Osallisuutta edistämässä

Anu Kamau

Kissa nurmikolla

Erityistä tukea tarvitsevien, kuten kehitysvammaisten henkilöiden, osallistuminen omaa elämää koskeviin päätöksiin ja lähiympäristönsä toimintaan sekä laajemmin mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskuntaan ovat edelleen heikommat kuin muilla kansalaisilla. Erityisen tuen tarve ulottuu myös osallisuuteen, osallistumiseen ja päätöksentekoon. Kukaan ei voi osallistua, jos siihen ei anneta mahdollisuutta, sitä ei voi harjoitella tai siihen ei saa tarvitsemaansa apua.

Mitä osallisuus on?

Osallisuus tarkoittaa yksilön mahdollisuutta päättää itse ja tehdä omia valintoja. Valintojen tekemisellä täytyy myös olla vaikutusta lopputulokseen. Näennäinen valinnanmahdollisuus tai mielipiteen kysyminen, joka ei kuitenkaan vaikuta lopputulokseen, ei edistä osallisuutta. Osallisuus toteutuu ainoastaan yksilön ja yhteisön välisessä vuorovaikutuksessa.

Osallisuutta on myös yhteisiin asioihin vaikuttaminen ja aktiivinen toimijuus erilaisissa ryhmissä ja päättävissä foorumeissa. Osallistuakseen itseään ja toisaalta myös laajemmin ympäröivää yhteiskuntaa koskevaan vaikuttamiseen ja toimintaan jotkin ihmiset tarvitsevat tukea. Täysimääräiseen osallisuuteen sisältyy lisäksi mahdollisuus liittyä lähiyhteisöön ja käyttää yleisiä palveluita. Erityisen tuen tarve ei automaattisesti tarkoita, että henkilö tarvitsisi erityispalveluita. Usein henkilö voisi osallistua ja hyötyisi peruspalveluista, joihin voisi osallistua vaikkapa avustajan kanssa.

Tärkeä askel kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden osallisuuden tukemiseen ovat ihmisten asenteet. Avoin ja kiinnostunut suhtautuminen erilaisiin ihmisiin ja kaikkien mukaan ottaminen tukevat osallisuutta. Osallisuuden tukeminen on erityisen tärkeää sosiaali- ja terveyspalveluja järjestettäessä ja niitä suunniteltaessa. Erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluissa on tärkeää, että palvelut toteutetaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ja asiakkaan toiveita ja valintoja kunnioittaen.

Henkilö taluttaa ponia.
Kuva 1. Green Care -työtoiminnassa kehitysvammaiset henkilöt oppivat uusia taitoja ja osallistuvat toiminnan suunnitteluun. Kuva: Markus Kunelius.

Hanketyöllä osallisuutta edistämässä

Kehitysvammaiset osallisina Green Care -palveluiden kehittämisessä osaksi päivä- ja työtoimintaa -hankkeen keskeisessä roolissa on ollut kehitysvammaisten asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen uudenlaisia palveluja kehitettäessä. Tukemalla osallisuutta voidaan myös edistää kehitysvammaisten toimintakykyä ja hyvinvointia. Hankkeessa on Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten alueella kehitetty ja aloitettu uudenlainen Green Care -työtoiminnan malli. Green Care -työtoiminta on yksityisten sosiaalipalveluntuottajien tarjoamaa työtoimintaa, jossa käytetään Green Care -menetelmiä ja joka perustuu Green Caren arvoihin. Kehitysvammaiset asiakkaat voivat halutessaan työskennellä Green Care -palveluntuottajan tilalla, perinteisen toimintakeskuksen sijaan. Green Care -työtoiminta on ollut pidetty vaihtoehto asiakkaiden keskuudessa, ja tällä hetkellä Green Care -työtoimintaan osallistuu säännöllisesti neljällä tilalla yhteensä 41 asiakasta.

Toiminnassa asiakkaille on tarjottu mahdollisuus tutustua Green Care -tiloihin ja niiden töihin. He ovat voineet itse valita, haluavatko töihin tilalle ja kuinka monena päivänä he haluaisivat käydä toiminnassa (kuva 1). Toisaalta myös työtehtävät pyritään järjestelemään asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Työtehtävät voivat olla eläinten hoitoa tai ruokkimista, polttopuiden tekoa, tallin tai lampolan siistimistä, aitausten tekoa tai muita tilan töitä.

Green Care -tiloilla asiakkaat tuntevat olevansa työntekijöitä, heillä on työvaatteet ja he kokevat tekemänsä työn aidosti tärkeäksi. Palveluntuottajat myös keräävät säännöllisesti palautetta asiakkailta ja saadun palautteen perusteella toimintaa voidaan edelleen kehittää. Yksilön taitoja ja kykyjä sopivasti haastavat työtehtävät ja erityisesti niissä kehittyminen ja onnistuminen vahvistavat itsetuntoa ja tukevat aktiivisen toimijan roolin ottamista.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tärkeä rooli

Kehitysvammaisten asiakkaiden osallisuuden tukemisessa tärkeä rooli on myös heidän kanssaan työskentelevillä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla. Hankkeessa pyritään lisäämään myös ammattilaisten tietämystä ja tarjoamaan heille työkaluja, joilla he voivat tukea kehitysvammaisten henkilöiden osallisuutta ja päätöksentekoa arjessa.

Hanke on järjestänyt yhteistyössä Kehitysvammaliiton kanssa Soiten kehitysvammahuollon n. 160 työntekijälle osallisuutta ja tuettua päätöksentekoa koskevan verkkoseminaarikokonaisuuden. Seminaari koostui kolmesta osa-alueesta, joissa aiheina olivat osallisuus, omat valinnat ja onnistumiset. Seminaarin videoluennot ja välitehtävät ovat haastaneet työntekijöitä pohtimaan asiakkaiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Luentojen kautta työntekijät ovat saaneet myös konkreettisia työkaluja, joiden avulla he voivat tukea asiakkaita esim. päätöksenteossa tai valintojen tekemisessä, asiakkaan toimintakyky huomioiden.

Luentojen jälkeen asioita käydään läpi yksiköiden työpaikkapalavereissa, ja yhteisen keskustelun kautta toivottavasti osallisuutta tukevat asiat ja työskentelytavat vakiintuvat yksiköiden arkeen ja työntekijöiden toimintaan.

Osallista ja ota mukaan!

Osallisuutta edistävien tärkeiden hankkeiden ja toimintamallien kehittämisen lisäksi osallisuutta pitää tukea kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Jokainen meistä voi tehdä osansa tukeakseen heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien osallisuutta. Onko sinun työpaikkasi, työyhteisösi, harrastusryhmäsi yms. aidosti avoin kaikenlaisille ihmisille? Ovatko suunnittelemasi esitteet, verkkopalvelut, mainokset ja muut materiaalit kaikille saavutettavia? Näkyykö teidän organisaationne tapahtumissa kaikenlaisia osallistujia ja otetaanko erityistarpeet huomioon? Muun muassa näitä asioita on hyvä välillä pysähtyä pohtimaan, ja tarvittaessa on muuttaa toimintaansa, mikäli näin ei ole.

Yhteiskunnan sivistystä ja tasa-arvoa mittaa tapa, jolla se ottaa heikoimmat huomioon. Tekemistä siis vielä riittää ja voi olla hankala miettiä, mistä aloittaa. Helpointa on aloittaa muutos itsestään ja omista asenteista.

Anu Kamau
Projektipäällikkö
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 624 7952

Facebooktwitterlinkedinmail