Ville Peltola Ville Pitkäkangas Janne Känsäkoski Kati Hyvönen
Tekoälyn ja digitalisaation hyödyntäminen etenee harppauksin eri aloilla. Centria-ammattikorkeakoulun digitalisaatiotiimi on mukana yhteiskehittämässä talotekniikan suunnittelua ja ohjaamista tekoälyn tekemien ennusteiden ja simulaatioiden avulla nollaenergiataloksi rakennettavassa uudiskohteessa.
Digitalisaatio koskettaa ja kohututtaa, erityisesti keväällä 2022 alkaneen Ukrainan sodan ja sitä seuranneiden kyberhyökkäysten vuoksi. Riskeistä huolimatta digitalisaatiosta saatavat hyödyt painavat mittakupissa huomattavasti enemmän: digitalisaatio on avain muun muassa turvallisuuden lisäämiseen, tasavertaisuuteen, kansainvälistymiseen sekä hiilipäästöjen hillintään. Digitaalisia työkaluja tulee kuitenkin osata hyödyntää oikein, jotta niistä olisi mahdollisimman paljon hyötyä ja jotta riskit voitaisiin välttää. Oikeanlaisten työkalujen hyödyntäminen tietoturvallisesti onkin yksi suurista digitalisaation haasteista niin yksittäisille kuluttajille kuin myös yrityksille ja organisaatioille.
Esineiden internetin (Internet of Things, lyhyemmin IoT) laitemäärä on suorastaan räjähtänyt. Uusi ja kehittyvä teknologia on saanut jalansijaa kaikkialla. Sitä käytetään niin teollisuuden ratkaisuissa kuin avoimilla teillä vaeltavissa itsenäisissä ajoneuvoissa. Teknologia muuttaa tapaa, jolla organisaatiot keräävät, vaihtavat, analysoivat ja ekstrapoloivat valtavia tietomääriä ymmärtääkseen paremmin ihan kaikkea. IoT-laitteiden avulla kerätty tieto auttaa myös ymmärtämään kuluttajien käyttäytymistä sekä tehostamaan liiketoimintaa, kuten myös alentamaan käyttökustannuksia ja parantamaan työturvallisuutta.
Tulevaisuuden maatalous tarvitsee luotettavaa ja matalaviiveistä tietoliikennepalvelua älykkäiden ratkaisujen rakentamiseen. Erityisesti älymaataloudessa on paljon tietoliikennettä, jonka toiminnan varmistaminen on haasteellista. Maa- ja metsätaloustoiminnassa esimerkiksi käsiteltävän tiedon suuri määrä, integroidut tietojärjestelmät ja reaaliaikavideon siirto tarvitsevat kunnolliset tietoliikenneyhteydet viiveettömään tiedonsiirtoon. Maaseudulla voi olla tarvetta myös täydentäville tietoliikenneverkkoratkaisuille, jotka takaavat älymaatalouden tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisen. Erilaisilla älymaatalouden teknologioilla voidaan parantaa harvaan asutun maaseudun elinvoimaa ja vetovoimaisuutta.
Osaaminen on avain elinvoimaan, ja koko maan tulevaisuus rakentuu sen varaan. Osaamisen avulla ponnistetaan kohti taloudellista kasvua sekä kestävää kehitystä ja valoisaa tulevaisuutta. Oma kansallinen tiedeyhteisömme, jonka kärjessä on Centria-ammattikorkeakoulun oma tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyksikkö, luo muiden ammattikorkeakoulujen kanssa ainutlaatuista osaamista, jota eri organisaatiot tarvitsevat uudistuakseen ja kasvaakseen. Tämän toiminnan pääpainopiste on koko ajan siirtynyt lähemmäs käytännön ratkaisujen löytämistä ja eri organisaatioiden auttamista. Toimintaa näyttäisi rajoittavan ainoastaan raha.
Åsa Ericsson Johan Lugnet Johan Wenngren Heidi Kaartinen Marjut Koskela Kari Mäenpää Aleksi Rimali Timo Sukuvaara
The article reports on practical advices of drone use for tourism entrepreneurs. They originate from the applied research in the Arctic Airborne 3D project, and have thus been developed in collaboration with companies in the Northern region of Sweden and Finland.
Internet of Things (IoT) is a collective term for the evolution in which machines, vehicles, buildings, household appliances, clothing, furniture, watches and other accessories, as well as everyday objects and even our own bodies, can be equipped with small, built-in sensors. This enables the devices to perceive their surroundings, communicate with it, collect data and create behavioral patterns that are situational. Thus, the gadgets can ideally help to create smart, attractive and helpful goods, environments and services. Some everyday examples are e.g. activity bracelets and self-driving cars.
Digi haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevia toimintatapoja ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. Myös mentorointi hakee uusia muotoja työelämän ja työn tekemisen tapojen muuttuessa. eAMK-hankkeessa digimentorointi määritellään kahden tai useamman henkilön väliseksi yhteistyöksi, jossa osapuolet haluavat kehittyä yhteisellä kiinnostuksen alueella (esim. työelämävalmiudet) ja jakaa osaamistaan hyödyntäen keskinäisessä vuorovaikutuksessaan digimenetelmiä ja -työkaluja.
Digitaalisuus, IT-ammattilaisten työvoimavaje ja teknologian sisällyttäminen jokaisen työhön ovat aiheita, jotka herättävät paljon tunteita, ärsytystä ja pelkoakin. Aloilla, joilla asiakkaiden tapaaminen ja henkilökohtainen kontakti ovat jokaisen työpäivän pääroolissa, voi tuntua kaukaiselta pohtia, miten internetiä tai älykkäitä sensoreita voisi tuoda omaan arkeen. Tämä onkin juuri se vaihe, missä niin sanotussa ”digiloikassa” mennään pieleen: digitaalisuuden on tarkoitus vastata ongelmaan ja tukea toimintaa. Jos digitaalisuuden ainoa tavoite on ottaa käyttöön uusimpia teknologioita, mennään auttamatta väärään suuntaan.