Yritysten, loppukäyttäjien edustajien ja tutkimuslaitosten kokemia hyötyjä ja odotuksia Projekti Alphan yhteistyöstä

Marika Hautala
Ossi Saukko
Marjut Koskela
Tero Kippola

Hankkeen teemakuvia viranomaisista ja Business Finlandin logo.

Projekti Alphan ensimmäinen testaustapahtuma järjestettiin loka-marraskuun vaihteessa Vierimaantien kampuksella Ylivieskassa. Konsortion jäsenille oli mielenkiintoista päästä näkemään ja keskustelemaan muiden tutkimusryhmien työstä ja tuloksista sekä siitä, miten jatkossa edetään. Tämä artikkeli perustuu testaustapahtumaan osallistuneiden yritysten, organisaatioiden sekä loppukäyttäjien edustajien haastatteluihin hankkeen tuomista hyödyistä ja odotuksista.

Projekti Alpha pyrkii uusilla ratkaisuilla rikastamaan käyttäjäkohtaisen tilannetietoisuuden esittämistä verkostoituneessa viranomaisten välisessä toiminnassa. Business Finland Digital Trust -ohjelmaan kuuluvassa tutkimushankkeessa kehitetään tietomalleja, joilla dataa voidaan integroida eri järjestelmistä ja tietolähteistä.

Hankkeen ensimmäinen testaustapahtuma järjestettiin loka-marraskuun vaihteessa Vierimaantien kampuksella Ylivieskassa. Kolmen päivän aikana testattiin eri tietolähteiden, ohjelmistojen ja järjestelmien toimivuutta ja integrointia keskenään sekä suunniteltiin yhdessä, millaisia edistysaskeleita on otettava ennen seuraavaa julkista testaustapahtumaa. Konsortion jäsenille oli mielenkiintoista päästä näkemään ja keskustelemaan muiden tutkimusryhmien työstä ja tuloksista sekä siitä, miten jatkossa edetään. Tämä artikkeli perustuu testaustapahtumaan osallistuneiden yritysten, organisaatioiden sekä loppukäyttäjien edustajien haastatteluihin hankkeen tuomista hyödyistä ja odotuksista.

Projekti Alphan konsortion 19 asiantuntijaa on kerääntynyt kuvaan Centrian valoisaan ja korkeaan aulatilaan, jossa on punaruskeasävyinen laattalattia. Hankekumppaneiden keskellä on Projekti Alphan roll-up logoineen, teksteineen ja kuvineen.
Projekti Alphan konsortion edustajia testaustapahtumassa Centrian Vierimaantien kampuksella. (vas.) Saku Seppälä (Centria), Marjut Koskela (Centria), Tero Kippola (Centria), Jussi Pölkki (Insta), Kari Junttila (Erillisverkot), Sari Mäenpää (Insta), Markus Säynevirta (Airbus), Mika Nevander (Airbus), Tapio Savunen (Airbus), Hannu Lesonen (Anarky Labs), Antti Heikkinen (VTT), Hugo Mangnan (Mentura), Tuure Mäkelä (EXFO), Arttu Forsell (sisäministeriö), Jarkko Kuusijärvi (VTT), Jussi Kämäräinen (EXFO), Ossi Saukko (Centria), Jarmo Puustinen (sisäministeriö ja poliisihallitus) ja Markus Liuska (Centria). Kuva: Marika Hautala, 2023.

Projekti Alphassa onnistuminen näkyy erityisesti yhteiskehittämisen hyödyntämisessä, mikä tarkoittaa hankekumppaneiden tiivistä yhdessä työskentelyä aina ideointivaiheesta lopputulokseen. Viranomaisia edustavat tahot ovat myös mukana prosessissa alusta lähtien, jolloin pystytään paremmin vastaamaan loppukäyttäjien todellisiin tarpeisiin. Projektipäällikkö Tuure Mäkelä EXFO Oy:stä (2023) näkee projektien kehittyneen ajan saatossa erityisesti yhteiskehittämisessä: – Kyllä minusta nämä hankkeet ovat parempaan suuntaan menneet vuosien myötä. Kuten jo edellinen Priority-projekti ja tämä, joissa on oikeasti tehty kehitystyötä yhdessä. Ja mikä on erityisen arvokas asia, niin mukaan on saatu asiakaspiirejä, koska heitä vartenhan näitä hommia oikeastikin tehdään.

Hankkeen tarjoamat hyödyt mukana oleville yritykselle ja organisaatiolle

Hanketyön ensisijainen tavoite on varmistaa kumppaniyritysten ja -organisaatioiden monipuolinen hyöty osallistumisesta. Jokainen konsortion jäsen toi esiin verkostoitumisen tärkeyden toiminnalleen. Airbus Defence and Space Oy:n (www.airbusfinland.com) strategisen markkinoinnin johtaja Tapio Savusen (2023) mielestä Projekti Alphan tärkeimmät hyödyt organisaatiolleen ovat teknisen osaamisen ja tiedon lisäämisessä, innovaatioissa ja verkostoitumisessa. – Teknisen tiedon lisääntyminen auttaa yrityksemme omassa tuotekehityksessä. Projekti on hyvä mahdollisuus oppia ymmärtämään muiden kumppaneiden ratkaisuja ja päästä testaamaan projektissa, kuinka ratkaisuja voidaan yhdessä soveltaa tuomaan lisäarvoa käyttäjille. (Savunen 2023.). Airbus on myös Projekti Alphan ohjausryhmän jäsen, sekä mukana inkind-panostuksella hankkeen testaustapahtumissa.

Airbusin kaksi asiantuntijaa seisoo suuren näytön edessä ja esittelee istuvalle yleisölle sovelluksen karttakuvaa luokkahuoneessa.
Mika Nevander ja Markus Säynevirta demonstroivat hankekumppaneille Airbusin ratkaisuja Vierimaantien kampuksella. Kuva: Marika Hautala, 2023.

Puhuttaessa hankkeen tuomista hyödyistä yrityksille ja organisaatioille ei sovi unohtaa valtavaa tietotaitoa, jonka jokainen osallistuva taho tarjoaa hankkeen yhteiseen käyttöön. Airbus on tuonut Projekti Alpha -hankkeeseen ymmärrystä viranomaisratkaisuista, -viestinnästä, satelliittipalveluista ja ennen kaikkea viranomaiskäyttäjien tarpeista. – Yrityksemme panostuksen toivotaan pitkällä aikavälillä näkyvän myös sellaisina ratkaisuina, jotka voidaan lopulta toimittaa viranomaisille, pohtii Savunen (2023).

Insta Advance Oy (www.insta.fi)on hankkeessa integroijan roolissa muihin hanketoimijoihin nähden. – Roolimme Projekti Alphassa on olla integraattori, joka yhdistää ja esittää muiden tuottamaa dataa ja sensoritietoa yhteiselle alustalle. Ratkaisumme yhdistämää ja esittämää tietoa pystytään hyödyntämään esimerkiksi viranomaisyhteistyössä, kun tilannekeskukset tai kenttäjohtajat saavat tietoa eri lähteistä samaan paikkaan. Näin voidaan yhdellä silmäyksellä tarkastella kokonaistilannekuvaa, kertoo Instan liiketoiminnan kehityspäällikkö Sari Mäenpää (2023). Yrityksessä nähdään hankkeen lisänneen uusia mahdollisia yhteistyökuvioita sitä mukaa, kun ymmärrys muiden ratkaisuista on lisääntynyt. – Kirjoittaessani raporttia Business Finlandille havaitsin, että kyllä meillä on jo ollut eri partnereiden kanssa sellaisia keskusteluja, joissa on alustavasti kartoitettu yhteisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Yhteistyössä on myös saatu hyvin hanketekemisiä eteenpäin. (Mäenpää 2023.)

Projekti Alphassa mukana oleva EXFO Oy (www.exfo.com) on johtava toimija telekommunikaatioalan testaus-, monitorointi- ja analytiikkaratkaisuissa (Kämäräinen 2023). – Tavoitteenamme on ollut löytää teknisiä kumppanuuksia tuotteisiimme: yhteiskäyttöisyyttä ja liitynnällisyyttä eri kokonaisjärjestelmiin, sekä selvittää, kuinka järjestelmillämme voidaan tehdä yhteistoimintaa niin, että se poikisi jatkossa asiakkaidenkin suuntaan bisnesmahdollisuuksia.  Olemme jo esimerkiksi pystyneet kokeilemaan integrointia Insta-järjestelmän kanssa ja sitä kautta näemme mahdollisuuksia tuotteemme käyttämiseen muun muassa sensorina osana isompaa järjestelmää, kertoo EXFO Oy:n tuotepäällikkö Taisto Niiranen (2023).

EXFO Oy:n projektipäällikkö Tuure Mäkelä (2023)painottaa myöshankkeen tarjoamia verkostoitumismahdollisuuksia: –Tämän hankkeen tarkoitus on tuoda yhteen suomalaisia alan toimijoita ja katsoa, mitä siitä syntyy. Projekti Alphassa luotuihin kontakteihin voidaan ottaa myöhemmin yhteyttä jonkin toisen yhteistyön tiimoilta. Sitä kautta hanke voi poikia myös ennalta arvaamatonta hyötyä.

Anarky Labs Oy (www.anarkylabs.com)tarjoaa Projekti Alphaan osaamista, jokatuo näkyviin ja visualisoi loppukäyttäjille muiden toimijoiden yhteen keräämää dataa. – Kun dataa tulee eri lähteistä, me sitten pyrimme lisätyn todellisuuden visualisoinnin avulla helpottamaan loppukäyttäjien ymmärrystä ja päätöksentekoa haastavissakin tilanteissa. Esimerkkinä voidaan mainita tutka- tai sensoridatan näkyväksi tekeminen kaupunkiympäristössä tai vaikkapa kaasupäästön visualisointi, kertoo Anarky Labsin toimitusjohtaja Hannu Lesonen (2023). Muiden tapaan hänkin painottaa hankkeen mahdollistamien kontaktien tärkeyttä: – Yhteistyöverkostothan ovat jo rakentuneet näiden kaikkien osallistujafirmojen ja loppukäyttäjien kanssa. Niistä on lähtenyt jo ihan erikseen keskusteluja uusien projektien käynnistämiseksi. Sisäministeriön kontakti on ollut erityisesti kullanarvoinen. (Lesonen 2023.)

Anarky Labsin toimitusjohtaja ohjaa luokkahuoneessa kahta loppukäyttäjien edustajaa virtuaaliratkaisun tarkastelussa. Loppukäyttäjillä on VR-lasit päässä ja he ohjaavat saamiensa ohjeiden avulla kädet ilmassa omaa virtuaalinäkymäänsä.
Anarky Labsin toimitusjohtaja Hannu Lesonen (vas.) ohjaamassa loppukäyttäjien edustajia, kehityspäällikkö Kari Junttilaa Erillisverkoilta ja ylikomisario Jarmo Puustista sisäministeriöstä virtuaaliratkaisun tarkastelussa. Kuva: Marika Hautala, 2023.

Hankekumppani Mentura Group Oy (www.menturagroup.com) on kriittiseen viestintään erikoistunut ohjelmistoyritys ja palveluntarjoaja, joka auttaa ammattiradioverkkojen käyttäjäorganisaatioita parantamaan toimintansa turvallisuutta ja tehokkuutta. Se on toimittanut hallinta- ja operatiivisia johtamisratkaisuja sekä erilaisia datasovelluksia vaativiin viranomaisympäristöihin. (Mentura Group Oy 2023.) – Tuomme hankkeeseen valmiuksia tarjoamalla verkkodataa, joka tulee sovelluksestamme. Pyrimme visualisoimaan tehokkaasti verkon tilaa kartalla, avaa Menturan tietoliikenneinsinööri Hugo Mangnan (2023). Menturalle ensiarvoisen tärkeitä ovat olleet yhteiset tapaamiset hankekumppaneiden kanssa. – Etsimme jatkuvasti uusia mahdollisuuksia edistää tutkimustyötä. (Mangnan 2023.)

Menturan kehitysinsinööri seisoo luokkahuoneessa esittelemässä suuren näytön edessä istuvalle yleisölle sinivihreää karttakuvaa, joka visualisoi verkon toimintaa.
Menturan tietoliikenneinsinööri Hugo Mangnan esittelemässä verkon visualisointeja kartalla. Kysymyksiä hänelle kuvassa esittää Airbusin strategisen markkinoinnin johtaja Tapio Savunen. Kuva: Marika Hautala, 2023.

VTT (www.vttresearch.com/fi) on toinen Projekti Alphassa mukana oleva tutkimuslaitos, joka on tehnyt tiivistä yhteistyötä Centrian kanssa hankkeen eteenpäin viemiseksi. Se on edistänyt hanketta muun muassa ideoimalla konsortion jakaantumisen viiteen eri tutkimusryhmään aihealueittain. – Johdamme tutkimus ja kehitys -työpakettia ja yhtä näistä viidestä ryhmästä (Research Groups), kertoo VTT:n projektipäällikkö Jarkko Kuusijärvi (2023). VTT on myös avustanut testaustapahtumien suunnittelussa ja isännöi projektin ensimmäisen testaustapahtuman työpajan Espoossa tammikuussa 2023. VTT tarkastelee hankkeessa muun muassa kyberturvallisuuden näkökulmaa. – Kyberturvallisuus on huomioitava alusta asti ja osallistumme sen varmistamiseen eri osa-alueissa projektin aikana. (Kuusijärvi 2023.)

 VTT tutkii myös kybertilannetietoisuutta ja siihen liittyvää tiedonjakoa hankkeen yhtenä aiheena. – On mielenkiintoista nähdä, miten projektissa saadaan eri aihealueita nivottua ja toimimaan yhteen Alphan alustalla sekä tarjoamaan lisää tietoa päätöksentekoon, kommentoi Kuusijärvi (2023.) VTT kokeilee lisäksi eurooppalaisen Gaia-X-hankkeen ratkaisujen soveltuvuutta tiedonjakoon eri osapuolten välillä projektin aihealueissa. – Olemme myös tehneet työtä aktiivisesti videonsiirron parissa, lisää VTT:n erikoistutkija Antti Heikkinen. (Heikkinen 2023.)

Asiantuntija esittelee opetusluokassa karttanäkymää isolta ruudulta.
TKI-asiantuntija Ossi Saukko esitteli testaustapahtumassa Centrian kehittämiä ohjelmistoja. Kuva: Marika Hautala, 2023.

Projekti Alphaa koordinoiva Centria Tutkimus ja Kehitys (www.centria.fi) hallinnoi hankeyhteistyöhön tarkoitettua virtuaalierillisverkkoa, jota käytetään turvalliseen tiedonsiirtoon ohjelmistojen välillä. Centria tekee myös ohjelmistoja, jotka keskittyvät enimmäkseen tiedon välittämiseen, sovittamiseen ja tuottamiseen. Tämän lisäksi Centriassa tuotetaan jonkin verran apuohjelmistoja ja ohjelmistoa tiedon visualiseen esittämiseen. Hankkeen projektipäällikkö Saku Seppälä (2023) pohtii Centrian Vierimaantien kampuksella Ylivieskassa järjestämää testaustapahtumaa seuraavasti: – Merkittävän projektin onnistunut testaustapahtuman järjestäminen lämmittää mieltä kovasti. Voimme myös olla iloisia yhteistyön toimivuudesta projektiryhmän sisällä. Seppälä katsoo projektin saavuttaneen tämänhetkiset tavoitteensa.

Konsortion odotukset Projekti Alphan lopputuloksista

Odotukset lopputuloksista merkittävän yhteistyön ja eri osa-alueiden edistymisen myötä ovat luonnollisesti kasvaneet. – Konsortion jäsenet ovat edistäneet omia aihealueitaan ja tilannekuvaa on jo saatu yhdistettyä tähän testaustapahtumaan. Tämän jälkeen voimme keskittyä projektin seuraaviin kehityksiin ja saada tulokset esiteltyä Alphan alustan kautta, mikä tuo vielä laajemmin hyötyä ja näkemystä eri osapuolille, myös loppukäyttäjille. Tutkimusryhmissä toki edistämme yhdessä projektin aihealueita, mutta kaikkia ei välttämättä valita esitettäväksi ja/tai kehitettäväksi seuraavaan testaustapahtumaan. Eri aihealueet edistävät tutkimusta ja kehitystä tulosten myöhempää jatkokehittämistä varten ja luovat osaltaan pohjaa myös tieteellisille julkaisuille projektin tuloksista, kertoo Kuusijärvi (2023) VTT:ltä.

Yrityskumppanit eivät kuitenkaan suoranaisesti odota hankeaikana päätöksiä tuotekehityksestä, vaan asetetut tavoitteet liittyvät pikemminkin osaamisen kasvattamiseen sekä teknologian hallintaan ja ymmärtämiseen. – Demot ja muut integrointialustat, joita tässä tehdään, ovat enemmän yhteistyöhön ja tutkimustoimintaan liittyviä asioita, kuin että niistä tulisi projektiaikana edes jonkinlaisella tuotekehityksellä myytäviä tuotteita, painottaa Savunen (2023) Airbusilta.

Mäenpää (2023) Instalta katsoo hankkeen lopputuloksia kolmesta eri näkökulmasta: loppuasiakkaat, kumppanit ja tutkimus. – Vastaaminen loppuasiakkaiden tarpeisiin on tietenkin yksi tärkeimmistä tavoitteista. Toisaalta myös se, että kun tässä matkan varrella hanketoimijoiden dataa integroidaan ja eri ratkaisuihin tutustutaan, olisi tosi hienoa, jos samalla löytyisi halua yhdistää voimat ja tarjota yhdessä aikaansaatua lopputulosta asiakkaille. Toki tässäkin hankkeessa meitä on muutamia, joiden kesken saattaa muodostua pientä kilpailuasetelmaa samankaltaisilla tuotteilla. Kolmantena on sitten yrityksen oma tutkimus ja kokeilut, joita samanaikaisesti tehdään. Ideaalitilanteessa sieltä saadaan sellaisia tutkimustuloksia, joita voidaan myöhemmin jalostaa vaikka myytäviksi tuotteiksi ja palveluiksi. (Mäenpää 2023.)

Rinnakkaistutkimuksen edistäminen

Jokaisella yrityskumppanilla on meneillään rinnakkaishankkeen tutkimustyö, jonka edistyminen Projekti Alphan ohella on vähintäänkin yhtä tärkeää: – Suurimmat odotukset ovat tietenkin siellä meidän oman rinnakkaishankkeemme tuloksissa, jotka tähtäävät suoraan yhtiömme tarpeeseen. Hankkeen kautta me olemme saaneet jo uusia yhteyksiä ja syötteitä asiakasrajapinnasta. Pystymme ehkä käynnistämään myös kotimaista yhteistyötä, kertoo Mäkelä (2023) EXFO:lta.

Rinnakkaishankkeiden odotuksia kuvailee seuraavasti myös Mäenpää (2023) Instalta: – Oma tutkimustyö hyötyy erilaisista kokeiluista ja uuden oppimisesta. Tämä hanke varmistaa myöskin sen, että pystytään kokeilemaan erilaisia teknologioita ja siten kartoittamaan omaa osaamista. Se on se projektin toinen puoli, joka ei näy suoraan muulle hankkeelle.

Mäenpää (2023) muistuttaa kuitenkin kumppaniyritysten tulosodotuksista pidemmällä tähtäimellä: – Vaikka se vähän raa’alta kuulostaakin, niin yrityksissä on pakko asettaa tavoitteita sille, miten tutkimus ehkä jonain päivänä muuttuu liiketoiminnaksi. Paitsi että saadaan tutkimushanke tehtyä, niin pitää pystyä perustelemaan, mitä tutkimus sen jälkeen tuottaa yritykselle.

Yhteistyö ja palaute loppukäyttäjiltä ensisijaisen tärkeää

Tämän päivän yrityksille on itsestään selvyys, että loppukäyttäjien ja heitä edustavien tahojen mukanaolo tutkimus- ja kehittämistyössä on välttämätöntä. Kukaan konsortion jäsenistä ei jätä mainitsematta loppukäyttäjiä, kun puhutaan hankkeen lopullisista tavoitteista. Useampi taho toivoi vielä tiiviimpää yhteistyötä loppukäyttäjien kanssa. – Odotuksia vielä jatkon suhteen on se, että päästäisiin entistäkin paremmin pureutumaan loppukäyttäjien tarpeisiin. Teknisesti kaikki on periaatteessa mahdollista, mutta sitten tarvitaan taho, jolla on todellinen tarve ja mahdollisuus investoida. Yritykset pystyvät kyllä ratkomaan vaikeitakin teknisiä ongelmia, sanoo Mäenpää (2023) Instalta. Mangnan (2023) Menturalta painottaa myös, että loppukäyttäjiltä saatu palaute on elinehto kehitystyön etenemiselle.

Heikkinen ja Kuusijärvi VTT:ltä kommentoivat aiheeseen seuraavaa: – On tärkeää saada palautetta omasta demosta sekä partnereilta että varsinkin loppukäyttäjiltä, on se palaute sitten millaista tahansa, sanoo Heikkinen (2023.) – Sen takiahan tällainen testaustapahtuma järjestetään, että kuullaan myös heidän kommenttejaan siitä, ollaanko menossa oikeaan suuntaan, toteaa Kuusijärvi (2023).

Lesonen (2023) Anarky Labsilta uskoo myös, että loppukäyttäjiltä saadun tietomäärän avulla tuotetta tai järjestelmää pystytään viemään lähemmäksi lopullista. – Kun mietitään näitä skenaarioita ja loppukäyttäjien tarpeita, niin saamme varmasti jo projektin aikana erittäin tärkeää tuotekehitystietämystä, joka auttaa meitä priorisoimaan omaa kehitystyötä. Viimeisessä testaustapahtumassa pystytään toivottavasti esittämään jo semmoisia kokonaisuuksia, jotka olisivat sitten suoraan tuotteistettavissa loppukäyttäjille. Toivon tekemisen olevan hyvin konkreettista kohti viimeistä testaustapahtumaa. (Lesonen 2023.)

Loppukäyttäjien edustajien tunnistamat hyödyt ja haasteet

Oli erityisen tärkeä saada näkemyksiä tätä artikkelia varten myös loppukäyttäjien edustajilta.  Artikkeliin haastateltiin kehityspäällikkö Kari Junttilaa Suomen Erillisverkoilta (www.erillisverkot.fi) sekä hallinto- ja kehittämisosaston asiantuntija Arttu Forsellia jaylikomisario Jarmo Puustista sisäministeriöstä (www.intermin.fi), joka työskentelee puolet työajastaan poliisihallituksessa. Loppukäyttäjien edustajat pohtivat Projekti Alphan kaltaisen hankkeen hyötyjä, haasteita ja odotuksia erityisesti viranomaistahojen, mutta myös mukana olevien yritysten näkökulmista.  

Sisäministeriöstä nähdään hanke toimintaedellytysten parantamisen (capacity building) välineenä. – Kun lähdetään tekemään asioita, alamme tarkastella niitä hiukan eri näkökulmista ja ymmärrämme paremmin, millaiseen kokonaisuuteen tekemisemme rakentuu. Tällaista prosessia läpikäymättä voisin väittää, ettei kokonaisuutta oikein voi hahmottaa, sanooPuustinen (2023.)– Ensin pitää tunnistaa ongelmat ja sitten niihin löytyvät ratkaisut, jatkaaJunttila(2023).

Loppukäyttäjien edustajat pohtivat myös hankkeen merkitystä yrityksille: – Alpha on tärkeä silläkin tavalla, että yritykset saavat hankkeesta syötteitä ja ideoita, että mitä pitää jatkossa tehdä. Arvostan suuresti sitä, että loppukäyttäjien ajatuksia ja visiota kuunnellaan erityisen tarkasti, sanoo Puustinen (2023).

Uusien tutkimustulosten ja innovaatioiden eteneminen viranomaiskäyttöön on aina pitkäaikainen prosessi. Loppukäyttäjien edustajat näkevät kuitenkin Projekti Alphassa sitä sujuvoittavia elementtejä: – Vaikka kuinka toivoisi nopeita voittoja, niin semmoisiahan tässä ei ole suoranaisesti odotettavissa meidän kannaltamme, sillä hankintasyklit ovat tosi hitaita ja pitkiä. Muutaman vuoden aikajänteellä voi olla mahdollista jotain toteuttaa, sanoo Junttila (2023.) – Haasteena on myös, että se pitää julkisella toiminnoilla hankkia, lisää Puustinen (2023).

– Sitä ei pidä kuitenkaan unohtaa, että meillä on olemassa hybriditilannekuvaa varten esimerkiksi Instalta ratkaisu, johon voidaan tuoda periaatteessa mitä tahansa osia. Jos taas lähdetään kokonaan uutta rakentamaan, niin pitää olla realisti aikataulujen suhteen. Uskon kuitenkin, että yrityksille tämä tulee olemaan hyvä tapa esittää yhdessä, sanoo Junttila (2023.) – Kuten Kari mainitsi, tämä on alusta, mihin voidaan lisätä ja ottaa pois, mitä nähdään tarpeellisena. En ole nähnyt tällaista hybridityökalua missään, vastaa Puustinen (2023).

Loppukäyttäjien edustajat näkevät Projekti Alphan alkusysäyksenä viranomaisten tilannekuvan kehittämistyössä: – Ei ole siitä kiinni, etteikö teknologinen toteutus onnistuisi. Kokonaisuus aukesi demonstraatioissa hyvin, mistä olen myös tosi vaikuttunut. Koko teema hybridivaikuttamisesta ja sen tunnistamisesta on kuitenkin todella iso kysymys. Jotkut osa-alueet ovat toki helpompi ratkaista kuin toiset, pohtii Forsell (2023.) – Kaikkea ei kannata tuoda ikään kuin ratkaisuna, vaan kertoa, mitkä osa-alueet me tästä hybriditilannekuvasta pystymme toteuttamaan ja osoittamaan, sanoo puolestaan Junttila (2023).

Hybriditilanteen tunnistamiseen tarvitaan monenlaisia erilaisia ratkaisuja, joita täytyy rakentaa useista eri kerroksista, jotta kokonaisuus saadaan haltuun. Loppukäyttäjien edustajien mukaan kannattaa esittää laajempi kuvaus hybriditilanteen muodostumisesta, josta käy ilmi, mitä kaikkea se pitää sisällään. – Projekti Alphassa tehty työ on osa tulevaa kokonaisuutta ja siihen on myös tuotu asioita rakentamaan uutta muiden projektien ja henkilöiden kautta, lisää Puustinen (2023).  Hän näkee Projekti Alphan osana muuta kansallista ja kansainvälistä kehittämistyötä. – Mukana on sellaisia yrityksiä, joiden kanssa loppukäyttäjien edustajat ovat tehneet jo pidempään yhteistyötä monella eri tasolla. (Puustinen 2023.)

Puustinen ja Forsell päättävät haastattelun hankkeen avaamalla näkökulmalla sisäministeriölle. – Projekti Alphassa kehitetty teknologia konkretisoi myös ministeriön tasolla niitä asioita, joita täytyy huomioida strategian suunnittelussa. Tavallaan tässä kaksi ääripäätä kohtaa, Puustinen (2023) pohtii. – Tämä avaa hyvin sitä ikkunaa, jos sieltä ministeriöstä katsotaan vähän kuin ylhäältä alaspäin. On siinä sovittamista strategiatason ja kentän tilannekuvan välillä. Henkilökohtaisesti tällainen konkretia kyllä auttaa strategian sanoittamisessa, toteaa Forsell (2023) lopuksi.

Projekti Alphan konsortioon kuuluu kaksi tutkimuskumppania sekä 12 yritystä ja viranomaisia. Tutkimustyöhön osallistuvat hanketta koordinoiva Centria-ammattikorkeakoulu ja VTT. Projektin yhteistyökumppaneina toimivat Airbus, Anarky Labs, Bittium, EXFO, Erillisverkot, Fairspectrum, Goodmill Systems, Insta, Mentura, Nokia, Puolustusvoimien tutkimuslaitos (PVTUTKL) ja Suomen sisäministeriö.

Lähteet

Forsell, A. 2023. sisäministeriön hallinto- ja kehittämisosaston asiantuntijan haastattelu. 2.11.2023. Centria-ammattikorkeakoulu. Ylivieska.

Heikkinen, A. 2023. VTT:n erikoistutkijan haastattelu. 31.10.2023. Centria-ammattikorkeakoulu. Ylivieska.

Junttila, K. 2023. Suomen Erillisverkkojen kehityspäällikön haastattelu. 2.11.2023. Centria-ammattikorkeakoulu. Ylivieska.

Kuusijärvi, J. 2023. VTT:n projektipäällikön haastattelu. 31.10.2023. Centria-ammattikorkeakoulu. Ylivieska.

Kämäräinen, J. 2023. EXFO, Director, R&D, sähköposti. 4.12.2023. Sähköpostin saaja Marika Hautala.

Lesonen, H. Anarky Labs Oy:n toimitusjohtajan puhelinhaastattelu. 14.11.2023.

Mangnan, H. 2023. Menturan tietoliikenneinsinöörin haastattelu. 31.10.2023. Centria-ammattikorkeakoulu. Ylivieska.

Mentura Group Oy. 2023. Saatavissa: https://www.menturagroup.com/mentura-suomeksi/ . Viitattu 16.11.2023.

Mäenpää, S. 2023. Insta Advance Oy:n liiketoiminnan kehityspäällikön haastattelu. 31.10.2023. Centria-ammattikorkeakoulu. Ylivieska.

Mäkelä, T. 2023. EXFO Oy:n projektipäällikön haastattelu. 31.10.2023. Centria-ammattikorkeakoulu. Ylivieska.

Niiranen, T. 2023. EXFO Oy:n tuotepäällikön haastattelu. 31.10.2023. Centria-ammattikorkeakoulu. Ylivieska.

Puustinen, J. 2023. sisäministeriön ja poliisihallituksen ylikomisarion haastattelu. 2.11.2023. Centria-ammattikorkeakoulu. Ylivieska.

Savunen, M. 2023. Airbus Defence and Space Finland Oy:n strategisen markkinoinnin johtajan haastattelu 31.10.2023. Centria-ammattikorkeakoulu. Ylivieska.

Seppälä, S. 2023. Centria Tutkimus ja Kehityksen projektipäällikön haastattelu. 12.11.2023. Centria-ammattikorkeakoulu. Ylivieska.

Marika Hautala
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 487 5812

Ossi Saukko
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 449 2658

Marjut Koskela
TKI-koordinaattori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 729 9937

Tero Kippola
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 449 2627

Facebooktwitterlinkedinmail