Nuorisotilatyö kunnallisen nuorisotyön lippulaivana

Nuorisotyöntekijöille suunnattu kysely lähetettiin kahdeksaan kaksikieliseen kuntaan ja 14 suomenkieliseen kuntaan. Vastaukset saatiin kuudesta kaksikielisestä kunnasta ja kymmenestä yksikielisestä kunnasta. Vastaajat olivat nuorisotyössä työskenteleviä nuorisoalan ammattilaisia. Kyselyssä kysyttiin muun muassa, millaisia tiloja nuorille tarjotaan joko kunnan tai muun tahon toimesta sekä haasteista ja onnistumisista nuorisotyöhön liittyen.

Kyselyvastausten mukaan lähes kaikissa kunnissa nuorisolle on tarjolla perinteiset nuorisotilat, mutta lisäksi vastauksissa tulee esille jalkautuminen ja niin kutsutut pop-up-nuorisotilat, joita viedään sinne, missä nuoret kokoontuvat. Lisäksi joissakin kunnissa on nuorisotiloja koulujen ja kauppakeskusten yhteydessä. Joissakin kunnissa on käytössä myös liikkuvia nuorisotaloja eli autoja, joissa kohdataan nuoria, sekä eri toimintoihin profiloituneita tiloja, kuten mopotalli, skeittihalli tai bänditila. Myös Ohjaamopalvelut kyselyvastauksissa mainitaan.

Kuntien nuorisopalveluiden lisäksi muutkin tahot tarjoavat kohtaamispaikkoja nuorille. Kyselyvastauksissa nousevat esille erityisesti seurakuntien tarjoamat tilat. Joissakin kunnissa myös yhdistyksillä on nuorison käyttöön tarkoitettuja tiloja sekä vapaaehtoistoiminnan kautta mukanaolevia aikuisia. Lisäksi kuntien muissa tiloissa, kuten kirjastoissa ja kouluilla, on nuorisolle suunnattuja kokoontumispaikkoja. Kirjasto kohtaamispaikkana nousee esiin myös nuorille tehdyssä haastattelussa. Nuoriso kokoontuu sekä kysely- että haastatteluvastausten mukaan myös pizzerioissa ja burgeripaikoissa sekä kahviloissa, mutta myös laavuilla, rannoilla ja puistoissa ja parkkipaikoilla.

Nuoret suosivat kyselyvastausten mukaan enimmäkseen nuorisotalojen vapaamuotoista toimintaa, mutta joissakin kunnissa myös teemallinen tekeminen vetää porukkaa. Joissain vastauksissa kävi ilmi, ettei tilan toiminnoilla ole niinkään väliä, vaan nuoret hakeutuvat tiloihin, joissa kokevat olonsa turvalliseksi ja joissa on luotettavia nuoret huomioivia aikuisia. Olennaista on myös se, ketä missäkin on: nuoret viihtyvät tietyissä porukoissa. Ruokatarjoilulla ja lämpimillä sisätiloilla on kyselyn mukaan myös oma merkityksensä, ja näin toteavat myös haastatellut nuoret. Kyselyvastausten mukaan nuorisoa ei enää näy katukuvassa isoina ryppäinä kuten ennen, mutta toisaalta mopoilijaporukat kokoontuvat esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihoille. Nuoret viettävät nuorisotyöntekijöiden mukaan aikaa ja pelailevat myös nuorten kodeissa, ja samaa kertovat myös haastatellut nuoret.

Kyselyvastausten mukaan nuorisotyöntekijöillä on suuri merkitys nuorisotyössä. Aikuisia tarvitaan ja turvalliset aikuiset tekevät nuorisotilojen ilmapiiristä positiivisen ja rauhallisemman, joten nuoret haluavat niissä kokoontua, ja osa nuorista haluaa myös keskustella aikuisten kanssa. Haastatellut nuoret tuovat myös aikuisen merkityksen esiin: aikuisilla on suuri merkitys siinä, miksi ohjattuun toimintaan osallistutaan tai ei osallistuta. Haastatellut nuoret kokevat, että saavat keskustella rauhassa, kun aikuisia ei ole paikalla, mutta toisaalta kivat aikuiset vetävät nuoria paikalle. Nimekkäät esiintyjät vetävät omalta osaltaan väkeä nuorisolle suunnattuihin tapahtumiin. Joskus nuorisotiloilla vallitsevat säännöt saattavat ajaa osan nuorista pois nuorisotiloilta sekä kyselyn että haastattelun mukaan. Sääntöjä voivat olla esimerkiksi nuuskan ja energiajuomien käytön kieltäminen. Vapaat, ”säännöttömät” tilat ovat kyselyn mukaan joidenkin nuorisoporukoiden suosiossa.

Kyselyyn vastanneissa kunnissa on saatu hyviä kokemuksia siitä, että nuoret otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen. Monet kunnat nostavat esille yhteistyön merkityksen: yhteistyötä tehdään muiden nuorison parissa toimivien kanssa: esimerkiksi seurakunnat ja järjestöt ovat tärkeässä roolissa, mutta myös vartijat kauppakeskuksissa ja nuorten perheet. Jalkautuvasta nuorisotyöstä on hyviä kokemuksia; on tärkeää, että nuoria kohdataan heidän omissa kokoontumispaikoissaan, niin vapaa-ajalla kuin kouluissakin. Monissa kunnissa kuntien omat nuorisotilat koetaan onnistuneiksi, ja nuoria riittää, kun tilat ovat viihtyisät ja mukavat ja ilmapiiri on rento.

Nuorison kohtaamispaikkojen haasteisiin liittyen nousivat kyselyssä esiin koko ajan lisääntynyt ilkivalta ja häiriökäyttäytyminen sekä päihteidenkäyttö. Kuntien haastava taloudellinen tilanne näkyy nuorisotyössä: työntekijäresursseja ja tiloja sekä rahaa toimintaan pitäisi olla enemmän, ja nuorisotyöstä joudutaan säästämään. Vaikka nuorten parissa toimivien välinen yhteistyö koetaan kunnissa tärkeäksi, joskus on haasteita saada verkosto mukaan yhteistyöhön.