Heidi Kaartinen
Pentti Eteläaho
Poronhoito on varsin pitkän historian omaava elinkeino Skandinavian ja Suomen pohjoisimmissa osissa. Vaikka poronhoitoon liittyy monenlaisia perinteisiä työvaiheita, kuten suopungin käyttäminen porojen kiinniottoon, ovat poroisännät kiinnostuneita modernisoimaan työtehtäviään. Centriassa tartuttiin poroerotuksen dokumentointiin, joka tällä hetkellä tehdään vielä paperimuotoisena. Tuloksena esitellään demonstraatio mobiilisovelluksesta, jossa poron tiedot kulkevat erotusaidalta teurastamolle ja lopulta kirjanpitoon.
Pilttoja, vaatimia ja rykimää
Tämän artikkelin kirjoittamiseen tarvittiin hieman kokonaan uuden kielen opettelua. Poroteksteissä vilahtelevat pilttat, hirvaat, vaatimet, rykimä, elo ja ettoaminen. On turhaa edes yrittää tehdä tästä artikkelista sanakirjaa, joten käytetään siis enimmäkseen suomalaisia sanoja. Porosanastoon voi lukija halutessaan tutustua Paliskuntien verkkosivuilla: https://paliskunnat.fi/poro/poro/porosanastoa/
Poroerotuksessa valitaan ja erotetaan porotokasta teuraaksi päätyvät ja eloon vapautettavat yksilöt. Poroerotus tehdään rykimäaikaan (porojen kiima) porolaumoille. Paliskuntain yhdistys kuvailee verkkosivullaan prosessin alkavan, kun kiimassa olevat urosporot eli hirvaat kokoavat naarasporot eli vaatimet yhteen, ja poromiehet hyödyntävät tämän luonnollisen ilmiön kerätäkseen porot erotukseen. Porot kerätään suurempiin tokkiin ja ajetaan aitoihin, joissa varsinainen erotus tapahtuu (Kuva 1). Hirvaat luetaan omistajiensa poroluetteloihin ja lasketaan vapaaksi tarvittavan lääkityksen jälkeen, naaraat ja vasat ajetaan puolestaan pienempään aitaan (Kuva 2), jossa niistä erotetaan teuraaksi menevät yksilöt. (Paliskunnat 2025.)
Vaatimet ja vasat luetaan myös, minkä jälkeen vapaaksi päästettävät yksilöt lääkitään ja vapautetaan ja teuraaksi päätyvät yksilöt puolestaan merkitään teuraslautaan, joka on paperinen dokumentti (Kuva 3). Koska syksyn kylmässä säässä Lapin olosuhteissa kynän ja paperin käyttäminen ei aina ole se kätevin tapa tehdä näitä kirjauksia, Centria päätti tehdä demonstraatioversion digitaalisesta teuraslaudasta, jota teurasporojen ylöslaittaja käyttää mobiililaitteellaan.
Sovelluksessa on jokaiselle tarpeelliselle tiedolle oma kohtansa. Ensin syötetään tieto poron teuraspilttasta (korvamerkin tieto) ja sen numero. Tämän jälkeen lisätään tiedot porosta ja sen omistajasta, jotka voidaan valita valikosta tai käyttää kirjaamiseen nimeä tai numeroa. Sovellus näyttää poronomistajan korvamerkin, kun tiedot haetaan. Ratkaisussa teuraspilttan numero ja poron tiedot siirretään suoraan erotuspaikalta tietokantaan, josta teurastamo saa ne käyttöönsä. Teurastuksen myötä punnitussovellus lisää ruhojen painot teuraspilttojen tietoihin, jonka jälkeen ne palautuvat tietokantaan.
Sähköinen ratkaisu nopeuttaa koko prosessia liiketalouden näkökulmasta, koska manuaalisesti toimittaessa poroerotuksen paperit toimitetaan ensin teurastamolle, jossa luodaan uusi paperinen dokumentti porojen paino- ja pilttatiedoista. Vasta sen jälkeen tiedot siirretään järjestelmään, josta poronomistaja lopulta saa tiedot. Digitaalisessa demonstraatioratkaisussa poronomistaja voi lukea omat erotustiedot sekä ruhojen painot suoraan tietokannasta ja rahastonhoitaja tai tilitoimisto saa tiedot myös suoraan erotuksesta ja teurastamolta. Tietojen perusteella voidaan tehdä laskutus lihojen myynnistä.
SUMMATION-hanke (Interreg Aurora) tutkii ja demonstroi erilaisia ratkaisuja pohjoisen yrityskentän tarpeisiin. Artikkelissa esitelty ratkaisu on demonstraatioversio. Tutustu sovelluksen esittelyvideoon: https://youtu.be/45e7bJrntgs?si=zRyEzPEmCUEq7ORq
Lähde
Paliskunnat 2025. Poroerotus. Saatavissa: https://paliskunnat.fi/poro/poronhoito/poronhoitovuosi/syksy/ Viitattu: 20.2.2025.
Heidi Kaartinen
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 729 9951
Pentti Eteläaho
Kehitysinsinööri
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 449 2624
