Yhteenveto: Miksi luontokotouttamista?

Kohderyhminä olivat Kokkolan seudulla asuvat työelämän ulkopuolella olevat työttömät tai kotoutumisvaiheessa olevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt, jotka tarvitsevat vahvistettua tukea. Tätä tukea tarvitsevat ovat mm. maahanmuuttajanaiset ja alueella asuvat maahanmuuttajat, jotka eivät ole päässeet työllistymisen polulle. Hankkeessa luontolähtöinen kotoutuminen tarkoitti kokonaisuudessaan prosessia, jossa luontotoiminnot muotoiltiin ja kehitettiin yhdessä maahanmuuttajien kanssa.  Erilaisia luontoretkiä toteutettiin 35 kertaa, esim. metsäretkiä, lintubongausta, kalastusta, marjastusta, sienestystä, luontokuntoilua, talviuintia sekä luonto- ja kulttuurikohteiden yhteisretkiä. Luontolähtöisiin retkiin sisältyi myös maa- ja eläintilatoimintoihin tutustuminen sekä palstaviljelyä. Retkille osallistuttiin yleensä 10 – 30 henkilön ryhmissä ja lopullinen osallistujamäärä oli 135 maahanmuuttanutta. 

Aiempi tutkimustieto osoittaa luonnon monipuolisten, kokonaisvaltaisten terveys- ja hyvinvointivaikutusten potentiaalin ihmisen fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla (Charles-Rodrigues ym. 2023, Tyrväinen 2023). Luonto luo neutraalin kohtaamispaikan, koska luonto on tasavertainen alusta. Luontoaktiviteeteillä voidaan edistää osallisuutta ja voimaantumista sekä tukea luontosuhteen muotoutumista uudessa elinympäristössä (Pitkänen ym., 2017). Lisäksi luontolähtöiset toiminnot vahvistavat työ- ja toimintakykyä. Luontokotouttaminen luo uutta yhteistä hyvää, eli sosiaalista lisäarvoa paikallisessa yhteisössä sekä toimii kanavana paikalliseen kulttuuriin ja kieleen. Luontoympäristö ja luontosuhde on tarpeen ymmärtää jatkossa paremmin yhteisöllisen hyvinvoinnin ja luottamuksen rakentamisen tilana.

Luontokotoutuksesta saatujen aiempien kokemusten perusteella tähän hankkeeseen luotiin toimintamalli, joka pohjautui neljään periaatteeseen.

1) Tietoa: luontosuhteen muodostumista tuetaan kertomalla Suomen luonnosta ja erilaisista luontoympäristöistä. Suomalaiset jokaisenoikeudet esitellään, ja kerrotaan sekä luonnonkäyttöön liittyvistä oikeuksista että velvoitteista. Koetaan yhdessä turvallista lähiluontoa, joka on helposti saavutettavissa. Keskustellaan luonnosta ja sen omakohtaisesta merkityksestä osallistujille.

2) Hyvinvointia: tiedostetaan, miten luonto voi vahvistaa omaa psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Havainnoidaan omakohtaisia tuntemuksia esimerkiksi löytämällä erityinen lempipaikka.

3) Osallisuutta: luodaan tapaamisiin turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, jossa jokaista kuunnellaan, nähdään ja toivotetaan tervetulleiksi unohtamatta eväshetkeä.

4) Arjenhallintaa: vahvistetaan osallistujien suomen kielen taitoja sekä avarretaan uusien kokemusten myötä osallistujien elinpiirejä. Toimintamalliin liittyy työkaluja, kuten opas Kokkolan seudun retkikohteista maahanmuuttaneille, opas luontoretken ohjaajalle ja retkiruokaopas. Hankkeessa tuotetut mallit ja tuotokset ovat yhteistyötahojen ja muidenkin kiinnostuneiden tahojen käytettävissä maahanmuuttajien kanssa tehtävään työskentelyyn. Yhteisöklubi Silta on ottanut kehitetyn mallin osaksi toimintaansa. Myös Keski-Pohjanmaan Liikunta ry suhtautuu positiivisesti mallin toteuttamiseen käytännössä.

Luonto on nähtävissä mielekkäänä osana kotoutustoimintaa. Osallistujia kiinnosti erityisesti tieto siitä, miten suomalaiseen luontoon on mahdollista lähteä.  Luonto merkitsi ihmisille erilaisia asioita. Luonto on monellekin tärkeä, mutta jokaiselle omalla tavallaan. Yhtenä tuloksena saatiin se, että retket toimivat hengähdyshetkinä, jossa voi ottaa etäisyyttä arjen huoliin. Luke mittasi retkeilijöiden elpymistä kansainvälisesti validoidulla ROS-mittarilla (Restoration Outcome Scale): rentoutuminen, tarkkaavaisuuden palautuminen, ajatusten kirkastuminen. Retket koettiin elvyttäviksi. Luontoretket auttoivat kotoutumisessa uuteen kotimaahan. Arvioinnin mukaan luontoretket toimivat psyykkisenä irtiottona arjen rutiineista ja kuormituksesta, sekä tukivat ihmisten henkilökohtaisen luontosuhteen rakentumista, minkä myötä laajemmat terveysvaikutukset voivat toteutua. Kun osallistujat saivat perustietoa suomalaisesta luonnosta, heille tuli myös tietoa alueen eri retkipaikoista, osaamista ympärivuotiseen ulkoiluun, ja myös rohkeutta hakeutua omin päin paikallisten luontokohteiden pariin.  

Tärkeiksi hyödyiksi nousivat sosiaalinen vuorovaikutus sekä uusi tieto ja kokemukset. Osallistujat kokivat saaneensa uusia ystäviä ja päässeensä harjoittelemaan suomen kielen käyttöä. Osallistujat nostivat esille toiminnan merkityksen ihmisiin tutustuttaessa. Kun tehdään yhdessä, on helpompi löytää keskustelunaiheita. 

Hankkeen tuotokset löytyvät Innokylästä: https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/luontovoimaa-ja-vastavuoroista-oppimista

Hankkeen rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus ja Kokkolan kaupunki.