Työelämän kehittämisjaksolla Kehitysvammaliitossa

Anu Kamau

Olin työelämäjaksolla Kehitysvammaliitossa Espoossa lokakuussa. Seurasin viikon ajan Kehitysvammaliiton kansalaistoiminnan yksikön päällikön ja hänen tiiminsä työtä. Lisäksi pääsin kuulemaan myös mm. Papunetin toiminnasta ja tapaamaan Helsingin kaupungin vammaispalveluiden erityisasiantuntijaa.

Kehitysvammaliitto yhdenvertaisuutta edistämässä

Kehitysvammaliiton toiminnan tavoitteena on edistää kehitys- ja puhevammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien ihmisten yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Kehitysvammaliitto on perustettu vuonna 1958 ja heidän työnsä perustuu tutkittuun ja kokemukselliseen tietoon sekä kumppanuuteen.

Kehitysvammaliitto tekee tutkimusta ja vaikuttamistyötä, kouluttaa, kehittää sekä viestii ja tuottaa erilaisia materiaaleja. Nimestä huolimatta heidän toimintansa piiriin kuuluvat myös mm. puhevammaiset ja maahanmuuttajat.

Kansalaistoiminnan yksikkö

Viikon aikana osallistuin pääasiassa Kansalaistoiminnan tiimin toimintaan ja pääsin tutustumaan paremmin tiimin jäseniin. Tiimiin kuuluu päällikön lisäksi kuusi asiantuntijaa, yksi järjestäjä ja kaksi tutkijaa. Juttelin tutkimuspäällikkö Sonja Miettisen kanssa kehitysvammaisuuteen liittyvästä ajankohtaisesta tutkimuksesta. Kaiken kaikkiaan kehitysvammaisuuteen liittyvä tutkimus on marginaalista ja paljon olisikin vielä tutkittavaa. Miettinen myös kuuli mielellään Centrian hyvinvointi- ja terveysteknologiaan liittyvästä kehittämistyöstä, jossa on tehty paljon yhteistyötä vammaispalveluiden kanssa.

Kansalaistoiminnan tiimiin kuuluu myös Simo Klem, joka on pitkän linjan asiantuntija liittyen kehitysvammaisten työllisyyden edistämiseen. Klemin kanssa keskustelimmekin paljon aiheesta ja sain hyviä ideoita ja taustatietoa omaan tulevaan hankevalmisteluun. Kehitysvammaisista vain murto-osa on palkkatyössä ja valitettavasti palkaton työtoiminta tai avotyö on edelleen ainoa mahdollisuus monelle kehitysvammaiselle, joka voisi työskennellä palkkatyössäkin.

Hankevalmistelua ja yhteistä ideointia

Olin työelämäjakson aikana myös kahdessa yleisessä hankeideointityöpajassa, joissa suunniteltiin hanketta valtakunnalliseen ESR+ hakuun: Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta. Työpajoissa käytiin hyvää keskustelua haettavan hankkeen mahdollisista sisällöistä ja Kehitysvammaliiton vahvuuksista aiheeseen liittyen. Ideointipajoissa oli mielenkiintoista huomata, miten laajasti ja syvästi Kehitysvammaliitosta löytyy osaamista liittyen kehitysvammaisuuden ja selkokielen eri teemoihin. Laajojen valtakunnallisten verkostojen ja jäsentensä kautta he ovat yhteydessä kattavasti eri toimijoihin.

Viikon aikana valmistelimme myös Centrian ja Kehitysvammaliiton yhteishanketta nimeltään Teknologiaa kehitysvammaisten itsenäisen asumisen tueksi. ARA:lta (Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus) voi hakea rahoitusta kehittämishankkeisiin, ja siellä yhtenä teemana on erityisryhmien asuminen, jonka alateemana puolestaan hyvinvointiteknologia. Tässä näimme siis hyvän mahdollisuuden yhteistyölle ja hankehakemuksen valmistelu on jatkunut työelämäjakson jälkeen.

Kohtaamisia ja hoksaamisia

Viikon aikana tapasin myös Papunetin päällikön Sami Ällin. Papunet tarjoaa tietoa vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon liittyvistä asioista sekä kattavasti erilaista materiaalia, jonka avulla vuorovaikutusta voidaan tukea. Papunet on hyvin tunnettu sivusto ja sen kuvapankkityökalu on kovassa käytössä vammaistyön kentällä. Olen itsekin käyttänyt Papunetin sivuja paljon aiemmissa työpaikoissani kehitysvamma-alalla. Samin kanssa keskustellessa avautuivat selkokielen ja kuvien käytön edut myös esimerkiksi Centrian kansainvälisten opiskelijoiden kanssa toimiessa. Tätä asiaa voinkin viedä eteenpäin Centrian saavutettavuustyöryhmän kautta.

Osallistuin Niina Sillanpään pitämään Positiivisen riskinarvioinnin koulutukseen. Koulutus järjestettiin etänä ja siihen osallistui 12 kehitysvammatyön ammattilaista eri puolilta Suomea. Koulutuksessa pääsin keskustelemaan kehitysvammaisten kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa, ja oli mukava kuulla millaisia haasteita ja tilanteita he työssään kohtaavat. Koulutuksesta sai tietysti myös itselle kertausta jo aikaisemmin tutuksi tulleesta työkalusta.

Perjantaille Niina oli järjestänyt meille Teams-tapaamisen Helsingin kaupungin vammaispalveluiden erityisasiantuntija Anu Purhosen kanssa. Purhonen kertoi yleisesti Helsingin kaupungin vammaispalveluiden palvelurakenteesta, kehittämistyöstä ja omista työtehtävistään. Hän toimii tiiviisti laatuun ja valvontaan liittyvissä tehtävissä. Kävimmekin hyvää keskustelua kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuteen liittyvistä asioista ja siitä, miten ne näyttäytyvät Purhosen työssä. Vaikka Helsingin kaupungilla asiakas- ja työntekijämäärät ovat paljon suuremmat kuin Keski-Pohjanmaalla, olivat haasteet kuitenkin hyvin samankaltaisia kuin täälläkin. Kerroimme myös hankeideastamme, jossa itsenäisesti ja tuetusti asuvat kehitysvammaiset henkilöt pääsisivät tutustumaan ja kokeilemaan erilaista teknologiaa, joka voisi tukea heidän arkeaan ja itsenäistä asumista. Purhonen innostui ideasta kovasti ja mainitsi jo pari yksikköäkin, jotka voisivat osallistua hankkeeseen.

Mitä jäi käteen?

Kaiken kaikkiaan viikko oli antoisa ja innostava. Ihmiset olivat innostuneita ja nauttivat työstään, ja halu vaikuttaa kehitysvammaisten ihmisten elämään oli suuri. Oli myös hienoa nähdä, kuinka Kehitysvammaliitossa työskentelevät kehitysvammaiset henkilöt ovat tärkeä osa työporukkaa. Saavutettavuuteen ja selkokieleen liittyen Kehitysvammaliitosta löytyy todella vahvaa asiantuntijuutta, jota tulee varmasti hyödynnettyä jatkossa entistä enemmän.

On hienoa päästä keskustelemaan ja ideoimaan sellaisessa porukassa, jossa kaikilla on paljon osaamista ja tietoa kehitysvammaisuudesta ja siihen liittyvistä palveluista ja haasteista. Omassa monialaisessa työporukassa Centrialla keskustelut ovat eri tavalla lennokkaita ja jokainen voi tuoda omia näkemyksiään esille. Kehitysvammaliiton väen kanssa pääsi heti syvemmälle kehitysvammaisten palveluiden ja asumisen kehittämiseen liittyvissä puheissa. Keskustelu oli helppoa, kun ei tarvinnut lähteä alusta asti avaamaan aihepiiriä.

Työelämäjakso on hieno mahdollisuus päästä tutustumaan uusiin itseä kiinnostaviin organisaatioihin.  Ihmisten tullessa aidosti tutuiksi, on yhteistyön tekeminen jatkossa paljon helpompaa. Tämäkin jakso poiki ainakin yhden uuden hankehakemuksen ja toivottavasti ensi vuonna saadaan Kehitysvammaliiton väkeä myös vierailulle Kokkolaan päin. Kannustankin siis kaikkia centrialaisia käyttämään tätä työnantajan tarjoamaa mahdollisuutta hyväksi ja lähtemään työelämäjaksolle Suomeen tai ulkomaille, lähelle tai kauemmas!

Anu Kamau
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 624 7952

Facebooktwitterlinkedinmail