Heidi Kaartinen
Heidi Hintsala
Erilaisten teknologiasovellusten käyttöönotto on viime vuosina lisääntynyt sekä tarjonnan kasvaessa että hoitoalan työvoimapulan lisääntyessä. COVID-19 -epidemia kuormittaa sote-toimijoita ja etäteknologioiden käytölle on nyt aivan uudenlaista tarvetta. Nopeasti ja helposti käyttöön otettavia ratkaisuja kaivataan. RoboSote-hanke ja Ikäteknologiaverkosto keräsivät sidosryhmiltään kyselyllä suosituksia erilaisista sovelluksista, joiden käyttö helpottaa hoitotyötä ja yhteydenpitoa pandemian aikana. Vastauksia tuli runsaasti ja tämä artikkeli vetää yhteen kyselyn tulokset.
Centrian RoboSote-hanke kehittää Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksella terveysteknologian innovaatio-, demonstraatio-, kehitys- ja oppimisympäristöä. Hankkeessa toteutettiin kysely, jossa vastaajia pyydettiin kertomaan erityisesti COVID-19 -pandemian aikana hoitotyötä helpottavista teknologiasovelluksista sote-alan sähköiseen asiointiin, viriketoimintaan, etämonitorointiin tai muuhun tarpeeseen. Kyselyn avulla pyrittiin löytämään valmiita kaupallisia ratkaisuja, jotka olisivat pandemian aikana suoraan käyttöön otettavissa. Vastauksia tuli yhteensä 31 kappaletta ja niissä kerrottiin lähes viidestäkymmenestä sovelluksesta, jotka jakautuivat neljään eri osa-alueeseen: hoidon apuvälineisiin, virike- ja kuntoutussovelluksiin, yhteydenpidon välineisiin sekä ratkaisuihin, jotka tukevat oireiden tiedonkeruuta ja etämonitorointia.
Apuvälineitä hoidon tueksi
Hoidon apuvälineet tukevat kotihoitoa tai auttavat hoitohenkilökuntaa työssään. Epidemian aikana niillä voidaan tehostaa hoivatyötä ja vähentää tartuntariskiä lisääviä lähikontakteja. Kyselyn vastauksissa ehdotettuja ratkaisuja olivat yksinkertaisimmillaan pärskesuojat suojaamaan henkilöitä pisaratartunnalta. Teknisemmäksi ratkaisuksi kotihoidossa ehdotettiin lääkeannostelurobottia (Evondos 2020), joka muistuttaa asiakasta lääkkeenotosta ja antaa oikeat lääkkeet oikeaan aikaan. Oikeiden lääkkeiden oikea-aikainen ottaminen onkin yksi vanhuksen itsenäisen elämän edellytyksistä, joka toteutuessaan mahdollistaa kotona asumisen vähemmällä kotihoidon avustuksella.
Erilaiset tekniset ratkaisut helpottavat hoitoympäristössä työskentelyä samalla, kun ne lisäävät esimerkiksi lääketurvallisuutta. Laitoskäyttöön ehdotettiin muun muassa älykästä lääkekaappia, joka tekee muun muassa automaattisesti tilaukset, valvoo käyttäjiä ja tekee raportteja lääkkeiden kulutuksesta. Tavarankuljetuksessa toimiviin hoitovaunuihin voidaan liittää tietokone, jolla päästään käsiksi potilastietojärjestelmiin. Mobiilirobotteja puolestaan voidaan käyttää laitosympäristöissä tavarankuljetuksen apuvälineenä, sillä ne pystyvät kantamaan joko sadan tai kahden sadan kilogramman taakan tai vetämään perässään kärryä, jonka paino on taakan kanssa jopa 500 kiloa. (VMP-interior 2020.)
Kotona asumisen tukeminen on monille vanhuksille ensisijaisen tärkeää, mutta usein potilaan muistin heiketessä kotona asuminen ei välttämättä ole turvallista. Muutamassa kyselyyn tarjotussa ratkaisussa käsiteltiin asiakkaan turvallisuuteen liittyviä ratkaisuja, kuten paikannusranneketta, turvapuhelinta tai kotiin asennettavia antureita, joiden havaintojen perusteella seurataan asiakkaan rutiinien poikkeamia ja annetaan tarvittaessa hälytys tai apukutsu. Esimerkiksi kotona asuvan dementiapotilaan kohdalla on tärkeää, että potilaan paikantaminen onnistuu, jos hän poistuu asunnostaan ja eksyy. Samanlaisia ratkaisuja voidaan käyttää myös palvelutaloissa, joissa hoitohenkilökunta näkee yhdestä sovelluksesta koko tilan tilannekuvan (Suvanto Care 2020).
Lisäksi yhdessä vastauksessa kerrottiin omaisten sopineen vanhempansa kanssa asuntoon asennettavasta valvontakamerasta, jonka voi kytkeä tarvittaessa päälle, jos asianomainen henkilö ei esimerkiksi vastaa puhelimeen. Kyseinen ratkaisu sisälsi lisäksi kahdensuuntaisen ääniyhteyden, joten tarvittaessa lapset voivat kysyä vanhemmaltaan, onko jokin hätänä. Tällainen ratkaisu menee kuitenkin jo niin paljon yksityisyyden alueelle, että asianomaisilla tulee olla täysi yhteisymmärrys ja syvä luottamussuhde järjestelyn toteuttamiseksi.
Virikkeitä, pelejä ja kuntoutusta
Virike- ja kuntoutussovellukset aktivoivat potilasta liikkumaan tai käyttämään muistiaan, mutta osa sovelluksista voi olla myös puhtaasti viihteellisiä. Vireyttä ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa vähentävät nyt rajoitukset henkilökunnan liikkumisessa yksiköiden sisällä ja välillä, ulkopuolisten vierailujen kiellot sekä resurssien painottaminen epidemian hallintaan. Liikuntalaatat (Meditas 2020) ja aktiivituoli (eXerium 2019) parantavat käyttäjänsä koordinaatiota ja tasapainoa pelillisyyden keinoin. Aktiivituolilla yksinkertaisia pelejä ohjataan kehon liikkeillä. Pelit aktivoivat erityisesti keskivartaloa ja edesauttavat selän terveyttä. Liikuntalaattojen kosketusanturit puolestaan tunnistavat jalan kosketuksen ja yhdistettynä tablettiin niillä saadaan aikaan aktivoivia pelikokemuksia.
Varsinaisia kuntoutus– ja liikuntaratkaisuehdotuksia tuli kyselyssä useita. Ratkaisut olivat yksinkertaisimmillaan jumppavideoita, joita asiakas voi katsoa verkossa. Osa puolestaan oli fysioterapeutin tai ohjaajan reaaliaikaisesti ohjaamia etävalmennuksia, joissa molemminpuolinen kommunikaatio mahdollistaa liikuntasuoritteiden oikeaoppista ja turvallista tekemistä (Sanoste 2020).
Virikeratkaisut voivat olla myös toteutettavissa nykyisellään jo tavanomaisilla mobiililaitteilla. Kyselyn vastauksissa ehdotettiin muun muassa museoiden virtuaalisia kierroksia, joista osa on jopa ilmaiseksi katseltavissa. Vanhusten ja potilaiden mobiililaitteille suositeltiin asennettavaksi soittolistoja, television ja radion suoratoistopalveluja, sekä yhteydenpitosovelluksia. Vanhusten muistia voidaan aktivoida erilaisten muistisovellusten avulla, joissa jopa sellaiset henkilöt, joilla lähimuisti on jo todella lyhyt, saavat aktivoitua muistiaan ja samalla mukavia kokemuksia esimerkiksi musiikillisten muistojen kautta (Kardemummo 2019).
Kommunikaatio ja etähoiva
COVID-19 on tuonut esille etähoivan ja turvallisten yhteydenottojen merkityksen. Ylivoimaisesti suurin osa kyselyn vastauksista sisälsi erilaisia alustoja ja sovelluksia sekä hoitosuhteen osapuolten kommunikaatioon että asiakkaan ja omaisten väliseen yhteydenpitoon. Alustoissa voidaan yhdistää useanlaisia hoitoon ja kommunikaatioon liittyviä sovelluksia. Asiakkaan ja omaisten välinen yksityisesti toteutettu yhteydenpito voi tapahtua kevyilläkin sovelluksilla eikä välttämättä edellytä erityisiä tietoturvaratkaisuja. Viranomaiset kuitenkin asettavat vaatimuksia ja suosituksia riittävälle tietoturvatasolle hoivasuhteen osana olevien videovastaanottojen, chattien, lomakkeiden täytön ja muiden etäkommunikointitapojen alustoissa (Valvira 2020; Kela 2020). Osa kyselyssä esitetyistä sovelluksista tarjoaa mahdollisuuden pelkkää viestintää kokonaisvaltaisempaan ratkaisuun sisältäen toiminnot potilasasiakirjahallintaan ja laskutukseen.
Kommunikaatioon tarjottiin avuksi myös etäkirjoitustulkkauspalvelua, jossa puhuttu kieli muutetaan tekstiksi kuulorajoitteisten henkilöiden asioinnin avuksi (Viittoen 2020). Hoitotyön helpottamiseen ehdotettiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön soveltuvaa tekoälypohjaista sanelujärjestelmää nopeuttamaan kirjauksia asiakas- ja potilastietojärjestelmiin. Muutama vinkki liittyi myös valmiisiin etävastaanottopalveluihin, joista voi varata ajan vaikkapa psykoterapeutille tai diabeteshoitajalle (Diabetes Sara 2020).
Oireiden tiedonkeruu ja etämonitorointi
Nykyinen sensoriteknologia ja langattomat yhteydet mahdollistavat datan reaaliaikaisen keräämisen monenlaisista lähteistä – myös terveyden- ja sairaanhoidon osa-alueella. Etämonitoroinnin avulla saadaan tietoa asiakkaan terveydentilasta ilman kotikäyntejä ja hoivatyötä voi helpottaa kerätyn tiedon käsittelyn automatisoinnilla, vaikkapa asettaa hälytysraja liian alhaisesta verensokerista. Kyselyn vastauksissa ilmeni monenlaisia monitorointiin liittyviä ratkaisuja, sairauskohtaisesti diabeetikoille ja sydänsairaille, sekä monitorointia mikä soveltuu useille asiakasryhmille, kuten aktiivisuuden, unen ja sykkeen seuranta. Viimeisimpänä mainitut sovellukset ovat jo hyvin kuluttajienkin saatavilla ja toimivat hyvin itsemonitoroinnissa. Sovelluksia on vastaajien mukaan kehitetty jo myös COVID-19-tilanteen seurantaan ja oirepohjaiseen seulontaan.
Onnistuuko etä?
Kyselyn tulokset kertovat omaa kieltään etäratkaisujen olemassaolosta: Markkinoilta löytyy jo todella monenlaisiin tarpeisiin tuotettuja valmiita ratkaisuja sekä yksityisille henkilöille että yrityksille. Varsinkin kommunikointiin tarkoitettuja ratkaisuja on jo runsaasti ja ne vaihtelevat automaattisista chatboteista reaaliaikaisiin videoyhteyksiin ja mahdollistavat sekä hoitosuhteeseen että omaisiin liittyvää kommunikointia aikana, jolloin joudutaan fyysisesti pitämään sosiaalista etäisyyttä.
Myös virike-, kuntoutus- ja viihderatkaisuja ehdotettiin runsaasti ja näyttää siltä, että sisältöjä on jo runsaasti saatavilla. Toisaalta tieto näistä erilaisista nopeasti lisääntyvistä ja kehittyvistä palveluista on hajautettua, eikä hoivatyötä tekevällä välttämättä ole aikaa niihin perehtyä eri lähteitä selaamalla. Myöskin laitteistojen saatavuus vaihtelee toimijoiden ja yksiköiden välillä. Tilausta on selkeästi varsinkin tautiepidemioiden aiheuttamien erityistilanteiden aikana ilmaisille ja kaikkien saavutettavissa olevilla laitteistoilla käytettävissä oleville sovelluksille ja sisällöille, jotka auttavat käyttäjiään selviytymään ajasta eristyksissä fyysisesti ja psyykkisesti.
Lähteet:
DiabetesSara 2020. ”DiabetesSara”. Verkkosivusto. Saatavilla: https://diabetessara.fi/ . Luettu 21.4.2020.
Evondos 2020. ”Oikea lääke, oikeaan aikaan”. Verkkosivusto. Saatavilla: https://www.evondos.fi/. Luettu 20.4.2020.
eXerium 2019. ”EXERIUM Game XR”. Verkkosivusto. Saatavilla: http://exerium.com/game-xr/. Luettu 20.4.2020.
Kardemummo 2019. ”Kun sanat puuttuvat, sävelet muistuttavat”. Verkkosivusto. Saatavilla: https://www.hildasovellus.fi/. Luettu 20.4.2020.
Kela 2020. ”Kelan järjestämässä etäkuntoutuksessa suositeltavat alustat”. Sähköinen dokumentti. Saatavilla: https://www.kela.fi/documents/10180/26692727/Suositus+Kelan+et%C3%A4kuntoutuksessa+hy%C3%B6dynnett%C3%A4vist%C3%A4+alustoista+.pdf/42d228a4-6847-4e26-9b3d-afd2e6dc9335. Luettu 21.4.2020.
Meditas 2020. ”MOTO Tiles liikuntalaatat”. Verkkosivusto. Saatavilla: https://www.meditas.fi/tuotteet/moto-tiles-liikuntalaatat/ . Luettu 20.4.2020.
Sanoste 2020, ”Jumppaa turvallisesti kotona”. Verkkosivusto. Saatavilla: https://sanoste.fi/. Luettu: 20.4.2020.
Suvanto Care 2020. ”Suvanto Care tukee omassa kodissa asumista ja itsenäistä pärjäämistä”. Verkkosivusto. Saatavilla: https://www.suvantocare.fi/. Luettu 20.4.2020.
Valvira – Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto 2020. ”Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut”. Verkkosivusto. Saatavilla: https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/yksityisen_terveydenhuollon_luvat/potilaille-annettavat-terveydenhuollon-etapalvelut. Luettu 21.4.2020.
Viittoen 2020. ”ETÄKITU Etäkirjoitustulkkaus”. Verkkosivusto. Saatavilla: https://etakitu.viittoen.fi/. Luettu 21.4.2020.
VMP-interior 2020. ”Lääketiloja ammattilaisille”. Sähköinen tuote-esite. Saatavilla: https://issuu.com/vmp-interior/docs/vmp_nerohealthesite. Luettu 20.4.2020.
Heidi Kaartinen
TKI-asiantuntija, hankeviestintä
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 729 9951
Heidi Hintsala
TKI-asiantuntija, projektipäällikkö
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 185 6259
