Centria HealthLabin hyvinvointi- ja terveysteknologiaa pystyy nyt lainaamaan Laiteakvaariosta. Kokkolan kampuksen kellarikerroksesta löytyvä kaappi toimii omatoimilainaamona.
Maatalouden digitalisaatio perustuu yhä enemmän datan keruuseen, hallintaan ja jakamiseen, mikä mahdollistaa paremman päätöksenteon sekä tehokkaamman tuotannon. Vaikka datan hyödyntämisen mahdollisuudet on laajasti tunnistettu, sen käytännön toteutus ja erityisesti datan jakaminen eri toimijoiden välillä on edelleen vaihtelevaa. Keskeisiä haasteita ovat datan hallintaan liittyvät epävarmuudet, luottamuksen puute sekä epäselvät sopimukset ja toimintamallit. (European Commission 2025.)
Data on yrityksille ja organisaatioille tärkeää aineetonta pääomaa. Datalähteitä tunnistetaan ja dataa kerätään suuria määriä, mutta ilman selkeää arvonmääritystä, tuotteistamista tai datastrategiaa sen liiketoimintapotentiaali jää hyödyntämättä. Tätä haastetta helpottamaan on Datapääoma-hankkeessa kehitetty Datataloustyökalu tueksi dataosaamisen, kumppanuuksien ja datan liiketoimintapotentiaalin arviointiin. Tässä artikkelissa avaamme työkalun kehitysprosessia ja esittelemme esimerkkitapausten kautta sen toimintaa.
Moni on varmasti katsellut tuttuja paikkoja vuosien takaa Google Mapsin katunäkymässä ja huomannut, miten lyhyessäkin ajassa maailma muuttuu. Karttapalvelu kattaa paljon ympäristöä, mutta silti sitä taltioidaan yllättävän vähän, eikä tallenteiden laatu ole useinkaan parhaimmasta päästä. Kaikki kulttuurikohteet tuhoutuvat ennemmin tai myöhemmin, mutta kykenemme digitalisoimaan ne onneksi vuosi vuodelta paremmin.
Onko robottitraktorista tulevaisuuden työkoneeksi? Miten viljelijät suhtautuvat sen käyttöön omassa työssään? Artikkelissa tutustutaan autonomiaan maataloudessa, AgXeedin kehittämään robottitraktoriin sekä käyttökokemuksiin, joita kerättiin Ollikkala-messuilla 22.–23.8.2025.
XR, VR, AR ja metaversumi. Virtuaalisuutta hyödyntävistä teknologioista käytetään lukuisia termejä eri yhteyksissä, mikä voi pistää välillä asiaan perehtyneenkin pään pyörälle. Tässä artikkelissa pohdimme virtuaalitodellisuuden eri muotoja ja sen hyötyjä yrityksissä sekä peilaamme niitä Metapilot Factory -hankkeen toimintaan.
Suomi on museoiden maa: museoita ja niihin rinnastettavissa olevia ympäristöjä löytyy lähes jokaisesta pienestä kylästä, kaupungeista, valtateiden varsilta ja jopa eristyneiltä saarilta. Usein museot – varsinkin pienet sellaiset – on kerätty vanhoihin perinteikkäisiin rakennuksiin, jotka eivät ole pääsyltään kovinkaan esteettömiä. Niihin pääsy vaatii hyvin usein kävijältä kykyä päästä liikkumaan portaissa ja kapeissa kulkuaukoissa. Miten voisimme tukea esteettömyyttä digitaalisien ratkaisujen avulla ja tarjota kaikille mahdollisuuden samanlaisiin kokemuksiin?
Poronhoito on varsin pitkän historian omaava elinkeino Skandinavian ja Suomen pohjoisimmissa osissa. Vaikka poronhoitoon liittyy monenlaisia perinteisiä työvaiheita, kuten suopungin käyttäminen porojen kiinniottoon, ovat poroisännät kiinnostuneita modernisoimaan työtehtäviään. Centriassa tartuttiin poroerotuksen dokumentointiin, joka tällä hetkellä tehdään vielä paperimuotoisena. Tuloksena esitellään demonstraatio mobiilisovelluksesta, jossa poron tiedot kulkevat erotusaidalta teurastamolle ja lopulta kirjanpitoon.
Etätyöstä on tullut olennainen osa nykypäivän työelämää. Yritykset ovat heränneet sen tuomiin haasteisiin. Pitkän aikavälin haasteet etätyössä liittyvät muun muassa strategiseen työskentelyyn, innovointiin ja hiljaisen tiedon välittymiseen (Vuorela 2023). Yrityksissä on herännyt huoli siitä, että spontaanien ja epämuodollisten keskustelujen, kuten kokousten taukojen ja kahvikoneen äärellä käytyjen jutustelujen, puuttuminen saattaa heikentää innovaatioiden syntymistä.
”Se on jännä, miten se löytää sieltä lehmästä tietoa, vaikka se ei ihmisen silmään näy.” Näin totesi maatalousyrittäjä Päivi Maaninka, kun hän jakoi käyttökokemuksiaan DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysistä Vertaistekno-hankkeen pienryhmäläisille (Jauhiainen, Tervo & Töyräskoski 2025).