Timo Viitala
Korkeakoulujen opiskelijavaihdot ovat viime vuosikymmenen aikana kokeneet muutoksia. Vaihtokohteiden määrä on kasvanut, mutta samalla opiskelijoiden halukkuus lähteä lukukauden tai lukuvuoden pituisiin vaihtoihin on vähentynyt, erityisesti ammattikorkeakouluissa. Syyt tähän ovat moninaiset; näitä ovat muun muassa opiskelijan kiire valmistua tai perhe-elämän ja opintojen haasteellinen yhteensovittaminen. Yksi trendi on kuitenkin nähtävissä: opiskelijoiden sitoutuminen vaihto-opintoja kohtaan on laskenut.
Korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuudella on pitkä historia. Erasmus-ohjelma on toiminut yli 35 vuotta, ja Centrian ammattikorkeakoulusta on voinut lähteä vaihto-opiskelijaksi jo vuodesta 1995. Opiskelijavaihtokohteita Centrialla oli tuolloin noin kymmenen ja vaihtoon pystyi lähtemään yhdeksi lukukaudeksi tai kokonaiseksi lukuvuodeksi. Nykyään Centrialla on reilusti yli 100 yhteistyökorkeakoulua ympäri maapallon. Vaihtoehtojen määrä on lisääntynyt, mutta edelleen samat maat ovat suosituimpia kohteita. Näitä ovat Yhdysvallat, Kanada, Iso-Britannia, Espanja, Ranska ja Hollanti. Vaihto-opintojen pituus on myös kokenut muutoksia. Lukukauden ja -vuoden rinnalle ovat tulleet lyhyemmät muutaman kuukauden ja viikon kestävät opiskelijavaihdot.
Centrian opiskelijavaihtomäärät olivat suurimmillaan 2010-luvun molemmin puolin. Tuolloin lähtijöitä oli noin 140 opiskelijaa vuosittain. Vuotta 2020 lähestyttäessä vaihtojen määrä on tasaisesti laskenut, ja koronaepidemia on käytännössä lopettanut ne kokonaan muutamaksi vuodeksi. Epidemian jälkeen vaihtojen määrä on jälleen noussut, mutta kymmenen vuoden takaisiin lukemiin on vielä matkaa. Centrian opiskelijavaihtojen historia noudattaa samaa tilastollista trendiä kuin muiden suomalaisten ammattikorkeakoulujen. Ulkomaille lukukaudeksi tai lukuvuodeksi lähtevien määrä on tasaisesti laskenut. Huomionarvoista kuitenkin on, että vuonna 2022 yliopistosta ulkomaille vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on lähtenyt nousemaan. Vuonna 2022 yliopistosta lähti vähintään kolmen kuukauden ulkomaanjaksolle 4 137 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun lukemat ovat edelleen suhteellisen matalat. Vuonna 2022 ammattikorkeakoulusta lähti vähintään kolmen kuukauden ulkomaanjaksolle 2 070 opiskelijaa. (KUVIO 1.)
Korkeakouluyhteisö on pitkään pohtinut syitä vaihto-opintojen vähenevälle määrälle, erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden osalta. Viime vuosina eurooppalaisista korkeakouluista lähtevät opiskelevat ovat saaneet jopa nauttia suuremmista apurahoista kuin aikaisemmin, mutta silläkään ei ole ollut positiivista vaikutusta suomalaisiin opiskelijoihin. Opetushallituksen (2022) tekemän tutkimustyön pohjalta on huomattu, että yhtä selkeätä syytä laskevalle trendille ei ole havaittavissa, vaan syyt ovat moninaiset. Näihin kuuluvat muun muassa perheellisen haasteellisuus lähteä vaihtoon, opiskelijan paine valmistua nopeasti, maailmantilanne, opiskelijan työpaikka tai haluttomuus luopua omasta opiskelija-asunnosta (Opetushallitus 2022). Yksi syy Suomen laskevan trendiin voi olla se, että Suomessa on keskimäärin Euroopan vanhimmat opiskelijat (YLE 2008). Tämä voi johtaa taas johtaa siihen, että elämään on tullut muita asioita, jotka hankaloittavat vaihtoon lähtemistä, kuten edellä jo mainittiin.
Useassa muussa Euroopan maassa kehitys on ollut päinvastaista kuin Suomessa. Määrät ovat joko tasaisesti kasvaneet tai pysyneet samoissa lukemissa. Ainoastaan vuosina 2020 sekä 2021 opiskelijavaihtoon lähtevien määrät laskivat kaikkialla dramaattisesti koronapandemian vuoksi. Koronan jälkeen luvut Suomessa ovat jatkaneet pienenemistä. Vuonna 2022 Suomesta lähti vaihto-oppilaaksi Eurooppaan 6 207 opiskelijaa. (KUVIO 2.)
Centrian opiskelijoiden osalta haluttomuus lähteä opiskelijavaihtoon pohjautuu samoihin, edellä mainittuihin asioihin. Yksi merkittävä lisätekijä on kuitenkin huomattavissa. Noin 25 prosenttia vaihtoon hyväksytyistä opiskelijoista peruu paikan ennen aloitusta. Vuonna 2023 vaihtoon lähtevistä paikkansa perui noin 40 prosenttia. Kyseisiä lukuja on vaikea verrata muihin suomalaisiin korkeakouluihin, sillä tutkimusta asiasta ei ole tehty. Osittain tämä voi kuitenkin johtua siitä, että Centrian opiskelijakunnasta 43 prosenttia on monimuoto-opiskelijoita. Heidän elämänsä ja opiskelujen yhteensovittaminen voi olla haasteellisempaa kuin täysipäiväisen opiskelijan. Toinen syy on mahdollisesti se, että Centrian opiskelijoista 20 prosenttia on ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita. Heillä voi olla haasteellisemmat lähtökohdat toteuttaa opintovaihto, esimerkiksi rahoituksen näkökulmasta. Hyvältä tuntunut ajatus voi osoittautua haasteelliseksi toteuttaa asian edetessä.
Vuonna 2020 ilmestyneessä opinnäytetyössään Elina Halkola (2020) tutki Centria-ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja heidän halukkuuttaan lähteä vaihtoon. Suurimmat esteet vaihdolle löytyvät juuri näistä edellä mainituista asioista, eli vastuut kotona, heikko taloudellinen tilanne, työtilanne ja huono henkilökohtainen ohjaus ja tuki (Halkola 2020, 63). Henkilökohtaiseen ohjaukseen on Centrialla panostettu viime vuosina, mutta muihin asioihin on korkeakoulun haasteellisempi vaikuttaa.
Nuorten yleisestä haluttomuudesta sitoutua asioihin on puhuttu paljon mediassa. Nuoria, jotka ovat syntyneet joko 1990-luvun puolivälin jälkeen tai 2000-luvun alussa, kutsutaan Z-sukupolveksi. Iso osa Centrian opiskelijoista kuuluu tähän ryhmään. Heitä motivoi turvallisuus, ja he odottavat työnteon olevan nopeatempoista ja luovaa sekä informaation kulkevan nopeasti. Näitä asioita perinteinen valintaprosessi vaihto-opintoihin ei edusta. Kyse on pitkäjänteisestä työstä, joka kestää kuukausia, ja vastauksissa saattaa kestää. Valintaprosessia voidaan kehittää, mutta koska kyse on yhteistyöstä ulkomaisen korkeakoulun kanssa, asiat eivät useasti etene nopeasti. Korkeakoulu voi yrittää kannustaa lähtevää opiskelijaa parhaan kykynsä mukaan, mutta viime kädessä opiskelijan oma motivaatio on tärkein asia. Siihen on korkeakoululla vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa. (Kylmälä 2016.)
Yleisellä tasolla on huomattu, että heikommin koulussa pärjäävät eivät sitoudu yhtä vahvasti vaihto-opintoihin kuin paremmin koulussa pärjäävät. Vaihto-opintoihin opiskelijoita valittaessa koulussa pärjääminen kannattaa ottaa huomioon, jotta vältyttäisiin pudokkailta. Arvosanat eivät voi olla kuitenkaan ainoa asia, joka vaikuttaa valintaprosessissa, mutta ne kertovat omalta osaltaan siitä, kuinka sitoutunut henkilö on kyseessä. (Kylmälä 2016.)
Opiskelijoiden vähentynyttä kiinnostusta vaihto-opintoja kohtaan kannattaa tarkastella, koska kansainvälinen osaaminen korostuu tulevaisuudessa. Tätä osaamista ovat verkostoituminen, kielitaidon kehittyminen, tietoisuuden lisääntyminen sekä arvostuksen nousu muita kulttuureja ja tapoja kohtaan. Huomiotta ei voi myöskään jättää henkistä pääomaa, jonka opiskelija saa vaihtokokemuksen myötä. Ammattikorkeakouluista valmistuvien opiskelijoiden osaamisen tulisi myös vastata työelämän vaatimuksiin. Yksi näistä vaatimuksista on kansainvälinen kokemus. Keski-Pohjanmaalla on paljon yrityksiä, jotka toimivat kansainvälisesti. Nämä yritykset kaipaavat sellaista työvoimaa, jolla on kyseistä kokemusta. Siihen tarpeeseen opiskeluaikana hankitut kokemukset hyvin kasvattavat. (Keski-Pohjanmaan liitto 2022.)
Vuonna 2022 Euroopan korkeakouluyhteisö kehitti uuden instrumentin vaihto-opiskelun lisäämistä varten. Niin kutsuttu Blended Intensive Program (BIP) yhdistää virtuaalisen opiskelun yleensä viikon kestävään ryhmävierailuun. Tämän tyyppisen vaihdon edut ovat lyhyempi kesto ja ryhmänä matkustaminen, mikä madaltaa kynnystä lähteä ulkomaille. Kokemus ei kartuta samalla lailla kansainvälistä osaamista kuin pidempi opiskelijavaihto, mutta se antaa opiskelijalle mahdollisuuden verkostoitua ja kehittää omaa osaamistaan pienemmässä mittakaavassa. BIP-vaihdot ovat nopeasti lisänneet vaihto-opiskelijoiden määrää Suomessa, ja näin on käynyt myös Centrialla. Lukuvuonna 2022–2023 Centrian opiskelijat osallistuivat viiteen BIP-vaihtoon ja järjestivät näitä kaksi kappaletta. Tämä tarkoittaa noin viittäkymmentä opiskelijaliikkuvuutta. Lukuvuonna 2023–2024 lukeman on ennakoitu kasvavan.
Perinteiset yhden lukukauden tai lukuvuoden kestävät vaihdot tulevat säilymään, sillä osa opiskelijoista haluaa kokea pidemmän vaihdon tarjoaman kulttuurillisen opiskelijaelämyksen. BIP-vaihtojen määrä tulee kuitenkin entistä enemmän kasvamaan ja näin lisäämään vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrää. Niihin on helpompi sitoutua vaihdon lyhyyden ja järjestelyiden helppouden takia. BIP-vaihdolle opiskelijan on mahdollista lähteä useamman kerran, joten osaamista voi hakea eri maista ja organisaatioista. Kansainvälistä osaamista on siis mahdollista hankkia myös tätä kautta.
Lähteet
European Commission 2021. Saatavissa: https://erasmus-plus.ec.europa.eu/resources-and-tools/statistics-and-factsheets/factsheets/country-2021. Viitattu 13.7.2023
Halkola, E. 2020. Promoting outbound student mobility by mapping the barriers and drivers and developing the current situation through student’s perspective. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.
Keski-Pohjanmaan liitto 2022. Keski-Pohjanmaan kansainvälistymisstrategia 2030. Saatavissa: https://www.keski-pohjanmaa.fi/dl/1194/899fbb/Keski-Pohjanmaan%20kansainv%26auml%3Blistymisstrategia%202030%20LUONNOS%2012.9.2022%20%28ID%2014561%29.pdf. Viitattu 14.7.2023
Kylmälä, A. 2016. Työhön sitoutumisen diskurssit nuorten sairaanhoitajien puheessa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273532. Viitattu 10.7.2023
Opetushallitus 2022. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Korkeakouluopiskelijoiden%20ulkomaanjaksot%20Suomesta%20ja%20Suomeen%202012-2022.pdf Viitattu 12.7.2023
Tilastokeskus 2022. Ammattikorkeakoulutuksen suosio kasvoi edelleen vuonna 2021. saatavissa: https://www.stat.fi/julkaisu/ckttron1c8cpe0b00szu3mseq. Viitattu 13.7.2023
YLE. 2008. Suomalaiset korkeakouluopiskelijat EU:n vanhimpia. Saatavissa: https://yle.fi/a/3-5121645. Viitattu 12.7.2023
Timo Viitala
Kansainvälisten asioiden suunnittelija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 475 3154
