Hanna-Mari Pesonen
Työelämän ja yhteiskunnan muutokset heijastuvat myös sosiaali- ja terveyspalveluihin, jolloin ammattilaisilta tarvitaan uudenlaista osaamista. Koulutuksella voidaan luoda tulevaisuutta sekä sen haasteisiin vastaavaa laaja-alaista osaamista ja ongelmien ratkaisutaitoa (Luoma-aho & Sulopuisto 2017). Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittämisen hankkeessa (yleSHarviointi-hanke 2018-2020) kehitetään sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisen ohjaamisen ja arvioinnin menetelmiä. Tavoitteena on varmistaa, että sairaanhoitajien osaaminen on tulevaisuudessakin riittävää ja tasalaatuista.
Koulutuksella varmistetaan sairaanhoitajien riittävä ja yhtenäinen osaaminen
Suomessa sairaanhoitajan pätevyyden voi saada paitsi suorittamalla sairaanhoitajan (AMK) tutkinnon, joka on laajuudeltaan 210 op, myös suorittamalla terveydenhoitajan, kätilön, tai ensihoitajan (AMK) tutkinnon. Myös sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö –koulutus tuottaa sairaanhoitajan pätevyyden. Terveydenhoitajan, ensihoitajan ja diakonisen hoitotyön koulutukset ovat laajuudeltaan 240 op ja kätilön tutkintokoulutus puolestaan 270 op. Kaikissa näissä terveysalan koulutuksissa on yhteinen 180 op:n laajuinen ns. yleissairaanhoitajan koulutuspohja. Sairaanhoitajakoulutusta säätelevät paitsi kansalliset säädökset (Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932; Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 18.12.2014/1129), myös EU:n ammattipätevyysdirektiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU). Ammattipätevyysdirektiivi määrittää sairaanhoitajien vähimmäispätevyysvaatimukset sekä koulutuksen sisällöt ja laajuuden Euroopan alueella.
Sairaanhoitajan ammatti on lainsäädännöllä säädelty. Sairaanhoidon opiskelija voi määrätyin edellytyksin ja rajoituksin työskennellä tilapäisesti sairaanhoitajan tehtävässä sijaisena. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) myöntää valmistuneille sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille oikeuden harjoittaa terveydenhuollon ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Valvira myös valvoo terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa ja voi tarvittaessa rajoittaa ammatinharjoittamisoikeutta tai poistaa sen kokonaan. (Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/564; Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994; Valvira 2015.)
Sairaanhoitajien työnkuva on vastuullinen ja monipuolinen. Perustutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien tehtävänä on näyttöön perustuvasti toteuttaa ja kehittää potilaslähtöistä ja turvallista hoitotyötä, joka edistää ja ylläpitää ihmisten terveyttä, ehkäisee ja parantaa sairauksia, kuntouttaa sekä lievittää kärsimyksiä. Sairaanhoitajien tehtävänä on moniammatillisessa yhteistyössä tukea eri elämänvaiheissa olevien ihmisten voimavaroja sekä auttaa heitä kohtaamaan sairastuminen, vammautuminen ja kuolema. (Kotila, Axelin, Fagerstöm, Flinkman, Heikkinen, Jokiniemi, Korhonen, Meretoja & Suutarla 2016; Sosiaali- ja terveysministeriö 2012.) Terveysalan koulutuksessa tulee varmistaa, että jokaisella terveydenhuollon ammattihenkilöksi laillistettavalla sairaanhoitajalla on riittävät valmiudet toteuttaa hoitotyötä potilasturvallisesti ja laadukkaasti (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012).
Erilaiset yhteiskunnalliset sekä asiakkuuksiin, palvelujärjestelmään ja teknologian kehittymiseen liittyvät tekijät muuttavat sosiaali- ja terveyspalveluja sekä työn tekemisen tapaa ja heijastuvat siten myös sairaanhoitajien työnkuvaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteelliset ja toimintoihin liittyvät uudistukset ovat jatkuvia niin meillä Suomessa, kuin kansainvälisestikin (Vauramo, Ranta, Taegen & Verma 2018). Ihmisten palvelutarpeet muuttuvat muun muassa väestön ikääntymisen, sosioekonomisten terveyserojen, monikulttuurisuuden lisääntymisen sekä potilaiden omahoidon ja asiakkaan aseman korostumisen myötä. Samoin pitkäaikaissairauksien yleistyminen, hoitomenetelmien kehittyminen, hoitoaikojen lyheneminen ja kotiin tuotavien palvelujen lisääntyminen vaikuttavat hoitotyöhön. Terveysteknologian kehittyminen ja digitalisaatio tulevat lähitulevaisuudessa merkittävällä tavalla muuttamaan terveydenhuollon toimintoja ja siten myös sairaanhoitajien työtä. (Kangasniemi, Hipp, Häggman-Laitila, Kallio, Karki, Kinnunen, Pietilä, Saarnio, Viinamäki, Voutilainen & Waldén 2018; Kotila ym. 2016; Vauramo ym. 2018.) Sairaanhoitajien työnkuvaan vaikuttaa myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtävien ja työnjaon uudistaminen, esimerkiksi määrättyjen tehtävien siirtäminen lääkäreiltä lisäkoulutetuille sairaanhoitajille (Kuntatyönantajat 2017).
Potilaiden hoitaminen ja heidän tarpeisiinsa vastaaminen edellyttää terveydenhuollon ammattihenkilöiltä vahvaa oman alan kliinistä osaamista eli substanssiosaamista ja näyttöön perustuvaa toimintatapaa. Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan ammattialakohtaisen substanssiosaamisen lisäksi myös ammattialat ylittävää osaamista. Tällaista geneeristä osaamista tarvitaan asiakastyössä, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja työn tekemisen tapojen kehittämisessä sekä työn muutoksiin sopeutumisessa ja monialaisessa yhteistoiminnassa. Kaikilla saman perustutkinnon suorittaneilla tulee olla yhtenäinen oman alan substanssiosaaminen ja perustiedot ammattialat ylittävästä osaamisesta. Tämä voidaan varmistaa valtakunnallisesti vakioiduilla tutkintojen sisällöillä sekä testaamalla opiskelijoiden substanssiin liittyvä perusosaamisen taso ennen valmistumista. (Kangasniemi ym. 2018.)
yleSHarviointi-hankkeessa edistetään sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinistä osaamista ja sen varmistamista
Parhaillaan käynnissä olevan yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittämisen hankkeen (yleSHarviointi-hanke 2018-2020) tavoitteina on edistää sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen osaamisen kehittymistä koulutuksen aikana sekä varmistaa sairaanhoitajilta edellytettävä ydinosaaminen, joka opiskelijoilla tulee olla, kun he ovat suorittaneet 180 op laajuiset opetussuunnitelman mukaiset opinnot. Hankkeessa on päivitetty yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan osaamisvaatimukset. Lisäksi kehitetään sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen osaamisen ohjaamisen ja arvioinnin menetelmiä sekä tuotetaan valtakunnallinen koe, jolla varmistetaan opiskelijoiden perusosaamisen taso. (Savonia 2019.)
Hankkeessa kehitettävien osaamisen ohjaamisen ja arvioinnin menetelmien avulla voidaan opiskelijoiden oppimista ohjata erilaisissa oppimisympäristöissä, kuten simulaatioissa, itsenäisessä opiskelussa ja harjoittelussa. Kehitettävien arviointimenetelmien avulla voidaan varmistaa Suomessa laillistettavien sairaanhoitajien riittävä ammatillinen perusosaaminen koulutuksen aikana riippumatta siitä, mistä ammattikorkeakoulusta he valmistuvat. Hanke myös tuottaa työelämälle ajantasaista tietoa loppuvaiheen opiskelijan tai juuri valmistuneen sairaanhoitajan osaamisesta. Hankkeessa ovat mukana kaikki 21 ammattikorkeakoulua, joissa on sairaanhoitajan tutkintoon johtavaa koulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa hanketta koordinoi Savonia-ammattikorkeakoulu. (Savonia 2019.)
Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen
Sairaanhoitajan tulevaisuus –hankkeessa tuotettiin vuonna 2015 valtakunnallisesti yhtenäiset kuvaukset yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan (180 op) ammatillisen osaamisen vähimmäisvaatimuksista, jotka ohjasivat sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmatyötä ammattikorkeakouluissa (Eriksson, Korhonen, Merasto & Moisio 2015). Vuoden 2019 alussa yleSHarviointi-hankkeessa julkaistiin päivitetyt yleissairaanhoitajan osaamisvaatimukset ja niiden sisällöt. Osaamisvaatimukset ovat luettavissa Savonia-ammattikorkeakoulun verkkosivulla. Nämä osaamisvaatimukset koskevat kaikkia Suomessa sairaanhoitajaksi laillistettavia ammattihenkilöitä. (Savonia 2019.)
Osaamisvaatimukset on luokiteltu seuraaviin 13 osa-alueeseen. Ne yhtenäistävät valtakunnallisesti sairaanhoitajakoulutuksen tuottamaa osaamista ja tulevat osaltaan ohjaamaan opetussuunnitelmatyötä myös meillä Centriassa.
- Ammatillisuus ja eettisyys
- Asiakaslähtöisyys
- Kommunikointi ja moniammatillisuus
- Terveyden edistäminen
- Johtaminen ja työntekijyysosaaminen
- Informaatioteknologia ja kirjaaminen
- Ohjaus- ja opetusosaaminen sekä omahoidon tukeminen
- Kliininen hoitotyö
- Näyttöön perustuva toiminta, tutkimustiedon hyödyntäminen ja päätöksenteko
- Yrittäjyys ja kehittäminen
- Laadun varmistus
- Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä
- Potilas- ja asiakasturvallisuus
Osaamisen arvioinnin menetelmien kehittäminen
yleSHarviointi-hankkeessa kehitetään kahta tuotetta: sairaanhoitajan kliinisen osaamisen ohjaamisen ja arvioinnin menetelmiä koulutuksen ajalle sekä yleissairaanhoitajan (180 op) ydinosaamisen valtakunnallista koetta. Nämä arviointimenetelmät tulevat yhtenäistämään osaamisen arviointia ja opetussuunnitelmien sisältöjä valtakunnallisesti. (Savonia 2019.)
Kliinisen osaamisen arviointimenetelmien testaus toteutetaan syyslukukauden 2019 aikana. Kaikkiaan 11 ammattikorkeakoulun opiskelijat ja opettajat pilotoivat kliinisen hoitotyön eri osa-alueita, joissa opiskelijoiden osaamista arvioidaan muun muassa sähköisten teoriakokeiden, näyttöjen ja simulaatioiden avulla. (Savonia 2019.) Joulukuussa 2019 Centrian kolmannen vuoden sairaanhoitajaopiskelijat saavat mahdollisuuden testata kliinisen osaamisen arvioinnin menetelmiä ja antaa näin panoksensa osaamisen arvioinnin menetelmien kehittämiseen. Centriassa pilotoidaan Lapsen ja perheen hoitotyön sekä Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisalueille valtakunnallisesti suunnitellut arviointimenetelmät. Opiskelijoiden lisäksi pilotointiin osallistuvat edellä mainittujen opintojaksojen opettajat. Pilotointiin osallistuvilta opiskelijoilta ja opettajilta kerätään palautetietoa arviointimenetelmien jatkokehittämiseksi.
Yleissairaanhoitajan (180 op) ydinosaamisen valtakunnallisen kokeen tavoitteena on arvioida opiskelijoiden teoriaosaamista mahdollisimman monipuolisesti. Koe toteutetaan DigiCampus-hankkeen Moodle-ympäristössä, jonne kaikki käyttäjät, niin opettajat kuin opiskelijatkin, pystyvät kirjautumaan omilla HAKA-tunnuksilla. Valtakunnallisen yleissairaanhoitajan ydinosaamisen kokeen pilotointi toteutuu kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen pilotointi on tehty keväällä 2019 ja toinen pilotointikierros toteutuu keväällä 2020. Pilotoinneissa arvioidaan muun muassa kokeen teknisiä ominaisuuksia, käytettävyyttä, tarkoituksenmukaisuutta ja sisällöllisesti kokeen vaativuustasoa. Opiskelijoilta, opettajilta ja työelämän edustajilta kerättävän pilotointitiedon perusteella kokeeseen on tehty ja tullaan tekemään tarvittavia muutoksia, jotta se olisi käyttöön otettavissa hankkeen päätyttyä. (Savonia 2019.)
Tavoitteena on, että hankkeen päättymisen jälkeen Suomen terveysalan ammattikorkeakouluissa voidaan keväällä 2021 ottaa käyttöön valtakunnalliset yhtenevät arviointimenetelmät osana sairaanhoitajatutkinnon ydinosaamisen opintojaksoja kaikissa niissä terveysalan koulutuksissa, joissa suoritetaan sairaanhoitajan pätevyys (Savonia 2019). yleSHarviointi-hanke tuottaa siis ammattikorkeakoulujen käyttöön valtakunnallisesti yhtenäisiä arviointimenetelmiä ja opetussuunnitelmien sisältöjä, jotka siirtyvät osaksi sairaanhoitajakoulutuksen suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä myös Centriassa. Kun hanke päättyy vuoden 2020 lopussa, jatkuu terveysalan koulutusta järjestävien ammattikorkeakoulujen verkostoyhteistyö arviointimenetelmien hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi.
Lähteet:
Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/
2014/20140932#L3P11. Viitattu 11.11.2019.
Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/564. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940564. Viitattu 13.11.2019.
Eriksson, E., Korhonen, T., Merasto, M. & Moisio, E-L. 2015. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen – Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus –hanke. Ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto ja Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2015/09/Sairaanhoitajan-ammatillinen-osaaminen.pdf. Viitattu 11.11.2019.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2013:354:0132:0170:FI:PDF. Viitattu 11.11.2019.
Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A. & Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-545-7. Viitattu: 14.11.2019.
Kotila, J., Axelin, A., Fagerstöm, L., Flinkman, M., Heikkinen, K., Jokiniemi, K., Korhonen, A., Meretoja, R. & Suutarla, A. 2016. Sairaanhoitajien uudet työnkuvat – laatua tulevaisuuden sote-palveluihin. Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2016/04/Laajavastuinen-sairaanhoitaja-muuttaa-sote-palveluita.pdf. Viitattu 15.11.2019.
Kuntatyönantajat 2017. Toimivaan työnjakoon! Tehtävien ja työnjakojen muutokset terveydenhuollossa. Saatavissa: https://www.kt.fi/publications/2017-008. Viitattu 15.11.2019.
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/559. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559#L3P18. Viitattu 13.11.2019.
Luoma-aho, V. & Sulopuisto, O. 2017. Tulevaisuuden koulutuksen käsikirja. Askelmerkkejä kestävän koulutuksen kehittäjille. Sitran selvityksiä 124. Saatavissa: https://media.sitra.fi/
2017/07/08101022/Selvityksia1241.pdf. Viitattu 11.11.2019.
Savonia 2019. Saatavissa: https://blogi.savonia.fi/ylesharviointi/. Viitattu 14.11.2019.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2012. Koulutuksella osaamista asiakaskeskeisiin ja moniammatillisiin palveluihin. Ehdotukset hoitotyön toimintaohjelman pohjalta. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 7. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:958-952-00-3210-4. Viitattu 15.11.2019.
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 18.12.2014/1129. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141129. Viitattu 11.11.2019.
Valvira 2015. Terveydenhuolto. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Saatavissa: https://www.valvira.fi/terveydenhuolto. Viitattu 13.11.2019.
Vauramo, E., Ranta, S., Taegen, J. & Verma, I. 2018. Sote-palvelut muuttuvat uudistuksesta huolimatta. Konsortion työn tulokset 2015–2017 ja kehittämisehdotukset. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 15. Saatavissa: https://kaks.fi/julkaisut/sote-palvelut-muuttuvat-uudistuksesta-huolimatta/. Viitattu 15.11.2019.
Hanna-Mari Pesonen
Yliopettaja
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 681 0588
