Sari Virkkala
Koulussa ja koulupäivän aikana tehtävän koulunuorisotyön tavoitteina voidaan pitää nuorten osallisuuden, hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden sekä kouluviihtyvyyden ja yhteisöllisen ilmapiirin edistämistä. Nuorisotyö tukee omalla toiminnallaan nuoria, koulun arkea ja koulussa tehtävää kasvatus- ja opetustyötä. Toiminnassa tärkeää on nuorilähtöisyys ja yhteisöllisyys, eli nuorten ajatuksia ja toiveita kuunnellaan, ja heitä otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koululla olevalla nuorisotyöntekijällä on aikaa kuunnella ja kohdata, ja hän voi näin omalla työotteellaan täydentää koulun osaamista. Nuorisotyöntekijä tukee nuorten kasvua ja kehitystä kiireettömillä yksilö- ja ryhmäkohtaamisilla. (Kiilakoski 2016, 56–57.)
Suomessa nuorisotyön ja koulun yhteistyöllä on yhteistä historiaa, sillä ensimmäisiä yhteistyön viritelmiä on ollut jo 1990-luvun alusta alkaen (Kiilakoski 2016, 12). Aikaisemmin toiminta on painottunut välituntitoimintaan sekä yksittäisten tapahtumien ja toimintojen järjestämiseen. Nykyään eri puolilla Suomea on alettu kehittämään ja monipuolistamaan nuorisotyön toimintaa koulussa. Esimerkiksi Lampolahti (2020) on luonut Naantalin kaupungin yläkouluille koulunuorisotyöntekijän vuosikellon. Koulunuorisotyöntekijän toimenkuvassa keskeisiksi teemoiksi nousivat ennalta ehkäisevä työ, kiireetön mahdollisuus kohtaamiselle, moniammatillinen yhteistyö ja yhteisöllisyyden lisääminen kouluissa.
Yläkoulussa tai yhtenäiskouluissa tehtävä koulunuorisotyö on Suomen kouluissa jo melko yleistä. Toisen asteen koulutukseen on myös alettu kehittää erilaisia koulunuorisotyön yhteistyömalleja. Varpenius (2020) on tutkinut, miten nuorisotyö sijoittuu toisen asteen oppilaitoksen hyvinvointityöhön ja millaista lisäosaamista nuorisotyö tuo oppilaitokselle. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että nuorisotyön rooli oppilaitoksen hyvinvointityössä on merkittävä. Oppilaitokseen tarvitaan matalankynnyksen kohtaajia eli aikuisia, joilla on aikaa virallisen opetuksen ulkopuolella. Nuorten yksinäisyys ja ajelehtivat opiskelijat nousivat suurimmiksi huolenaiheiksi tutkimuksessa. Tutkimuksen perusteella voitiin havaita, että nuorisotyö oppilaitoksessa on monelle koulussa toimivalle ammattilaiselle vielä hahmottumatonta ja yhteistä suunnittelua tarvitaan tulevaisuudessa. (Varpenius 2020.) Sainion (2020) tutkimuksesta käy ilmi, että opiskelijayhteisöjä ja koulunuorisotyötä kehittämällä parannetaan myös opiskelijoiden kouluhyvinvointia. Opiskelijayhteisöiden dynamiikkaan on kiinnitettävä huomiota, jotta opiskelijat kokevat kuuluvansa osaksi yhteisöä ja tuntevat olonsa entistä turvallisemmaksi. Koulunuorisotyötä olisi tuotava järjestelmällisesti toisen asteen oppilaitoksiin opiskelijoiden hyvinvointia edistävänä toimintana. Lisäksi Hotokka, Juurinen ja Väisänen (2020) kirjoittavat Nuorisotyö-lehden artikkelissaan siitä, että myös lukiossa tarvitaan nuorisotyötä.
Korona-avustuksilla tukea koulunuorisotyöhön
Vuonna 2020 aluehallintovirasto myönsi erityisavustusta 6,5 miljoonaa euroa 114 hakijalle kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävään nuorisotyöhön. Avustuksella tuetaan nuorisotyön keinoin nuorten koulunkäyntiä koronaepidemian aikana. Kouluille palkattavien nuorisotyötyöntekijöiden tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia, vahvistaa heidän elämäntaitojaan, sekä ehkäistä syrjäytymistä. (Aluehallintovirasto 2020.)
Mitä koulussa tehtävään nuorisotyöhön kuuluu ja miksi se on tärkeää? Näihin kysymyksiin ovat tuomassa vastauksia kaksi Centria-ammattikorkeakoulusta valmistunutta yhteisöpedagogia. Koulunuorisotyöntekijä Virpi Mehtälä työskentelee ”Kasvatamme tulevaisuutta – koulunuorisotyö Nivalassa” -hankkeen puitteissa kaikissa Nivalan oppilaitoksissa. Työalueeseen kuuluvat alakoulut, yläkoulu, lukio ja Jedu. Virpi on myös kerran viikossa nuorisotila Kulmauksessa tapaamassa nuoria. Kalle Ålander työskentelee koulunuorisotyöntekijänä Merijärven ja Alavieskan yhtenäishankkeessa ”Tsemppaa ja kuuntele mua!”. Sekä Virpillä että Kallella on monipuoliset sosiaalisen median kanavat aktiivisessa työkäytössä. Hankkeet on rahoitettu aluehallintoviraston erityisavustuksella.
Kalle kertoo: ”Työtehtäviini kuuluu välituntitoiminnan kehittäminen, teemaoppituntien, ryhmäytysten ja ennaltaehkäisevän työn tekeminen. Tärkein työaikani on välitunnit, jolloin pystyn kohtaamaan oppilaita rauhassa ja kiireettömästi. Hankkeen päätarkoituksena on kehittää koulunuorisotyötä molemmilla paikkakunnilla, sekä luoda pohja digitaaliselle nuorisotyölle.”
Nivalassa Virpin työhön kuuluvat muun muassa oppilaiden tukeminen nivelvaiheessa, ryhmäyttäminen, päihdekasvatus, kouluviihtyvyyden parantaminen ja nuorten osallisuuden lisääminen. Koulunuorisotyö on siis ennaltaehkäisevää toimintaa, mikä vastaa nuorten kasvun tukemisessa tarvittaviin asioihin. Koulunuorisotyöntekijä on turvallinen aikuinen, jota on helppo lähestyä, ja hän on läsnä nuoren elämän haasteissa. Sekä Virpin että Kallen mielestä tärkeää on oppilaiden hyvinvoinnin tukeminen. Koulunuorisotyön tarkoitus on lisätä opiskelijoiden viihtyvyyttä, ennalta ehkäistä kiusaamista ja yksinäisyyttä, sekä olla läsnä oleva ja kiireetön aikuinen. Mitä paremmin opiskelijat viihtyvät koulussa, sitä paremmin he pärjäävät oppitunneilla. Viihtyvyys auttaa opiskelijoita nousemaan aamulla sängystä ja tulemaan kouluun.
Sekä Virpi että Kalle ovat saaneet nuorilta ja koulujen henkilökunnalta positiivista palautetta työstään. Molemmat kokevat myös työnsä erittäin merkitykselliseksi ja mielekkääksi. Kalle kertoo: ”Minusta on todella ihanaa, kun nuoret juoksevat käytävän toisesta päästä huutaen morjestamaan ja kertomaan heidän kuulumisiansa. Arjen nauruhetket auttavat jaksamaan kouluviikon läpi!”
Koulun ja nuorisotyön yhteistyön kehittämisen tavoitteena on luoda yhteinen toimintamalli koulunuorisotyölle. Sen sijaan, että työ vaihtelee ohjaajittain, luodaan toimintasuunnitelma, jonka tavoitteet ja esimerkiksi ”vuosikello” ohjaavat yhdessä tehtävää työtä. (Kiilakoski 2016, 14–15.) Suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus selkeyttävät koulunuorisotyöntekijälle, koulun henkilökunnalle ja nuorten vanhemmille nuorisotyön roolia ja toimintaa koulussa. Toimiva, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen yhteistyö vaatii yhteistä keskustelua sekä sitoutumista tavoitteisiin (Kiilakoski 2016, 110).
Koulunuorisotyötä tulisi kehittää nuorisolähtöisenä, osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia vahvistavana työmuotona. Koulunuorisotyö tukee nuoren opiskelua sekä vahvistaa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sosiaalista toimintakykyä nuorten moninaisuus huomioiden. Uuden opetussuunnitelman ja nuorisolain väliltä löytyy paljon yhtäläisyyksiä tavoitteiden ja teemojen osalta, mikä osaltaan mahdollistaa yhteistyön syventämisen ja monipuolistamisen. Nuorisotyön vahvuus on menetelmäosaaminen, toiminnallisuus, ryhmäyttäminen ja ryhmäosaaminen. Tätä nuorisotyön erityisosaamista voi hyödyntää myös kouluympäristössä esimerkiksi opettajan tai muun koulun toimijan työparina toimiessa. Esimerkkinä voidaan ottaa erilaiset teema- ja projektikokonaisuudet, ryhmäyttäminen leiritoiminnan ja/tai oppituntien muodossa, teema- ja muut oppitunnit sekä pienryhmätoiminta.
Lähteet:
Aluehallintovirasto. 2020. Korona-avustuksilla lisää tukea ja kohtaavia aikuisia lasten ja nuorten arkeen. Saatavissa: https://avi.fi/tiedote/-/tiedote/69893902 Viitattu 30.4.2021.
Hotokka, M., Juurinen, H. & Väisänen, A. 2020. Nuorisotyö käväisee lukiolla. Nuorisotyö 3, 39.
Kiilakoski, T. 2016. Koulu on enemmän. Nuorisotyön ja koulun yhteistyön käytännöt, mahdollisuudet ja ongelmat. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 107.
Kolehmainen, M. & Lahtinen, P. 2014. Nuorisotyötä koulussa. Yhteisen toimintakulttuurin kehittäminen. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Uudistuva koulu ja nuorisotyö -hanke. Kaarina: Winbase Oy.
Lampolahti, K. 2020. ”Et olis joku tyyppi, jonka kaikki tietäis.” Koulunuorisotyöntekijän työnkuva Naantalin yläkouluissa. Humanistinen ammattikorkeakoulu: Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö (AMK).
Sainio, P. 2020. Kouluhyvinvointi toisen asteen oppilaitoksissa. Opiskelijayhteisö ja koulunuorisotyö kouluhyvinvoinnin edistäjinä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu: Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto. Opinnäytetyö (AMK).
Varpenius, A. 2020. Nuorisotyön rooli oppilaitoksen hyvinvointityössä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu: Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto. Opinnäytetyö (YAMK).
Sari Virkkala
Lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 449 2644
Virpi Mehtälä
Koulunuorisotyöntekijä, Nivala
Kalle Ålander
Koulunuorisotyöntekijä, Alavieska ja Merijärvi
