausten avulla. Jaetut positiiviset vertaiskokemukset madaltavat kynnystä tarttua uuteen työskentelytapaan. SILMUssa simulaationa toteutettava tiedon visualisointi madaltaa kynnystä eri alojen osaajille työskennellä yhdessä. Jatkossa tämä on yksi suunta, jota tullaan SILMUn käytössä osana opetusta viemään eteenpäin. Tämä tapa työskennellä edistää yrittäjämäisiä työskentelytapoja opiskelijatiimeissä.
Etenkin yrittäjämäisiä toimintatapoja edistettäessä on uskallettava antaa opiskelijalle tilaa oppia löytämään oikeat tavat toimia ja määrittelemään itse, mitä haastetta pitää lähteä ratkomaan ja millä keinoilla. Palvelumuotoilu ja simulaatiotyöskentely tarjoavat tämän tyyppiseen lähestymistapaan keinoja, jolla varmistetaan ensin asiakkaan tai käyttäjän perimmäiset tarpeet ja vasta sen pohjalta kehitetään ratkaisua. Oikean ratkaistavan haasteen tunnistaminen ja rajaaminen on keskeistä, ja siihen tulee panostaa etenkin kehittämistyön alussa myös tiimiyrittäjyyttä opetettaessa. Tähän ajatteluun pohjaavat toimeksiannot jättävät tilaa kehittämishaasteen määrittelylle; uskalletaan antaa tilaa yrittäjämäiselle ja luovalle tavalle ratkaista ongelmia. Näin toimittaessa ratkaisutapoja ei voida rajata aloittaessa, vaan ne syntyvät yhteiskehittämisen ja prosessin tuloksena. (Koivisto, Säynäjäkangas & Forsberg 2019, 37.) Palvelumuotoilu ja simulaatio edistävät yrittäjämäisten toimeksiantojen kanssa työskentelyä osana monialaisia opintojaksoja.
Buustingpajan puitteissa toteutetun Yrittäjämäinen toiminta -opintojakson keskiössä oli tiimityötaitojen harjoittaminen. Palautteen mukaan yhdessä tekeminen ja tiimityöskentely toivat hyviä oppimiskokemuksia ja kehittivät opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Konseptia edelleen kehitettäessä pyritään panostamaan tiimioppimiseen ja tiimityöskentelyyn, tiimien itseohjautuvuuden tukemiseen sekä innostuksesta lähtevää oppimista. Tiimit oman innostuksensa ja osaamisensa perusteella valitsevat toimeksiantonsa, ottavat siitä vastuuta ja etsivät ja hankkivat tietoa. Opettajien rooli kehittyy kohti sparraavaa työskentelytapaa.
Buustingpaja törmäytti eri alojen opiskelijoita ideoimaan ja luomaan yhdessä projektityöskentelyssä uusia konsepteja annettuihin toimeksiantoihin. Yksi näistä uusista konsepteista on käänteinen rekrytointitapahtuma, Centria Rekry. Idea käänteiseen rekryyn saatiin suoraan työelämästä yrityksiltä niille järjestetyssä tilaisuudessa. Centria Rekry on suunnattu alueen työelämälle. Tapahtuma kokoaa yhteen Centrian opiskelijat ja alueen työelämän edustajat. Tapahtumalla halutaan vastata yritysten työvoiman tarpeeseen ja tarjota Centrian opiskelijoille mahdollisuus työllistymiseen ja työelämän kontakteihin. Organisaation näkökulmasta Centria Rekry on kustannustehokas mahdollisuus löytää työlle tekijä ja välittää haluttua työnantajakuvaa ja yrityksen positiivista brändikuvaa opiskelijoille. Centria Rekryyn yritys voi saapua oman aikataulunsa mukaan paikalle ja löytää yritykseensä sellaisia täsmätekijöitä, joita se toimintaansa tarvitsee, on sitten kysymyksessä työpaikka, harjoittelupaikka, kurssityö tai opinnäytetyö. Opiskelijalle tapahtuma antaa tilaisuuden esitellä taitojaan ja osaamistaan ja saada kontakteja työelämään tulevaisuutta ajatellen.
Buustingpajan AMK-liikuntatunti-casessa toteutui hyvä käytännön esimerkki siitä, kuinka opiskelijat voidaan ottaa osaksi koulun toiminnan kehittämistä. Opiskelijoiden yrittäjämäinen projekti oli erinomaisen onnistunut, ja sitä voidaan käyttää tulevina vuosina yhtenä esimerkkinä merkityksellisestä projektista ja näin tukea opiskelijoiden sisäistä motivaatiota yrittäjämäisiä toimeksiantoja työstäessä. Centrian liiketalouden yksikössä toteutetaan vuosina 2020–2021 liikunta ja hyvinvointi valinnaisena opintojaksona, jossa on kurssin suunnittelussa hyödynnetty opiskelijoiden tuotosta.
Johtamisen ja hyvinvointiyrittäjyyden opintojakso uudistettiin OPITOI-kokeilussa siten, että toteutuksessa opiskelijat pystyivät osallistumaan suoraan yritysyhteistyöhön Centria-alueen terveyspalvelu- ja hyvinvointiyritysten kanssa ja suorittamaan kyseisen opintojakson yhteistoiminnassa valikoitujen työelämäkontaktien kanssa. Alkuperäisen opintojakson sisällöt, kuten terveysjohtaminen, terveyspalvelujen organisointi, henkilöstöhallinto sekä hyvinvointiyrittäjyys muodostivat uuden kokonaisuuden, jossa tapahtui tiimioppimista, työelämän monialaisuuden tunnistamista ja työelämästä hankitun tiedon raportointiosaamista. Kokeilun tuloksena hahmottui opiskelijoille ja opettajille hyvinvointiyrittäjyys uudella, autenttisella tavalla. Mallintaminen ja pilotointi tuottivat uudelleen käytettävän ja päivitettävän tietoperustan johtamisen ja hyvinvointiyrittäjyyden opintojakson suorittamiseksi. Kokonaismallinnusta hiotaan edelleen ja tehtävänantoa täsmennetään ja aikataulutetaan tarkemmin. On huomioitava, että samanaikaisesti yritysyhteistyöhön osallistuvilla on kaikki samat materiaalit käytettävissään kuin perinteiseen opintojaksoon osallistuvilla opiskelijoilla. Tällainen teorian ja käytännön yhdistäminen työelämäoppimiseen oli luontevaa.
TalenttiTehdas-kokeilussa korostui opiskelijoiden haastattelun tärkeys ennen ryhmien muodostamista ja ryhmäytymisen merkitys. Jotta opiskelijat pääsevät kiinni työskentelyyn ja oikeisiin työtapoihin, ovat opettajan läsnäolo ja ohjaus ensimmäisillä tunneilla tärkeitä. Työskentelytapa vaatii opettajalta joustavuutta ja siirtymistä yksinopettajuudesta tiimiopettajuuteen ja kykyä tarkastella kriittisesti sitä, mikä on tärkeää ja olennaista opiskelijan työelämää ajatelle. Vaihtelevat työtavat auttavat oppimista, ja uusien toimintatapojen haltuun ottamiselle tulee antaa aikaa ja työkaluja sekä opettajille että opiskelijoille. Jotta tiimi ryhmäytyy ja syntyy keskinäinen luottamus, joka on verkkotyöskentelyn edellytys, vaatii se kasvokkaisen ryhmäytymisen ja säännölliset kokoontumiset verkkotyöskentelyn tueksi. Kokeilun aikana erilaiset teemoihin sopivat vierailijat ja vierailut saivat hyvää palautetta. Kokemuksen perusteella opiskelijoille kannattaa antaa mahdollisuus tutustua etukäteen myös vierailevan luennoitsijan aiheeseen ja ohjata ryhmiä kysymään ja opettelemaan keskustelua osana oppimista. Tämä onnistui myös verkossa. Kokeilun aikana havaittiin, että verkossa kysyminen ja chattailu olivat opiskelijoille helpompia ja he viestivät aktiivisemmin kuin paikan päällä.
Kokeiluilla kohti uudistuvaa toimintakulttuuria
Keväällä 2020 alkanut koronapandemia on tehnyt tulevaisuuden ennustamisesta haastavaa. On paljon kysymysmerkkejä ilmassa, ja palaaminen samaan arkeen, jossa olimme ennen pandemiaa, tuskin toteutuu. Etäopiskelu ja etätyö jatkuvat tulevaisuudessakin. Hyvät digitaaliset kokemukset virtuaalimessusta, webinaareista ja striimatuista tapahtumista sekä opetus ja opiskelu muun muassa Teamsissa ja Zoomissa ovat avanneet tien toimimiseen monikanavaisessa tulevaisuudessa.
Toimintaympäristön nopeat muutokset ja kompleksisuus lisäävät työelämän odotuksia opiskelijoidemme osaamistasosta. Substanssiosaamisen lisäksi keskeisiä osaamisalueita ovat muun muassa työelämän metataidot, yrittäjyystaidot ja tiimitaidot sekä projektinhallintataidot. Oppiminen ja opetus uudistuvat yhdessä ja yhteistyössä työelämän kanssa. Monialainen yhdessä oppiminen rakentuu opiskelijan odotuksista, hänelle annetuista lupauksista ja päivittäisistä kohtaamisista. Monialaisessa yhdessä oppimisen kulttuurissa opettaja on uusien haasteiden edessä. Näissä Centriassa toteutetuissa kokeiluissa nousi esille merkityksellisenä asiana se, mikä on osapuolten, eli opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien, avoimuus muuttaa toimintamallejaan joustavaksi ja valmentavaksi malliksi, jossa työ tehdään opettajatiimeissä, työelämäyhteistyössä ja opiskelijatiimeissä sekä siirrytään valmentavaan pedagogiikkaan ja oppimiseen.
Uusia malleja käynnistettäessä olisi hyödyllistä pohtia, voisiko opettajalla olla mentoreita tämäntyyppisessä pedagogiikassa. Mentoreina voisivat toimia esimerkiksi jo kokeiluissa omia positiivisia kokemuksia hankkineet kollegat. Kun opettajan rooli muuttuu opettajasta valmentajaksi, myös opiskelijan roolin pitää kasvaa ulkoisesta motivaatiosta sisäiseen motivaatioon ja yrittäjämäiseen asenteeseen. Positiivisen työelämälähtöisen ja yrittäjämäisen oppimiskokemuksen aikaansaamiseksi meidän tulee ymmärtää kaikkien osapuolten odotukset. Meidän tulisi siis vastaavasti kehittää oppimisympäristöjä tiiviissä yhteistyössä kaikkien osapuolten, eli opettajien, työelämän ja opiskelijoiden, kanssa. Näitä eri alojen kokeilujen kokemuksia ja oppeja hyödynnetään jatkossa Centriassa käynnissä olevassa laaja-alaisessa OPS-uudistuksessa.
Lähteet:
AMKista työelämään, hankekoodi S20926
Hautamäki, J., Mäkitalo, T. & Hautala, M. 2020a. Tulevaisuuden työelämää varten AppSim-hankkeen loppujulkaisu. Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052739352.
Hautamäki, J., Mäkitalo, T. & Hautala, M. 2020b. Yhdessä kokeiltua. Julkaisu. Centria-ammattikorkeakoulu. Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020090868932.
Ilmarinen. 2017. Uudistu tai katoa – mitkä ovat tulevaisuuden tärkeimmät työelämätaidot? Artikkeli 4.9.2017. Saatavilla: https://www.sttinfo.fi/tiedote/uudistu-tai-katoa-mitka-ovat-tulevaisuuden-tarkeimmat-tyoelamataidot?publisherId=20853347&releaseId=63043558
Koivisto, M., Säynäjäkangas, J. & Forsberg, S. 2019. Palvelumuotoilun bisneskirja. Alma Talent.
Nykänen, S. & Tynilä, P. 2012. Työelämätaitojen kehittämisen mallit korkeakoulutuksessa. Artikkelit. Aikuiskasvatus 1/2012, 17–28. Saatavilla: https://docplayer.fi/47116393-Tyoelamataitojen-kehittamisen-mallit-korkeakoulutuksessa.html
Oksanen, K. & Dufva, M. 2018. Työn murros tulevaisuusselonteon näkökulmasta (2018), Futura 3(2), 6–18. Saatavilla: http://elektra.helsinki.fi/se/f/0785-5494/37/2/tyonmurr.pdf
OPITOI Centria 2020 video Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=GTRJ1TJLWKw
Sitra. 2017. Sitran työelämätutkimus 2017. Saatavilla: https://media.sitra.fi/2017/05/16144238/Sitra-Työelämän-tutkimus-2017-FINAL_sitrafi_PDF.pdf
Teknologiateollisuus ry. 2018. 9 ratkaisua Suomelle Teknologiateollisuuden Koulutus ja osaaminen -linjaus 2018. Saatavilla: https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/teknologiateollisuus_koulutus_ja_osaaminen_linjaus_2018.pdf.
Asta Aikkila-Vatanen
Projektisuunnittelija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 725 0346
Johanna Hautamäki
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 631 6754
