Työelämäjaksolla mahdollisuus hoitotyön opettajana kehittymiseen ja verkostoitumiseen

Työelämäjaksoni ensimmäisen viikon ajalta kirjoittamani artikkeli julkaistiin Bulletinissa keväällä 2022. Artikkelissa käsittelin kehittymistä hoitotyön opettajana ja kokemuksiani kirurgisessa hoitoyksikössä. 

Tässä artikkelissa käsittelen työssäoppimisjaksoni toista viikkoa, jonka suoritin loppukeväästä 2023 Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soitessa, Pohjanmaan syöpäyhdistyksessä ja Invalidiliiton asumispalvelu Validiassa. Suunnittelin vierailuja useampaan toimintayksikköön, eli toteutustapa oli erilainen verrattuna aikaisempaan. Mentoreinani toimivat sairaanhoitajat. Laadin jokaiseen työyksikköön itselleni tavoitteet, jotka ohjasivat oppimistani.

Ensin perehdyin SAS-hoitajan työhön Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella Soitessa. Lyhenne SAS tarkoittaa käsitteitä “Selvitä – arvioi – sijoita”.  SAS-hoitaja koordinoi hoitopaikkaa tarvitsevien asiakkaiden sijoittumista hoidon tarpeen mukaiseen hoitoyksikköön. Minua kiinnosti selvittää, miten prosessi etenee, kun ikääntynyt hakee ympärivuorokautista palveluasumispaikkaa. Tutustuin palveluasumisen hakukriteereihin ja hakemusten käsittelyprosessiin, sekä hoitopaikan vapautuessa asiakkaalle asiasta tiedottamiseen. Sain olla myös mukana SAS-työryhmän kokouksessa.

SAS-hoitaja toimii osana moniammatillista SAS-työryhmää. Soiten alueella asukas voi hakea asumispaikkaa palveluasumisyksiköstä, tehostetusta palveluasumisyksiköstä tai laitoshoidosta. (Soite 2022a; Soite 2022b.) Nykyään tehostettu palveluasuminen on käsitteenä muuttunut ympärivuorokautiseksi hoidoksi (STM 2022). Havaitsin sen, että asiakkaan näkökulmasta muuttoprosessi palveluasumispaikan vapautuessa ei ole helppo, vaikka asumispaikkaa olisi odottanut pitkään. Päätös uuden asuinpaikan vastaanottamiseen tulee antaa määräajassa. Vanhan kodin jättäminen ja uuteen muutto on ikääntyneelle muutostilanne, joka vaatii uuteen paikkaan ennalta tutustumista ja aikaa sopeutumiseen. Tästä löytyy myös tutkittua tietoa.

Esimerkiksi Klemola (2006) on selvittänyt väitöskirjassaan keskipohjalaisten vanhusten siirtymävaihetta omasta kodista hoitokotiin. Vanhusten ja hoitohenkilökunnan haastatteluiden pohjalta kävi ilmi, että siirtymävaihe vaatii ennakointia ja asioiden järjestämistä. Muutto voi vanhuksille olla kokemuksena kielteinen. Vanhukset reagoivat siirtymävaiheeseen yksilöllisesti. Hoitokulttuuri on omassa kodissa erilainen kuin uudessa hoitoyksikössä.

Toisen ja kolmannen päivän suoritin myös Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soitessa. Aloitin geriatrian poliklinikalta. Sain olla läsnä aidoissa vuorovaikutustilanteissa esimerkiksi erilaisten muistitestien suorittamisen aikana. Opin huomioimaan potilaan käyttäytymistä erilaisista näkökulmista. Näistä on hyötyä opetustyössä. Omaisten kohtaamiset ja heidän tunteensa jäivät mieleeni opettavaisina tilanteina.

Muistin heikentyminen ja diagnosoitu muistisairaus koskettaa koko perhettä. Potilaan läheisille avoimen ja oikea-aikaisen tiedon antaminen ja läheisten tukeminen on tärkeää. Uusia muistisairauksia todetaan 23 000 vuosittain, joista työikäisten osuus on 8 100 vuosittain. (Muistiliitto 2024.)

Seuraavaksi olin päivän yleislääketieteen osastolla 1. Tavoitteenani oli keskittyä pääasiassa psykogeriatrisen potilaan hoitopolkuun ja lääkehoidon prosessiin. Hoitotyön opettajana sain osallistua lääkehoitoon pelkästään seuraten, koska lääkehoidon toteuttaminen olisi vaatinut erilliset lääkkeenantoluvat kyseisessä yksikössä.

Soitessa yleislääketieteen osastolla 1 on erikoistuttu akuuttihoitoon, potilaiden toimintakyvyn kartoitukseen ja kuntouttavalla työotteella toimimiseen. Osastolla hoidetaan infektiopotilaita ja monisairaita iäkkäitä, joilla on esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia, ja osastolla on myös psykogeriatrinen arviointiyksikkö. (Soite 2023.)

Potilas- ja asiakasturvallisuus on kaiken lähtökohtana. Olemme Centriassa oikeiden asioiden äärellä opettaessamme lääkehoitoa ja lääkelaskentaa. Jotta lääkelaskukokeen läpäisee, tulee jokainen lasku kokeessa olla virheettömästi laskettu. Kiinnitin huomiota sairaanhoitajan vastuualueeseen hänen toteuttaessaan lääkehoitoa.

Lääkehoidon suunnitelmassa määritellään muun muassa ammattiryhmien vastuut lääkehoidossa sekä yksikössä käytettävät lääkkeet. Työnantajan tehtävä on varmistaa, että jokaisessa työvuorossa on työtekijöitä, joilla on riittävä osaaminen lääkehoitoon, jotta hoito on potilaille turvallista. (Hemmilä 2022; STM 2021.)

Pääsin myös keskustelemaan Soiten digimentorien kanssa. Heillä oli työn alla osastolle hoitoisuusluokituksen kehittäminen ja koulutuksen aloittaminen henkilökunnalle. Potilaan hoitoisuuden määrittäminen kuuluu ammattikorkeakoulussamme hoitotyön dokumentoinnin opetukseen, joten tämä opetuksemme sisältö on jatkossakin tarpeen säilyttää ja kehittää.

Viimeiset kaksi päivää suoritin Validiassa ja Pohjanmaan syöpäyhdistyksellä täällä Kokkolassa. Validia on invalidiliiton asumispalveluyksikkö. Siellä hoitotyö on kuntouttavaa pohjautuen asukkaiden tarpeisiin. Asukkaan hoitoa toteutetaan moniammatillisesti. Tavoitteenani oli kartoittaa Centrian ja Validian yhteistyön mahdollisuuksia ja hoitotyön opiskelijoiden ohjatun harjoittelun sisältöä. Päivä avarsi tietämystäni yksikön toiminnasta.

Centrialla on ollut Pohjanmaan syöpäyhdistyksen kanssa yhteistyötä vuosien aikana. Yhteistyö on tärkeää, koska sairaanhoitajat voivat työskennellä valmistumisen jälkeen erilaisissa yhdistyksissä ja potilasjärjestöissä. Mentorinani toimivat päivän aikana sairaanhoitajat. Olin myös muutamassa asiakastapaamisessa ja verkostopalaverissa mukana.

Suosittelen lämpimästi jokaiselle työelämäjakson hyödyntämistä. Se mahdollistaa teoriatiedon ja käytännön taitojen yhdistämistä, verkostoitumista ja on mielenkiintoista nähdä missä opiskelijamme käytännön työharjoittelua suorittavat. Työelämäjakson aikana on myös mahdollista löytää opinnäytetyön aiheita sekä ideoita myytävän koulutuksen toteuttamiseen.