Ammattikorkeakoulujen rahoitustilanne: Menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuuden haasteet

Ymmärtääksemme ammattikorkeakoulujen rahoitustilannetta kokonaisvaltaisemmin on hyödyllistä arvioida, miten ammattikorkeakoulujen toiminta ja rahoitus ovat muuttuneet viime vuosikymmenen aikana. Tässä kirjoituksessa tarkastelen koko ammattikorkeakoulusektorin tunnuslukuja sekä kotiorganisaationi Centria-ammattikorkeakoulun tunnuslukuja pääsääntöisesti vuodesta 2012 lähtien.

Maailmanlaajuinen finanssikriisi 2007–2009 vaikutti myös Suomen julkiseen talouteen ja sen myötä ammattikorkeakouluihin. Julkisen talouden tilanteen vuoksi ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja leikattiin tuolloin merkittävästi, ja suurimmat rahoitusleikkaukset kohdistuivat vuosiin 2012–2015. Lisäksi ammattikorkeakoulujen rahoituksen indeksejä jäädytettiin vuosina 2013–2019. Vuonna 2012 valtion ja kuntien perusrahoitus ammattikorkeakoulusektorille oli noin 965 miljoonaa euroa valtion talousarvioesityksessä (sisältäen myös arvonlisäverokompensaation). Vuoden 2023 valtion talousarvioesityksessä vastaava rahoitus oli 954 miljoonaa euroa. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019; Valtiovarainministeriö 2012; Valtiovarainministeriö 2023.)

Kuvio 1 kuvaa opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM) tulevan valtionrahoituksen ja opiskelijamäärien kehitystä viimeisen vuosikymmenen aikana:

Ammattikorkeakoulujen rahoitus ei ole saavuttanut vuoteen 2023 mennessä vuoden 2012 tasoa edes nimellisesti. Reaalinen rahoitus on leikkaantunut vuodesta 2012 vuoteen 2023 yhteensä 21 %, kun samaan aikaan opiskelijamäärät ovat kasvaneet 18 %.

Centria-ammattikorkeakoulussa (aiemmin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu) vuoden 2012 leikkaukset olivat keskimääräistä ankarammat. Rahoitus väheni kokonaisuudessaan noin 30 %, mikä johti henkilöstövaikutuksiin ja 70 työntekijän vähennykseen usean vuoden aikana.

Vuonna 2023 Centrian rahoitus oli nimellisesti 16 % pienempi kuin vuonna 2012. Reaalinen muutos on ollut kuitenkin -32 %. Samaan aikaan opiskelijamäärä on kasvanut 24 %. (KUVIO 2.)

Rahoitusleikkaukset pakottivat korkeakoulut tarkastelemaan toimintaansa uudelleen tehokkuuden näkökulmasta laatua kuitenkaan unohtamatta.

Opiskelijamäärien ja tutkintotavoitteiden kasvun ohella korkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) on kasvanut merkittävästi. EU-ohjelmakauden 2014–2021 viivästyminen vaikutti myös ammattikorkeakoulujen toimintaan, mutta sen jälkeen TKI-toiminnan kasvu on ollut nopeaa.

Ammattikorkeakoulusektorilla TKI-toiminnan ulkopuolinen rahoitus on kasvanut vuodesta 2012 yhteensä 55,7 % ollen 163,3 miljoonaa euroa vuonna 2023. Vastaavana aikana Centrian ulkopuolinen TKI-toiminnan rahoitus on kasvanut 85,4 %, eli se oli 8,2 miljoona euroa vuonna 2023. (KUVIO 3.)

Kaavioissa mainittujen tulolajien lisäksi ammattikorkeakouluilla on sijoitustoimintaa, joka voi tuoda lisärahoitusta toimintaan. Pääasiassa ammattikorkeakoulujen tilikauden voitossa tai tappiossa mukana oleva sijoitustoiminta on realisoitumatonta arvonmuutosta, joten liikevoitto tai -tappio -rivi kuvaa parhaiten varsinaisen toiminnan tulosta.

Korkeakoulujen taloushallinnon koodisto on muuttunut vuosien 2015 ja 2023 välillä. Erät Maksuasetuksen perusteella perityt maksut ja Muut tuotot ovat lähes samansisältöisiä keskenään samoin kuin Liiketoiminnan tuotot ja Muu liikevaihto. (KUVIO 8.)

Yhteenvetona voidaan todeta, että ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on pienentynyt 12 prosenttiyksikköä vuodesta 2015, ja se oli 74 % vuonna 2023. Avustustuotot ovat taasen kasvaneet 7 prosenttiyksikköä 16 prosenttiin ja muut tuotot, joka sisältää lukuvuosimaksut, on tullut uutena eränä ja oli 5 % vuonna 2023. Liiketoiminnan tuotot olivat 5 % vuonna 2023. (KUVIO 8.) Ammattikorkeakoulujen hankkima ns. täydentävä rahoitus on ollut yhteensä 318,8 miljoonaa euroa vuonna 2023. (Opetushallinnon tietopalvelu Vipunen.)

Vuonna 2015 Centrian saama valtionrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli 80 %, kun vuonna 2023 se oli 53 %. Näin valtionrahoituksen osuus on pienentynyt 27 prosenttiyksikköä. Vuonna 2023 avustustuotot olivat 25 %, muut tuotot 14 % ja liiketoiminnan tuotot 8 %. Avustustuotot olivat kasvaneet 13 prosenttiyksikköä vuodesta 2015 ja muut tuotot (pääasiassa lukuvuosimaksut) 14 prosenttiyksikköä. (KUVIO 9.)

Kuviossa 10 on vertailun vuoksi yliopistosektorin rahoitusrakenne vuonna 2023. Yliopistoilla valtionrahoituksen osuus on merkittävästi pienempi, 60 % kokonaisrahoituksesta, kun ammattikorkeakoulusektorilla se oli 74 %. Lisäksi on hyvä huomata, että näiden rahoituserien lisäksi yliopistot saavat rahoitusta merkittävän määrän myös varainhankinnan ja sijoitustoiminnan kautta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että opiskelijamäärien ja tutkintotavoitteiden kasvu sekä TKI-toiminnan laajentuminen ovat olleet keskeisiä kehityskulkuja ammattikorkeakoulusektorilla viime vuosikymmenenä. Ammattikorkeakoulujen taloudellinen tilanne on ollut haastava, mutta ne ovat osoittaneet merkittävää sopeutumiskykyä vastatakseen näihin haasteisiin. Lisäksi ulkopuolisen rahoituksen, erityisesti lukuvuosimaksujen, kasvu on tuonut korkeakouluille lisäresursseja toimintaan. Niin sanottua löysää rahaa ei ole, mutta olemme pärjänneet keskimäärin kohtuullisesti. Jokainen vuosi on erilainen, ja erityisesti valtionrahoituksen ja TKI-toiminnan rahoituksen määrä on tärkeä, vähättelemättä esimerkiksi lukuvuosimaksujen merkitystä.

Vaikka tilastot osoittavat, että korkeakoulut ovat pystyneet hankkimaan merkittävän osuuden täydentävää rahoitusta, rahoituksen riittävyys kasvaviin tavoitteisiin nähden on edelleen haasteellista. Erityisesti lukuvuosimaksullisten EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden mahdollinen poistuminen korkeakoulujen rahoitusmallista sopimuskaudesta 2029–2032 lähtien loisi entistä suurempia paineita korkeakoulujen taloudelliseen kestävyyteen. Lisäksi työvoiman saatavuuden turvaamisen näkökulmasta, erityisesti todennäköisillä työvoimapulan aloilla, tulisi lukuvuosimaksulliset opiskelijat edelleen huomioida rahoitusmallissa. Korkeakoulut tarvitsevat täydentävää rahoitusta toimintaansa, sillä valtionrahoitus ei riitä kattamaan toiminnan kustannuksia erityisesti huomioiden kasvutavoitteet ja menneisyydessä tehdyt rahoitusleikkaukset.