Niko Töyräskoski
Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla oikeus turvalliseen ja hyvään elämään. Heillä on oltava mahdollisuus unelmoida, olla hyväksytty ja olla oma itsensä. Lasten ja nuorten tunnetyöskentely ja sen kehittämisen tukeminen ovat tärkeä osa arkipäivän mielen hyvinvointia.
Teknologian avulla voidaan tukea nuorten tunnetaitojen kehittymistä ja tunteiden käsittelyä (Spes Palvelut).
DUDE – Do Unlimited, extenD comptEtence (myöhemmin DUDE) -hanke pyrkii löytämään erilaisia teknologisia ratkaisuja, jotka kehittävät nuorten työskentely- ja toimintakykyä hankkeessa olon aikana sekä parantavat heidän valmiuttaan siirtyä kohti työelämää. Hankkeessa testattiin Fiilisluotsi-sovellusta, jonka avulla osallistujat voivat havainnoida ja tunnistaa omia tunteitaan ja mielialojaan, mikä helpottaa niiden käsittelemistä.
Tunnetyöskentely
Tunteet ovat elämässämme mukana vuoden jokaisena päivänä, ja ne rakentavat merkittävästi ihmisyyttämme ja käyttäytymistämme (Nummenmaa 2010, 9). Tunteilla on olennainen rooli toimintakykymme tukemisessa, ja joka päivä niillä on merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiimme. Erityisen suuri merkitys on tunteiden säätelytaidoilla. Useasti koetut positiiviset tunteet ohjaavat meitä luovaan ja monipuoliseen ajatteluun sekä toimintaan edistäen hyvinvointiamme. Negatiiviset tunteet liian usein koettuina taas kuormittavat mieltä ja kehoa sekä rajoittavat toimintaamme (Nummenmaa 2010, 204.)
Mitä nuorempana tunnetaitojen harjoittelu alkaa, sen paremmat lähtökohdat se antaa hyvälle mielenterveydelle. Koskaan ei ole toki liian myöhäistä oppia tuntemaan itseään paremmin ja tunnistamaan haitallisiakin toimintamalleja, jotka liittyvät vahvasti tunnekokemuksiin. Matka haitallisten toimintamallien muutoksiin voi alkaa, mikäli tunnistetaan, tunnustetaan ja motivoidutaan työskentelyyn itsensä kanssa. Tunteet ovat tärkeä osa elämää, sillä ne ohjaavat tekemisiämme arvojemme ohella. Hyvä esimerkki tunteiden vaikutuksesta käyttäytymiseemme on pelon tunne, joka usein saa meidän toimintamme halvaantumaan ja saa meidät uskomaan, ettei meistä ole mihinkään. Tämän vuoksi on myös oleellista, että osaamme tunnistaa vääränlaista pelkoa emmekä anna sille liian suurta valtaa ohjata elämäämme. Meitä ei ole luotu elämään pelossa, vaan vapaudessa (Ruuskanen 2023).
Tunnetyöskentelyn tarkoituksena on, että henkilö kokee itsensä hyväksytyksi erilaisista tunteista huolimatta, oppii hyväksymään erilaiset tunteet osaksi elämää ja säilyttämään hallinnan tunteen sekä toimintakykynsä erilaisissa tunnetiloissa. Ihmisellä on usein taipumus suunnata kohti tyytyväisyyttä, minkä vuoksi haluamme pois epämukavuuden tunteesta päästäksemme takaisin kokemaan mukavia tunteita. Tunnetyöskentelyssä on tärkeää, että tunteen kokemisen tieltä irrotetaan kontaktisidonnaisuus. Tämä yleensä vaatii tunteiden käsittelyä, kohtaamista ja anteeksiantoa. Kaikki se, mitä henkilö on kantanut sisällään, olisi hyvä saada ulos puheena, tunteen purkauksena tai liikkeenä (Väänänen 2022).
Yksi esimerkki työmuodosta, jossa on merkityksellistä käsitellä nuoren kokemia tunteita, tukea niiden tunnistamista, nimeämistä ja käsittelyä, on NUOTTI-valmennus (Ruuskanen 2023). NUOTTI-valmennus on Kelan alaista toimintaa, joka on tarkoitettu 16–29-vuotiaille nuorille, joilla toimintakyky on syystä tai toisesta oleellisesti heikentynyt. NUOTTI-valmennuksen tavoitteena on tukea nuorta tunnistamaan ja löytämään omat vahvuutensa, vahvistamaan hänen voimavarojaan sekä kartuttamaan hänen elämänhallintaansa ja työelämävalmiuksiinsa liittyviä taitoja (Kela).
Digitaaliset ratkaisut täydentävät tärkeitä kohtaamisia, tehostavat tuen saamista ja parantavat palveluiden saavutettavuutta. Parhaimmillaan ne avaavat kokonaan uusia toimintatapoja ja työkaluja tarjoten tukea sitä tarvitseville. Tästä ajatuksesta syntyi Fiilisluotsi-sovellus (Spes Palvelut).
Fiilisluotsin esittely
Fiilisluotsi on Spes Palveluiden omistama tunnetyöskentelyä, muistia ja kommunikointia tukeva selainpohjainen sovellus, joka on suunniteltu hyvinvoinnin, sosiaali- ja terveydenhuoltotyön ja opiskeluhuollon tarpeisiin (KUVA 1). Sovelluksen tarkoituksena on myös nopeuttaa ja vahvistaa sote-alan ammattilaisten, lasten, nuorten, aikuisten, perheiden sekä iäkkäiden ihmisten välistä vuorovaikutusta, parantaa asiakkaiden osallisuutta ja auttaa keskittämään resursseja sinne, missä niille on eniten tarvetta. Sovelluksen avulla tukea tarvitsevien haasteet ja riskit voidaan tunnistaa ajoissa, mikä tukee osaltaan vahvojen interventioiden ja laitossijoitusten ehkäisyssä.
Fiilisluotsi on kehitetty työvälineeksi perhe-, lastensuojelu-, opiskeluhuolto-, vanhus-, mielenhyvinvointi- ja vammaistyöhön. Sovellusta on testattu ja kehitetty palvelumuotoilun menetelmin yhteistyössä̈ sote-alan asiantuntijoiden, työntekijöiden sekä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Sovellusta on tällä hetkellä mahdollista käyttää suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi (Spes Palvelut).
Tänä päivänä erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset ovat valmiita hyödyntämään digitaalisia työkaluja, ja tulevaisuudessa esimerkiksi sote-työssä tullaan tarvitsemaan ennaltaehkäiseviä ja digitaalisia resursseja, myös työn laadukkuuden tukemiseen. Tänä päivänä, vasten ennakkoluuloja, moni seniori käyttää älypuhelinta. Sovellukset tulee rakentaa niin, että niiden käyttäminen on helppoa ikätasosta huolimatta. Puhutaan digitaalisesta saavutettavuudesta. Nuorten oma ääni täytyy tulla kuulluksi ja osallisuutta on lisättävä, jotta he tuntevat tulleensa kohdatuiksi ja nähdyiksi, toki tämä koskee kaikkia ikäryhmiä. (Ruuskanen 2023).
Sovelluksesta löytyy kolme erilaista käyttöliittymää (lapset/nuoret, aikuiset/vanhemmat sekä seniorit), jotka on suunnattu eri kohderyhmille. Lasten/nuorten sekä aikuisten/vanhempien käyttöliittymät tukevat muistamista, tunteiden tunnistamista, sitä mihin ne liittyvät sekä antavat mahdollisuuden löytää hyviä pieniä asioita omasta arjesta. Seniori-moduuli poikkeaa sisällöltään muista käyttöliittymistä siten, että sovelluksessa oleva päiväkirja muistuttaa muodoltaan enemmän kuvapäiväkirjaa.
Lasten/nuorten ja aikuisten/vanhempien moduuleista löytyy erilaisia fiiliksiä, joita on lisätty asiakkaiden palautteiden perusteella (KUVA 2). Fiilikselle valitaan vahvuus ja mihin asiaan tai asioihin fiilis liittyy. Nämä fiilikset voivat liittyä esimerkiksi kouluun, opiskeluun, kavereihin, rahatilanteeseen, sairasteluun ja kotiasioihin. Lisäksi sovelluksen käyttäjä voi tarkentaa omia tuntemuksiaan sovelluksen sisäiseen päiväkirjaan sekä listata asioita, jotka ovat hyvin kyseisenä̈ päivänä.
Kirjaukset tallentuvat pilvipalveluun, jotta vastaaja voi mennä lukemaan kirjaamiaan tuntemuksia myöhemmin uudelleen. Sovelluksen loppuvaiheessa on listattuna linkkivinkkejä moduulikohtaisesti, esimerkiksi Nettiturvakoti, MLL lasten ja nuorten Chat ja ikäihmisille Vanhustyön keskusliiton Vahvikelinja.
Fiilisluotsi DUDEssa
Centria-ammattikorkeakoulun ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän Kpedun DUDE-hankkeen tavoitteena on tukea syrjäytymisvaarassa olevien nuorten opiskelijoiden ja työttömien työllistymistä. Hankkeessa nuori saa muun muassa oman alan kokemusta konkreettisesti ja työllistyy. DUDEssa hänellä on myös mahdollisuus kehittyä ja hyödyntää omia taitojaan ja vahvuuksiaan oman työalansa vaatimusten mukaisesti. (DUDE – Do Unlimited, extenD compEtence.)
DUDE-hankkeen osallistujista koottiin pilottiryhmä testaamaan Fiilisluotsi-sovellusta sekä raportoimaan omia kokemuksiaan ja havaintojaan sen toiminnasta. Testaaminen hankkeessa alkoi vuoden 2023 tammikuussa. Pilotissa ei tallennettu osallistujien henkilökohtaisia tietoja ja siihen osallistuminen oli kaikille hankkeeseen osallistujille täysin vapaaehtoista. Pilotin sai myös halutessaan keskeyttää milloin tahansa, ilman että se vaikuttaisi muiden osallistujien saamiin palveluihin.
Testaukseen osallistui 19 DUDE-hankkeen osallistujaa. Suurin osa pilottiin osallistuneista henkilöistä oli hankkeeseen osallistuneita Centrian ja Kpedun opiskelijoita. Loput taas olivat hankkeen työkokeiluun tulleita työttömiä. Joukossa oli eri-ikäisiä ja eritaustaisia suomen- ja englanninkielisiä osallistujia. He kaikki käyttivät sovelluksen lapsille ja nuorille suunnattua käyttöliittymää.
Pilottiin osallistuneet henkilöt kirjasivat jokaiselta hankepäivältään ylös omia tuntemuksiaan sekä̈ pitivät päiväkirjaa tunteistaan. Pilotin aikana osallistujia pyydettiin myös arvioimaan sovelluksen ulkonäköä, käytettävyyttä, helppokäyttöisyyttä sekä̈ toiminnallisuutta.
Pilottiin osallistuneet kertoivat, että Fiilisluotsi on auttanut heitä ymmärtämään omia tunnetiloja paremmin. Itse sovellus on teknisesti toimiva ja visuaaliselta ilmeeltään sopivan yksinkertainen mutta teemaan sopiva. Päiväkirjamerkintää ja positiivisten asioiden listausta pidettiin onnistuneena ratkaisuna. Myös tunteiden ilmaisu asteikolla 1–5 ja mahdollisuus salata omia päiväkirjamerkintöjä koettiin hyödyllisinä ja onnistuneina ratkaisuina.
Pilotti jatkuu vuoden 2023 kesään saakka. Osallistujilta saatu palaute auttaa Spes Palvelut Oy:tä kehittämään Fiilisluotsia eteenpäin niin, että siitä on enemmän hyötyä hyvinvoinnin, sosiaalityön ja opiskeluhuollon ammattilaisten työskentelyssä sekä apua tarvitsevien lasten, nuorten, aikuisten ja vanhusten parissa.
DUDE – Do Unlimited, extenD comptEtence -hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto sekä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hanke on käynnissä 1.1.2021– 31.8.2023, ja sen toteuttavat yhteistyössä̈ Centria-ammattikorkeakoulu ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedu.
Lähteet
DUDE – Do Unlimited, extenD compEtence. Saatavissa: https://dudeunlimited.fi/dude-do-unlimited-extend-competence/. Viitattu 12.5.2023.
Kela. NUOTTI-valmennus. Saatavissa: https://www.kela.fi/nuotti-valmennus. Viitattu: 19.05.2023.
Nummenmaa, L. 2010. Tunteiden psykologia. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Ruuskanen, M. 2023. Fiilisluotsin lisätieto. Yksityinen sähköposti. 12.6.2023. Viestin saaja Niko Töyräskoski.
Spes Palvelut. Fiilisluotsi. Saatavissa: https://www.spespalvelut.fi/fiilisluotsi. Viitattu: 11.5.2023.
Väänänen. E. 2022. Mitä on tunnetyöskentely ja miksi sitä tarvitaan? Saatavissa: https://www.elinavaananen.fi/mita-on-tunnetyoskentely-ja-miksi-sita-tarvitaan/. Viitattu: 14.6.2023.
Niko Töyräskoski
TKI-kehittäjä
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 346 0462
